Mies haluaisi toisen lapsen, mua vähän pelottaa.

[harmaa rotta]

Esikoinen on 1v8kk ja nyt miehen mielestä olisi oikea aika viimeistään yrittää toista lasta, että tulisi hyvä leikkikaveri pojalle. Mua oikeesti vähän pelottaa koska esikoinen oli ylläri (tosin iloinen sellainen) enkä ole kovin äidillinen. Pelottaa että elämämme muuttuu liikaa ja musta tulee todellinen tantta tässä iässä, oon kohta 24v. Älkää käsittäkö väärin. Tykkään kyllä lapsista mutta pelkään omaa jaksamista ja hullunmyllyä kahden lapsen kanssa. Poika oli tosi vaativa pienenä enkä haluaisi aloittaa kaikkea uudestaan vielä. Haluan kyllä jossain vaiheessa toisenkin lapsen mutta miehen mielestä se olisi kannattavaa nyt koska esikoinenkin nauttisi siitä.
Äh, tää on niin ristiriitaista ja sekavaa etten oikein tiedä mitä ajattelisin. Onko kenelläkään mitään apuja?

 

[La vida es un destino]

Noh. Meillä on tyttö 1v 10kk. Odotamme meidän toista lasta. Tyttö siis silloin 2v 4kk. Meidän mielestä oli parempi tehdä pienemmällä ikäerolla lapset niin heistä on seuraa toisilleen ja leikit menevät enemmän yks yhteen.

Itelläni on kaksi sisarusta toinen on kaksi vuotta vanhempi toinen viisi vuotta nuorempi. Ja täytyy sanoa että kyllä me veljen kanssa ollaan oltu kuin paita ja peppu. :heart: Tärkeitä toisillemma siitä saakka. Siskon kanssa enemmänkin tapeltiin

Kyllä ne kaikki menee omalla painollansa. Ei kannata suotta pelätä jotain tulevaa mistä ei ole vielä mitään hajua. :hug:

 

[äityli -77]

Sanoisin, että jos olet vähäänkään epävarma siitä, että haluatko toisen vai ei niin mieti sitä omalta kohdaltasi, oma jaksaminen täytyy ottaa huomioon.

 

[Tallu -]

Kaikki vain samaan syssyyn, sittenhän ne on tehty ja pikkulapsiaika kestää vain hetken... ainakin nyt se tuntuu siltä, kun meidän lapset ovat jo kaikki koululaisia.

Aika voisi oikeastaan pysähtyä meidän kohdalla tähän =)

 

[samperin puusilmä]

Nämä on NIIN yksilöllisiä juttuja.
Mieti tosiaan omaa jaksamista ja kuuntele sydäntäsi :hug:
Itse en ole halunnut lapsia pienellä ikäerolla.

 

[dfdfdf]

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, että kun ensimmäisestä vuodesta on selvitty, niin sitten elämä kahden lapsen kanssa on paljon helpompaa kuin yhden. Sopiva ikäero lapsilla on 2-4 v, muuten homma ei skulaa.

 

[Kovajänis]

Ei kannata väkisin alkaa tekemään lasta, sitten vasta kun siltä tuntuu että tahtoo. Ja kukapa voi sanoa että tuleekaan enempää lapsia, siinäpä se onkin. Ei niitä taivaalta tipu, vaan on ihme että ylipäätään saa vauvan syliinsä.

 

[Kowalski]

Jos et itse halua toista lasta, niin älkää tehkö vielä toista lasta.

Meillä tasan 2 v ikäero on ollut mitä mahtavin, mutta jos sinusta tuntuu ettet halua vielä toista niin älä turhaan kiirehdi.

 

[ieras]

Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, että kun ensimmäisestä vuodesta on selvitty, niin sitten elämä kahden lapsen kanssa on paljon helpompaa kuin yhden. Sopiva ikäero lapsilla on 2-4 v, muuten homma ei skulaa.

Meillä on ikäeroa 7 vuotta ja kyllä tämä ainakin menee loistavasti Isoveli hoivaa pikkuista ja alusta asti osallistunut syöttämiseen jne. Ehkä tietenkin syynäkin on se, että meitä on vain me kolme ja ollaan sen takia tosi läheisiä

 

[Mrs Shillelagh]

Mulla on poika 1v 9kk ja meillä on jo toinen lapsi, tyttö. Joskus tuntuu siltä että pelkän pojan kanssa olisi vaikeampaa. Tyttö on iloisuudellaan pelastanut monet pahantuulisuudet. Mutta kannattaa sitten tosiaan tehdä tyttö, eikä toista poikaa.

 

[La vida es un destino]

Ei kannata väkisin alkaa tekemään lasta, sitten vasta kun siltä tuntuu että tahtoo. Ja kukapa voi sanoa että tuleekaan enempää lapsia, siinäpä se onkin. Ei niitä taivaalta tipu, vaan on ihme että ylipäätään saa vauvan syliinsä.

Toi on totta. Jos yhtään itsestään tuntuu ettei oikeasti halua niin sitten kannattaa lykätä. Ja niinkuin pehmeäpupu sanoi ei edes ole itsestään selvyys saada lasta. Ei voi päättää et tuona ja tuona päivänä olen valmis tekemään toisen lapsen. Lapsia saadaan ei tehdä.

 

[ap]

kiitos paljon vastauksista, oli ihana lukee erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia asioista. vieläkin saa toki laittaa viestiä.

 

[La vida es un destino]

Mulla on poika 1v 9kk ja meillä on jo toinen lapsi, tyttö. Joskus tuntuu siltä että pelkän pojan kanssa olisi vaikeampaa. Tyttö on iloisuudellaan pelastanut monet pahantuulisuudet. Mutta kannattaa sitten tosiaan tehdä tyttö, eikä toista poikaa.

Ai meillä tuo tyttö on taas välillä varsinainen kiukkupussi. Ja tuntuu et yhden tuttava pariskunnan poika on lauhkee ku lammas

 

[Honeoyne]

Minä suosittelen pieniä ikäeroja, näistä syistä:

-lapsille paremmin seuraa toisistaan
-lapset yhtä aikaa sopivan ikäisiä esim. puuhamaahan, huvipuistolaitteisiin, jänniin elokuviin
-pikkulapsiaika, yövalvomiset kerralla ohi
-ei tarvitse säilöä isomman tarvikkeita ja vaatteita vuosia nurkissa vaan ne saa melko suoraan käyttöön ja sitten voi hankkiutua eroon niistä
-tuoreessa muistissa kaikki vauvanhoidosta alkaen

Nyt kun miehesi haluaisi lapsen, hän lienee valmiimpi osallistumaan enemmän lapsenhoitoon ja olemaan isällisempi, joka korvaa sitä että sinä et mielestäsi ole kovin äidillinen.

 

[La vida es un destino]

kiitos paljon vastauksista, oli ihana lukee erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia asioista. vieläkin saa toki laittaa viestiä.

Et ole kertaakaa vastannu et miltä SIUSTA tuntuu? Tuntuuko siltä että oikeasti haluaisit toisen lapsen? Et onko se tosiaan vain pelko ja epävarmuus mikä siellä kolkuttaa..

 

[Tallu -]

Lapsia saadaan ei tehdä.

Pitäähän sitä ensin vähän tehdä, ja sitten toivottavasti saadaan vauva

 

[ap]

kiitos paljon vastauksista, oli ihana lukee erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia asioista. vieläkin saa toki laittaa viestiä.

Et ole kertaakaa vastannu et miltä SIUSTA tuntuu? Tuntuuko siltä että oikeasti haluaisit toisen lapsen? Et onko se tosiaan vain pelko ja epävarmuus mikä siellä kolkuttaa..

mä en oikein tiedä. Tavallaan asia kutkuttaa sisälläni ajatus toisesta lapsesta ja sitten toisaalta tulee valtava tunne siitä että "voi kauheeta mähän tulisin ihan hulluks siinä". se on hyvin ristiriitainen fiilis. Mut sitten mietin tuleeko mulle koskaan ns. vauvakuumetta esim. mun ystävälläni? Ottaako pelko ylivallan?

 

[ap]

ja lisäisin edelliseen vielä että oonko vielä jotenkin teinimäinen että haluaisin keskittyä itteeni, en tiedä?! :/

 

[rasvie]

ja lisäisin edelliseen vielä että oonko vielä jotenkin teinimäinen että haluaisin keskittyä itteeni, en tiedä?! :/

Sä olet 23-vuotias. Sulla on ihan hyvin ainakin 12 vuotta aikaa tehdä lisää lapsia.

Ei se ole mikään pakko, että lapsilla on pienet ikäerot.

 

[La vida es un destino]

Lapsia saadaan ei tehdä.

Pitäähän sitä ensin vähän tehdä, ja sitten toivottavasti saadaan vauva

onhan se noinkin.

 

[dfdf]

ja lisäisin edelliseen vielä että oonko vielä jotenkin teinimäinen että haluaisin keskittyä itteeni, en tiedä?! :/

Sä olet 23-vuotias. Sulla on ihan hyvin ainakin 12 vuotta aikaa tehdä lisää lapsia.

Ei se ole mikään pakko, että lapsilla on pienet ikäerot.

Korjaan: 17 vuotta aikaa tehdä lisää lapsia. Suosittelen silti tekemään toisen samaan syssyyn sekä lastesi että itsesi takia.

 

[La vida es un destino]

kiitos paljon vastauksista, oli ihana lukee erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia asioista. vieläkin saa toki laittaa viestiä.

Et ole kertaakaa vastannu et miltä SIUSTA tuntuu? Tuntuuko siltä että oikeasti haluaisit toisen lapsen? Et onko se tosiaan vain pelko ja epävarmuus mikä siellä kolkuttaa..

mä en oikein tiedä. Tavallaan asia kutkuttaa sisälläni ajatus toisesta lapsesta ja sitten toisaalta tulee valtava tunne siitä että "voi kauheeta mähän tulisin ihan hulluks siinä". se on hyvin ristiriitainen fiilis. Mut sitten mietin tuleeko mulle koskaan ns. vauvakuumetta esim. mun ystävälläni? Ottaako pelko ylivallan?

No mie voin sanoo et minuu hieman jänskätti kun mietittiin toista lasta. Mut kyl se vaan oli sen verta vahva tunne se et haluaa toisen lapsen niin jänskäys sai jäädä taka-alalle. Uskon siihen et kaikki menee sitten omalla painollaan ja myö kyllä pärjätää kun ollaan pärjätty tähänkin päivään saakka Nyt tää on mahtavan ihan tunne kun ajattelee että meitä on kesällä neljä!

Kunhan saat omat ajatukset asian tiimoilta kasaan niin sitten tee päätös halautko alkaa yrittämään toista vai et. Keskustele asiasta miehesikin kanssa :hug:

 

[JiiVee]

Mulla ja siskolla on 7 vuotta ikäeroa. Silti ollaan läheisiä, ollaan aina tehty juttuja yhdessä jne. Eli siihen että oltais läheisiä ei todellakaan tarvita pientä ikäeroa. Ap, sulla ei ole mikään hätä. Antakaa asian hautua, voi olla että jo parin kuukauden kuluttua sulla on ihan eri fiilis kuin nyt.

 

[ap]

kiitos paljon vastauksista, oli ihana lukee erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia asioista. vieläkin saa toki laittaa viestiä.

Et ole kertaakaa vastannu et miltä SIUSTA tuntuu? Tuntuuko siltä että oikeasti haluaisit toisen lapsen? Et onko se tosiaan vain pelko ja epävarmuus mikä siellä kolkuttaa..

mä en oikein tiedä. Tavallaan asia kutkuttaa sisälläni ajatus toisesta lapsesta ja sitten toisaalta tulee valtava tunne siitä että "voi kauheeta mähän tulisin ihan hulluks siinä". se on hyvin ristiriitainen fiilis. Mut sitten mietin tuleeko mulle koskaan ns. vauvakuumetta esim. mun ystävälläni? Ottaako pelko ylivallan?

No mie voin sanoo et minuu hieman jänskätti kun mietittiin toista lasta. Mut kyl se vaan oli sen verta vahva tunne se et haluaa toisen lapsen niin jänskäys sai jäädä taka-alalle. Uskon siihen et kaikki menee sitten omalla painollaan ja myö kyllä pärjätää kun ollaan pärjätty tähänkin päivään saakka Nyt tää on mahtavan ihan tunne kun ajattelee että meitä on kesällä neljä!

Kunhan saat omat ajatukset asian tiimoilta kasaan niin sitten tee päätös halautko alkaa yrittämään toista vai et. Keskustele asiasta miehesikin kanssa :hug:

Kiitos rohkaisusta

 

[ap]

Mulla ja siskolla on 7 vuotta ikäeroa. Silti ollaan läheisiä, ollaan aina tehty juttuja yhdessä jne. Eli siihen että oltais läheisiä ei todellakaan tarvita pientä ikäeroa. Ap, sulla ei ole mikään hätä. Antakaa asian hautua, voi olla että jo parin kuukauden kuluttua sulla on ihan eri fiilis kuin nyt.

niin voi ollakkin, naisen maailma on niin ihmeellinen. Mielialat muuttuu aika nopeaa tahtia.