K
Kahvimonsteri
Vieras
Eli olen juuri valmistunut 26-vuotias maisteri tietotekniikan alalta ja seurustellut mieheni kanssa 4 vuotta. Mieheni on hieman minua vanhempi ja vakituisessa työssä. Olemme keskustelleet jonkin verran tulevaisuudesta ja omista haaveistamme ja molemmat olemme sitä mieltä, että lapsi voisi olla suunnitelmissa jossain vaiheessa, ehkä. Ja jos ei onnistu,niin ei se maailmaa kaada,on muitakin toiveita tuleville vuosille.
Puhe on ollut siis, että lapsi voisi olla ajankohtaista korkeintaan viiden vuoden päästä, sillä olen vielä nuori ja tämänhetkisessä tilanteessa en lasta halua. Kaikenlaista kiirettä ja touhuttavaa, joita haluan vielä rauhassa tehdä ja miehelle se on ollut ok, hänelläkin on omat tekemisensä. Mutta nyt tilanne on muuttunut. Minulle tarjottiin työtä arvostetusta paikasta,josta olen haaveillut pitkään ja mahdollisuus olisi aloittaa myös jatko-opinnot samalla. Työ vastuullinen, koulutusta vastaava ja erittäin hyvin palkattu. Olin innoissani,mies ei.
Mieheni oli mielessään suunnitellut miten nyt olisi hyvä hetki lisääntyä ja kertoi jopa toivoneensa, että en saisi työtä,jotta myöntyisin lapsentekoon ja jäämään kotiin hetkeksi! Ilmaisi pettymyksensä suoraan ja toivoi etten ottaisi työtä vastaan. En tiedä mitä ajatella, olen vihainen, pettynyt, ärsyyntynyt ja hämmentynyt. Miksi hän ei voinut kertoa silloin kun asioista puhuttiin? Koen myös, että hän ei arvosta minua ja tavoitteitani, vaikka tietää miten tärkeitä asioita nämä minulle ovat
Kommenttia saa laittaa vapaasti, kunhan avauduin.
Puhe on ollut siis, että lapsi voisi olla ajankohtaista korkeintaan viiden vuoden päästä, sillä olen vielä nuori ja tämänhetkisessä tilanteessa en lasta halua. Kaikenlaista kiirettä ja touhuttavaa, joita haluan vielä rauhassa tehdä ja miehelle se on ollut ok, hänelläkin on omat tekemisensä. Mutta nyt tilanne on muuttunut. Minulle tarjottiin työtä arvostetusta paikasta,josta olen haaveillut pitkään ja mahdollisuus olisi aloittaa myös jatko-opinnot samalla. Työ vastuullinen, koulutusta vastaava ja erittäin hyvin palkattu. Olin innoissani,mies ei.
Mieheni oli mielessään suunnitellut miten nyt olisi hyvä hetki lisääntyä ja kertoi jopa toivoneensa, että en saisi työtä,jotta myöntyisin lapsentekoon ja jäämään kotiin hetkeksi! Ilmaisi pettymyksensä suoraan ja toivoi etten ottaisi työtä vastaan. En tiedä mitä ajatella, olen vihainen, pettynyt, ärsyyntynyt ja hämmentynyt. Miksi hän ei voinut kertoa silloin kun asioista puhuttiin? Koen myös, että hän ei arvosta minua ja tavoitteitani, vaikka tietää miten tärkeitä asioita nämä minulle ovat
Kommenttia saa laittaa vapaasti, kunhan avauduin.