Mies haluaa avioerossa pojan 1v 5kk

["sss"]

[QUOTE="Lila";23462306]Etkö ymmärrä lukemaasi? Ap on eroamassa miehestään.[/QUOTE]

Niin ja mitä sitten. Tarkoitatko, että eron jälkeen lapsi ei enää tarvitsekaan isää vaan se pelkkä äiti riittää?

 

["sss"]

tottakai isällä on oikeuksia ja on helppo tehdä kompromissejä jos perheen ainoa elättäjä tällä hetkellä maksaa äidin ja lapsen elannon. Kyllähän AP voi jäädä kohde maahan asumaan komennuksen ajaksi jos isä on valmis elättämään perheensä tuskin vaan on lapsi niin tärkeä.

Niin, tai sitten lapsi on esim. 2vko kuusta äidin luona, 2vkoa isän luona. Tai vaihtoehtoisesti kuukauden kerrallaan.

 

["ani"]

Ei tuossa ole mitään hyvää ratkaisua. Jos eron voi mitenkään välttää, niin se on ainoa hyvä tapa. Jos olet itse lähdössä, niin mieti vielä. Ei se elämä sen lapsen kanssa kahdestaan ainakaan helpommaksi muutu. Jos taas mies on yksipuolisesti jättämässä, niin ei siitäkään sitten miksikään vastuulliseksi vanhemmaksi ole muutenkaan. Vastuulliset aikuiset eivät eroa ensimmäisestä vastoinkäymisestä vaan ainoastaan jos ei todellakaan mitään muuta keinoa enää ole kun KAIKKI muut keinot on jo kokeiltu.

 

["KIA"]

[QUOTE="kia";23462343]syosittelen ,että kokeilette vielä jotain parisuhde terapiaa ja sinulle on aatava omaa aikaa.Voisko mies tehdä nelipäivästä viikkoa niin saisit yhden päivän itsellesi.
Minulla myös tuota nivelten löystymistä,ja pitkä imetys hormoonit ja tunteet nollassa pitkään.Y[/QUOTE]
Yleensä tilanne normalisoitunut vasta kun lapsi 2-2,5v.Joten vauva aika tosi rankka parisuhteelle.
Seksi ei suju kun limakalvot korppuna.
Lapsi lähes koko ajan iholla kiinni ja henkinen napanuora lyhyt.

Puhukaa vielä miehen kanssa ja ottakaa vuoden koeaika.

Ero olis rankka juttu teile kaikille. Ja ikävintä jos turha kun tilanteen ei olla annettu tasaantua.

Miten olisi suomalainen AUpair sinne lasta hoitamaan.Saisit omaa aikaa ja voisit opiskella.
Saisitte myös yhteistä parisuhdeaikaa jota teillä tuskin ollut ollenkaan jos ei tukiverkkoa siellä.Ei suhde pysy hyvänä jos ei sitä hoida ja vietä hetkiä myös kaksin miehen kanssa.

 

[erooja]

[QUOTE="sss";23462362]Niin, tai sitten lapsi on esim. 2vko kuusta äidin luona, 2vkoa isän luona. Tai vaihtoehtoisesti kuukauden kerrallaan.[/QUOTE]

ei varmasti ole alle 2-vuotiaan lapsen etu. Ehkä isä voi päättää komennuksen kesken vedoten perhe syihin ja jatkaa töitään suomessa jolloin joka toinen viikonloppu tapaamiset on mahdollisia. SSS: et ole tainnut erota tai sinulla ei ole omia lapsia...

 

["Lila"]

[QUOTE="sss";23462348]Niin ja mitä sitten. Tarkoitatko, että eron jälkeen lapsi ei enää tarvitsekaan isää vaan se pelkkä äiti riittää?[/QUOTE]

Olet kyllä täydellinen urpo!
Jos ap:lla ei ole työlupaa siinä maassa, missä nyt asuu, niin on ilmeisesti aika vaikea elättää itsensä? Vai miten luulet, että se asuminen siinä maassa järjestyy ap:ltä? Eron jälkeen?

 

["Jenni"]

[QUOTE="Lila";23462408]Olet kyllä täydellinen urpo!
Jos ap:lla ei ole työlupaa siinä maassa, missä nyt asuu, niin on ilmeisesti aika vaikea elättää itsensä? Vai miten luulet, että se asuminen siinä maassa järjestyy ap:ltä? Eron jälkeen?[/QUOTE]

Se on kuule tahdon asia. Siksi valassakin sanotaan, että myötä ja vastamäessä.

 

[börre]

[QUOTE="Jenni";23462866]Se on kuule tahdon asia. Siksi valassakin sanotaan, että myötä ja vastamäessä.[/QUOTE]

Harmillisen vähän ihmiset sitoutuu tehtyihin ratkaisuihin ja maksumieheksi joutuu ne kaikista heikoimmat ja pienimmät.

 

["pipari"]

Mies voi rauhassa haluta ihan mitä tahansa. En usko, että on mitenkään lapsen edun mukaista, että hän jäisi isänsä kanssa ulkomaille. 50-50 jako ei noin pienellä tule kysymykseen muutenkaan, joten lienee selvintä, että lapsi muuttaa kanssasi Suomeen ja järjestätte tapaamiset lapsen etua ajatellen (mieskin voi varmasti matkustaa Suomeen lapsensa vuoksi kerran tai pari kuussa).

 

["Ukkeli"]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi eroatte ? Tämän kysyn silkasta uteliasuudesta, en aio ehdottaa yhdessä pysymistä.

Olen mies ja pohdin lähinnä sitä, että eron syy saattaa kumminkin vaikuttaa tuleviin väleihin ja tulevaisuudessa myös siihen, miten mies voi saada tavata lastaan.

 

[nakko]

[QUOTE="Ukkeli";23463639]Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi eroatte ? Tämän kysyn silkasta uteliasuudesta, en aio ehdottaa yhdessä pysymistä.

Olen mies ja pohdin lähinnä sitä, että eron syy saattaa kumminkin vaikuttaa tuleviin väleihin ja tulevaisuudessa myös siihen, miten mies voi saada tavata lastaan.[/QUOTE]

Omalta osaltani eron syy on krooninen väsyminen ja oman elämän puute. Olemme ulkomailla ja en tunne ketään ja olen koko ajan yksin lapsen kanssa. Mies paljon töissä. Tunnen katkeruutta miestäni kohtaan. Haluan oman elämän takaisin eli työn ja läheiset. Miehen puolelta eron syy varmaan, että on kyllästynyt minuun, kun olen koko ajan onneton.

 

["Ukkeli"]

Omalta osaltani eron syy on krooninen väsyminen ja oman elämän puute. Olemme ulkomailla ja en tunne ketään ja olen koko ajan yksin lapsen kanssa. Mies paljon töissä. Tunnen katkeruutta miestäni kohtaan. Haluan oman elämän takaisin eli työn ja läheiset. Miehen puolelta eron syy varmaan, että on kyllästynyt minuun, kun olen koko ajan onneton.

Ymmärrän kyllä. Hiukan "heppoiselta" tuo kuullostaa, mutta jos katkeruus on mennyt liian syväksi, niin eihän siinä mikään auta. Varmaan olette sen keskustelupuolelta yrittäneet kuin on mahdollista ? Aika vaikea tilanne, mutta eiköhän se siitä. Parempi tyytyväinen yh kuin onneton vaimo.

 

["vieras"]

Omalta osaltani eron syy on krooninen väsyminen ja oman elämän puute. Olemme ulkomailla ja en tunne ketään ja olen koko ajan yksin lapsen kanssa. Mies paljon töissä. Tunnen katkeruutta miestäni kohtaan. Haluan oman elämän takaisin eli työn ja läheiset. Miehen puolelta eron syy varmaan, että on kyllästynyt minuun, kun olen koko ajan onneton.

Miten miehesi aikoo sitten lapsen hoidon järjestää kun tekee paljon töitä? Expattina yleisesti elämä on aika paljon sitä työtä ja vaatii paljon läheisiltä jaksaa sitä.

Kannattaisiko kuitenkin harkita esim. sellaista ratkaisua, että poika ja sinä palaatte Suomeen ettekä eroa vielä? Katsotte sitten tilanteen uudelleen kun mieskin palaa Suomeen ja elämä normalisoituu. Toisaalta, ulkomaankomennus usein kärjistää olemassa olevat ongelmat kun ollaan erilaisessa tilanteessa. Onko miehelläsi muuten lisää komennuksia tulossa vai onko tämä ainutkertainen juttu?

 

[nakko]

[QUOTE="vieras";23464010]Miten miehesi aikoo sitten lapsen hoidon järjestää kun tekee paljon töitä? Expattina yleisesti elämä on aika paljon sitä työtä ja vaatii paljon läheisiltä jaksaa sitä.

Kannattaisiko kuitenkin harkita esim. sellaista ratkaisua, että poika ja sinä palaatte Suomeen ettekä eroa vielä? Katsotte sitten tilanteen uudelleen kun mieskin palaa Suomeen ja elämä normalisoituu. Toisaalta, ulkomaankomennus usein kärjistää olemassa olevat ongelmat kun ollaan erilaisessa tilanteessa. Onko miehelläsi muuten lisää komennuksia tulossa vai onko tämä ainutkertainen juttu?[/QUOTE]

Tämä on ainut ulkomaankeikka. Ei muuta tulossa ellei vaihda työpaikkaa. Sitä itsekin olen miettinyt, että ei mies voi mitenkään hoitaa poikaa. Tarhapäivistä tulisi 12t, mutta jotenkin on vaan niin kiukkuinen minulle, että ei asiaa edes järjellä mieti.

 

[Suoraan sanottuna]

Anteeksi, että sanon näin suoraan, mutta tuo on kyllä typerin ja lyhytnäköisin syy erolle, minkä olen koskaan kuullut. Kyllä ulkomaillakin voi tehdä oman elämän ja saada ajan kulumaan, ei tarvitse vain nyhjöttää neljän seinän sisällä. Ja vain puolitoista vuotta. Sinulla on asennemuutoksen ja aikuistumisen paikka.

 

[ulkonainen]

Omalta osaltani eron syy on krooninen väsyminen ja oman elämän puute. Olemme ulkomailla ja en tunne ketään ja olen koko ajan yksin lapsen kanssa. Mies paljon töissä. Tunnen katkeruutta miestäni kohtaan. Haluan oman elämän takaisin eli työn ja läheiset. Miehen puolelta eron syy varmaan, että on kyllästynyt minuun, kun olen koko ajan onneton.

Oletko silti aivan 100% varma etta ero on hyva ratkaisu? Minulta loytyy paljon sympatiaa sinulle koska tilanteesi kuullostaa tutulta, myos meilla mies on aina toissa ja mina paljon yksin lapsen kanssa, tosin kayn myos osaaikaisesti toissa. Krooninen vasymys vaivaa taallakin ja valilla tunnen syvaa katkeruutta.

Mutta... Oletko yrittanyt loytaa esim. muita suomalaisia alueeltasi? Miksi et voisi hankkia tyota sielta? En vaheksy ajatustasi erosta, kiinnostaa vain tietaa mita itse olet tehnyt hyvinvointisi eteen.

 

[???]

ei varmasti ole alle 2-vuotiaan lapsen etu. Ehkä isä voi päättää komennuksen kesken vedoten perhe syihin ja jatkaa töitään suomessa jolloin joka toinen viikonloppu tapaamiset on mahdollisia. SSS: et ole tainnut erota tai sinulla ei ole omia lapsia...

Ja lapsen etuko on se, että kroonisesti väsynyt yksinhuoltajaäiti estää pientä lasta rakentamasta suhdetta isäänsä?

 

["vanha"]

haluatko kertoa missä asut, jos maastasi löytyisi sinulle suomalaista seuraa tätä kautta?

 

[Äiti ulkomailla]

Omalta osaltani eron syy on krooninen väsyminen ja oman elämän puute. Olemme ulkomailla ja en tunne ketään ja olen koko ajan yksin lapsen kanssa. Mies paljon töissä. Tunnen katkeruutta miestäni kohtaan. Haluan oman elämän takaisin eli työn ja läheiset. Miehen puolelta eron syy varmaan, että on kyllästynyt minuun, kun olen koko ajan onneton.

Joku ehdottikin sitä suomalaista au pairia - se voisi todella olla ratkaisu moneen, ihan oikeasti! Kesä tulossa, sieltä on varmasti koulun penkiltä valmistumassa nuoria, jotka haluavat pitää välivuotta, ilmoitusta vain lehteen. Väsyneenä kaikki tuntuu kaatuvan päälle, jokainen tietää tämän tunteen. Jos ja kun saat au pairin järjestettyä, saat mahdollisuuden esim. mennä opiskelemaan maan kieltä ja muutenkin tekemään omia juttuja. Kun palaat/te Suomeen, tästä kielitaidosta on varmasti hyötyä tavalla tai toisella. Tsemppiä!

 

[Äiti ulkomailla]

[QUOTE="vanha";23464742]haluatko kertoa missä asut, jos maastasi löytyisi sinulle suomalaista seuraa tätä kautta?[/QUOTE]

Aivan! Suomi-Seuroja löytyy kyllä useasta maasta.

 

["vanha"]

itsekin eronneena, kysyn vielä:

- onko teillä molemmilla rakkautta jäljellä?
- oletteko hakeneet parisuhdeterapiaa?
- onko tahtoa elää yhdessä?

 

[nakko]

Mies laittoi töistä tultuaan eteeni allekirjoitamansa avioeropaperit. Allekirjoitin myös omalta osaltani. Laittaa kuulema huomenna ettenpäin. Nyt puhunut illan, kuinka minulle saatava paluulento. Asumme Taiwanissa Taipeissa. Miten hän ei ymmärrä, että ei pieni ihminen voi hänen luokse jäädä. Olen poikamme kanssa ollut joka päivä ja yö ja imettänyt 15 kuukautta. Ei poika ymmärtäisi, mihin olen kadonnut ja miksi. Voi luoja kuka voisi minua auttaa

 

["äiti"]

Ensinnäkään Et Voi jättää pientä poikaasi sinne. Hän ei pysty mitenkään ymmärtämään ja käsittelemään äidin katoamista. Hänelle jää lopunikäinen trauma. Mitä tahansa teetkin, niin noin pientä et voi jättää.
Paha juttu, kun olette niin yksin ja vailla ystävä-, sukulais- ja tukiverkostoa. Ei kenenkään hermot kestä vaativaa vauva-arkea vieraassa kulttuurissa ja pelkän pienen perheen kesken.
Voi kun voisitte ottaa aikalisän. Voisitko tulla Suomeen vähäksi aikaa poikasi kanssa? Saisitteko apua sinne? Toisenlaisessa ympäristössä liittonne voisi kestää, kun saisitte jakaa asioita, ja olisi vertaistukea saatavilla. Voimia ja viisautta! Toivoisin, että pääsisitte katsomaan tilannettanne kauempaa, ikään kuin ulkopuolelta esim ottamalla välimatkaa, lomaa. Ehkä se ei näyttäisi niin toivottomalta.

 

["Reino"]

Ai että ihan väsynyt olet ollut. Ja niveletkin reistaa. Ja masennusta. Voi tsiisus. Ota se menolippu ja lähde kotiin. Lapsi jää TERVEELLE vanhemalle. Taas väheksytään isän roolia ja mammat huutaa hoosiannaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="Reino";23466336]Ai että ihan väsynyt olet ollut. Ja niveletkin reistaa. Ja masennusta. Voi tsiisus. Ota se menolippu ja lähde kotiin. Lapsi jää TERVEELLE vanhemalle. Taas väheksytään isän roolia ja mammat huutaa hoosiannaa.[/QUOTE]

puhut vähän, mutta asiaa