Toisinaan ihmiset sanovat väsyneinä ja vihaisina asioita kärjistetysti. Minä ainakin tein aiemmin niin. Sanoin kärjistetysti ja todella pahasti jostain, mikä ärsytti. En siksi, että olisin tosissani tehnyt tai ajatellut niin kuin sanoin, vaan siksi, että se tuntui auttavan juuri sen hetkiseen turhautumiseen. Toiselle ihmiselle se oli varmasti todella raskasta - samoin kuin miehesi käytös sinulle. Teidän pitäisi hyvänä hetkenä keskustella asiasta ja sopia, että kestätte vielä vaikka jouluun. Sovitte, ettette suutu toistenne öisistä kärjistämisistä, vaan otatte ne sellaisina kun ne ovat: turhautuneiden ja väsyneiden ihmisten tunteenpurkauksina. Jos mahdollista, olisi ehkä paikallaan, että toinen tai molemmatkin käyvät kodin ulkopuolella nukkumassa. Väsymys on oikeasti mielialalle todella suuri riskitekijä, eikä sitä pidä väheksyä. Tiedän koliikkilapsen äitinä, miten riuduttavaa on väsymys. Tiedän myös työssäkäyvänä äitinä, että jos aamulla on lähdettävä töihin, yöllä valvominen on silkkaa helvettiä. Kotiäitinä sentään saatoin ottaa rennommin ja nukkua päiväuniakin.
En halua liikaa puolustella miestäsi. Hänen kanssaan voisit keskustella tästä asiasta ja tuoda julki, kuinka paljon nuo asiat mitä hän öisin sanoo, loukkaavat sinua. Mutta, reagointi on myös inhimillistä ihmiseltä, joka on väsynyt, turhautunut ja varmasti varsin ahdistunut siitä, että oma lapsi, vaikka rakas onkin, tekee elämästä kohtuuttoman raskasta ja vaikeaa, ettekä te esikoisen vanhempina nyt tunnu löytävän rakentavia ratkaisuja tilanteeseen. Tsemppiä, lapsi rauhoittuu ajallaan. Tunnit kuluvat toisinaan todella hitaasti, mutta viikot ja kuukaudet nopeasti! Muistakaa se.