Meillä oli miehen kanssa sopimus. Mulla tänään iltavapaa, hänellä huomenna. Mihinkään baariin ei kuitenkaan oltu menossa, ihan kotona vaan tuttavapariskunnan kanssa grillattiin ym. Mulla vaan sellainen periaate, että toisen on oltava ajokunnossa ihan kaiken varalta kun kerran lapsikin on olemassa. Noh, meillä kävi sitten mun veli kavereineen ja ne houkutteli isäntää mukaansa. Ja se lähti! Voitteko kuvitella! Ja oluensa otti mukaan. Eipä silti, en minä ole juonut kuin neljä siideriä ja lapsi on ollut unten mailla jo pitkään, mutta silti! Sopimus on aina sopimus... Todella tympii kun toisella ei sen vertaa ole vastuuta, eikä koskaan ota huomioon muita. Mä oon yrittäny ennenkin sanoa, ettei enää voi ikinä ajatella itseään ensin. Mutta ei mene jakeluun. Niin kauan kuin herra saa olla ja mennä ja pitää hauskaa, niin kaikki on hyvin... No, mulla oli kuitenkin vieraiden kanssa hauskaa ja ei enempää tekis mieli juodakaan. Mutta kuitenkin....
Kiitos kun sain purkautua! Pistää niin vihaksi....
Kiitos kun sain purkautua! Pistää niin vihaksi....