mies käskee siivoamaan koko kämpän ylimääräisenä "vapaapäivänäni" osittaisella hoitovapaalla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="...";28049128]Eli äitiyslomalta pitäisi palata töihin heti kun kykenee, jos ei yksin halua vastata kaikista kotitöistä.[/QUOTE]

Joo. Tässäkin ketjussa kävi ilmi, että mieheni tykkää kotitöistä selkeämmin kuin minä. Olen ilmoittanut palaavani töihin heti äitiysloman vaihtuessa vanhempainvapaaksi.
 
[QUOTE="akka";28049103]Täysin oma valinta, voi myös olla töissä päivät kuten mieskin ja sen jälkeen jakaantuu kaikki kotihommat tasaisesti molemmille.[/QUOTE]

Eli äitiyslomalta pitäisi palata töihin heti kun kykenee, jos ei yksin halua vastata kaikista kotitöistä.
 
Neljän päivän hoitoviikon jälkeen lapsi varmasti nauttii enemmän siitä siivoilusta ja kotipäivästä enemmän kuin siitä että tungette VAPAApäivänä jonnekin kerhoon askartelemaan? Anna lapselle vaikkapa hamahelmiä tai kartonkia ja sakset ja ota itse siivoushetki sillä välin.

Väärin. Meillä tehdään kotitöitä iltaisinkin (kuten kai yleensä muillakin töissäkäyvillä?), joten lapsi saa(/joutuu) ihan riittävästi askarrella itsekseen. Tässä ylimääräisessä vapaapäivässä on lapsen mielestä parasta juuri se, että äidin kanssa yhdessä lähdetään peuhaamaan ja askartelemaan. En puhunut kerhoilusta, avoimessa päiväkodissa ollaan omilla ehdoilla.

Muutenkin mun mielestä on eroa sillä, onko vanhempi kokonaan hoitovapaalla, vai onko yksi ylimääräinen vapaapäivä. Mä olen tehnyt suurimmaksi osaksi kotihommat yksin ja käskemättä, oli tilanne mikä vaan, mutta yritän nyt tuoda tähän sitä lapsenkin näkökulmaa.
 
Olen aapee. meillä on siis omakotitalo ja kyllä siinä pikkaisen kauemmin menee aikaa siivouksessa kuin 2-3 tuntia, ehkä jonkun kerrostalo kaksion/kolmion siivoaa kunnolla siinä ajassa. Koko päivä helposti vierähtää jos koko talon siivoan eikä todellakaan possuilla, tilaa on vaan paljon. Tähän päälle vielä talviaikaan lumityöt, kesällä ruohonleikkuu. Pienempikin talo tietysti pikkuperheelle riittäisi mutta mies tykkää että on iso talo ja tarkoitus oli hankkia enempi lapsia mutta aina ei mene niin kuin suunnitellaan.

Olen päättänyt että en TODELLAKAAN suostu yksin siivoamaan koko asuntoa sen takia että pitäisin yhden päivän viikossa enempi vapaata. Ja kuitenkin edelleen harkitsen sitä hoitovapaan pitämistä, eihän se kovin montaa vuotta edes ole mahdollista ja harmittaisi varmaan jos en sitä pitäisi, meillä kun ei tule olemaan kuin tämä yksi lapsi.

Tietääkö joku paljon veroprosentti laskee, jos tekee 80% työaikaa?

Koita vero.fi sivuilla laskea uusi verokortti tuolla 80%:n palkalla.

Eikö miehesi pysty ajattelemaan lapsen parasta? Siksihän tuota hoitovapaata pidetään. Ja onko lapsen paras vapaa päivä äiti joka tukkaputkella siivoaa (kiukkuisena?)ja laittaa ruokaa, ja lapsi joka tököttää tv:n ääressä?

Ehdota talon vaihtamista halvempaan ja pienempään. Ja mieskin voi ottaa hoitovapaata. Siivottavaa on vähemmän ja aikaa ja rahaa enemmän. Kaikki tyytyväisiä?
 
Palkkaisin siivoojan jos asuisin niin isossa talossa että viikkosiivoukseen menisi koko päivä. Ihan köyhähän ei isoa (kunnollista) taloa saa ostettuakaan, joten varaa pitäisi olla.
 
Kyllä minäkin tekisin vapaapäivänä niitä juttuja, joista lapsikin tykkää. Silloin voisi lapsen kanssa lukea ja askarrella, ulkoilla, käydä kirjastossa tai uimassa tai höpötellä kaikenlaista ilman kiirettä. Kaupassa voisin käydä ja tehdä ruokaa tai leipoa lapsen kanssa, ehkä vähän siivoilla ja tehdä ruokaa. Mitään isoja siivouksia en kyllä tekisi.
 
[QUOTE="Vieras";28046451]Mikset käyttäisi tuota päivää siivoukseen ja tekisitte sitten viikonloppuna kaikki yhdessä jotain.
Vaikka eihän siivoukseen edes koko päivää mene, ellei ihan palatsissa asu. Kyllä mä teen miehelle ruoat valmiiksi kun tulee kotiin. Ei se nyt niin vaikeaa ole kun on lasten kanssa kotona.[/QUOTE]

Ei helv.. sentään. Osittainen hoitovapaa otetaan lapsen takia - ei siivouksen!

Työssä ollessa arkena ei juuri riitä aikaa lapselle, eikä paukkuja kotitöiden tekemiseen, vaan ne kasautuvat viikonloppuun. Jos sen vapaapäivän ottaa ja uhraa vielä osan palkastaan, niin kyllä lapsi on sen laatuajan ansainnut. Aikaa menee ihan riittävästi ulkoiluun, ruokailuihin ja ruoanlaittoon päivän aikana. Ei siinä montaa tuntia ole yhteistä rentoa leikkiaikaa lapsen kanssa.

Mitä järkeä on aikaa käyttää siivoamiseen? Mihin lapsi lykätään siksi aikaa? Lykätäänkö lapsi pariksi tunniksi videoiden ääreen, kun äiti siivoaa? Osittainen hoitovapaa ei ole siivousvapaa. Ennemmin kannattaa palkata kodin ulkopuolinen siivooja, jos yhteissiivous ei molemmille vanhemmille maistu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja että silleen;28046790:
Mun mielestä miehen mielipide on osittain ymmärrettävä. Siis sitä en ymmärrä, miksi naisen pitäisi herätä tarkoituksella aiemmin, ja pistää sitä varten kello soimaan. Toki hän herää siinä vaiheessa kun lapsikin herää.

Mutta kyllä mun mielestä kyseisellä tapauksessa nainen tai kotona oleva ihminen on tietyllä tapaa "velvollinen" tekemään kotityöt. Joka sisältää myös siivouksen. Pakkoko sitä kämppää on pistää siihen kuntoon viikon aikana, että joutuu koko perjantain siivoamaan?

Jos apn tulotaso laskee siksi, että haluaa olla kotona lapsen kanssa, niin kyllä mielestäni hän voi osittain korvata sen tulotason menetyksen sillä, että tekee silloin palkattomia kotitöitä. Täten viikonloppuna vastaava aika jää yhteiseen kivaan. Mielestäni kotona olevien vanhempien on syytä huolehtia tietyistä asioista. Vähintä, mitä mielestäni voi tehdä, on tehdä ruoan valmiiksi iltapäivällä sekä siivota päivän aikana tulleet sotkut (astianpesukoneen täyttö + tyhjennys, keittiön siivous + lelujen keräys + mahdollinen imurointi).

Itse olen ollut kohta neljä vuotta lasten kanssa kotona ja kyllä mielestäni minun velvollisuuksiin kuuluu tehdä iltapäiväksi ruoka. Lisäksi tyhjennän ja täytän tiskarin. Pyykkään tarvittaessa ja viikkaan vaatteet. Siivoan keittiön. Leluja en kerää, kun ne ehtivät illan aikana kuitenkin leviämään, mutta sen sijaan imuroin tai moppaan vapaat lattiapinnat kyllä päivittäin (meillä on kaksi koiraa). Lämmitän joka päivä talvisin myös uunin. Lisäksi kolaan lumet tai leikkaan nurmikon tarvittaessa. Tämän lisäksi ulkoulutan lapset kerran päivässä.

Mielestäni minut on velvoitettu tekemään kotona työtä, siis normaalia kotityötä, koska mies tuo rahan pääasiassa taloon, joten miten niin minä olisin oikeutettu silloin vapaapäiviin???
Tasa-arvo kehiin :D

Ollaan sovittu, että tämän lisäksi mies imuroi kerran viikonlopussa ja pesee toisen vessan kerran viikossa. Muuta hänen ei tarvitse tehdä. Paitsi yleensä tekee ruoat joka toinen viikonloppu. Oikeastaan tämä ruoanlaittosääntö on tehty siksi, että mies oppisi tekemään ruokaa kunnolla ja hyvin ja "rutiini" säilyisi.

Meillä on monta naapuria, joiden kotona olevat emännät eivät ikinä leikkaa nurmikkoa tai kolaa pihaa. Kaikkien lähinaapureiden naisten tiedän olevan kotiäitinä, mutta kukaan heistä ei ole KOSKAAN kolannut pihaa tai leikannut nurmikkoa. Ihmettelen tätä syvästi, kuinka he kehtaavat, vaikka heilläkin on jo isommat lapset kuin minulla. Siinäpä sitten isukki töistä tultuaan raivaa ensimmäisenä lumikolalla reitin pihalle, että pääsee edes kotiin.

- Yksi ei tee edes ruokaa valmiiksi ja siinä sitten mies ensimmäisenä kotiin päästyään tekee itselleen ja lapsilleen ruoan, että emäntä pääsee lepuuttamaan itseään telkkarin ääreen. .

-Yksi tekee ruoat ja siivoaa kämpän, mutta ikinä ei ulkoile lapsiensa kanssa. Siinäpä sitten isukki töistä saavuttuaan ja syötyään lähtee lasten kanssa ulos, vaikka on työnsä puolesta jo ollut ulkona koko päivän.

-Yksi puolestaan ei siivoa kämppää, omia tai lasten jälkiä tai keittiötä koskaan. Miehen harteille jää. Ruoan sentään tekee, muttei koskaan pihatöitä tai lasten ulkoilutuksia.

Jaa ja mistäkö minä tämän tiedän? No kun ne miehet sitten viikonloppuisin tuppaavat ottamaan hieman olutta ja vuodattavat tätä minulle. Että laiska akka on kotona. Hmm.. pohtivat eroakin.

Tämän on pakko olla provo. Toivon ainakin niin.
 
Olen aapee. meillä on siis omakotitalo ja kyllä siinä pikkaisen kauemmin menee aikaa siivouksessa kuin 2-3 tuntia, ehkä jonkun kerrostalo kaksion/kolmion siivoaa kunnolla siinä ajassa. Koko päivä helposti vierähtää jos koko talon siivoan eikä todellakaan possuilla, tilaa on vaan paljon. Tähän päälle vielä talviaikaan lumityöt, kesällä ruohonleikkuu. Pienempikin talo tietysti pikkuperheelle riittäisi mutta mies tykkää että on iso talo ja tarkoitus oli hankkia enempi lapsia mutta aina ei mene niin kuin suunnitellaan.

Olen päättänyt että en TODELLAKAAN suostu yksin siivoamaan koko asuntoa sen takia että pitäisin yhden päivän viikossa enempi vapaata. Ja kuitenkin edelleen harkitsen sitä hoitovapaan pitämistä, eihän se kovin montaa vuotta edes ole mahdollista ja harmittaisi varmaan jos en sitä pitäisi, meillä kun ei tule olemaan kuin tämä yksi lapsi.

Tietääkö joku paljon veroprosentti laskee, jos tekee 80% työaikaa?

Mä en nyt oikein ymmärrä. Teillä on yksi lapsi ja iso omakotitalo, jossa lienee kaikille tavaroille hyvin tilaa. En voi siis käsittää, miten sen talon siivoamiseen menee koko päivä, jos vielä kotitöidä tehdään joka ikinen päivä.

Meillä on paritaloasunto, neliöitä on 95,5, 3 lasta. Meidän isoin ongelmamme on, että tavarat eivät tahdo tänne mahtua, ja niiden tavaroiden järjestelmiseen menee miltei puolet siivousajasta. Silti tätä 100 neliötäkään ei siivota koko päivää. Kun hommia tehdään joka päivä - ja toisaalta kaikkia asioita ei tarvitse tehdä joka viikko. Myös meillä on lumitöitä - itse asiassa 8 asunnon yhtiön isoa parkkista kolaa pääasiassa 2 perhettä - me ja eräs toinen perhe. Ja tuolta parkkikselta on vielä melkoinen matka kolattavaa omalle pihalle. Meillä leikataan myös nurmikkoa omalta ja taloyhtiön yhteiseltä leikkipihalta.
 
Ei helv.. sentään. Osittainen hoitovapaa otetaan lapsen takia - ei siivouksen!

Työssä ollessa arkena ei juuri riitä aikaa lapselle, eikä paukkuja kotitöiden tekemiseen, vaan ne kasautuvat viikonloppuun. Jos sen vapaapäivän ottaa ja uhraa vielä osan palkastaan, niin kyllä lapsi on sen laatuajan ansainnut. Aikaa menee ihan riittävästi ulkoiluun, ruokailuihin ja ruoanlaittoon päivän aikana. Ei siinä montaa tuntia ole yhteistä rentoa leikkiaikaa lapsen kanssa.

Mitä järkeä on aikaa käyttää siivoamiseen? Mihin lapsi lykätään siksi aikaa? Lykätäänkö lapsi pariksi tunniksi videoiden ääreen, kun äiti siivoaa? Osittainen hoitovapaa ei ole siivousvapaa. Ennemmin kannattaa palkata kodin ulkopuolinen siivooja, jos yhteissiivous ei molemmille vanhemmille maistu.

Tosi realistista, tulot pienenevät - niin palkataanpa vielä siivooja.

Mitä järkeä on ylipäätään koskaan käyttää aikaa siivoamiseen? Mitäs ne kotiäidit täällä jauhavat - että lapsi ei kaipaa virikkeitä, vaan saa niitä puuhaillessaan äidin mukana. Miten olisi jos osa hoitovapaapäivästä käytettäisiin ihan normaaliin kodin arkeen, myös siivoamiseen ja lapsi siihen osallistuu tietysti myös! Ihan samoin se isä voi sanoa viikonlopusta - että se ei ole siivousvapaa!

Lapsi saa joka tapauksessa hoitovapaasta yllin kyllin laatuaikaa -alkaen siitä, että aamulla saa nukkua pidempään, ja ettei häntä retuuteta päiväkotiin.

Ja ei, minä en tarkoita, että koko päivä käytettäisiin siivoamiseen, mutta jos pyyhitän pölyjä, imuroidaan tai pestään pyykkiä, nämä kaikki ovat normiarkea, mihin lapsi voi osallistua ja kaikki keventävät sitten viikonlopun siivouskuormaa.

Minä olen parhaillaan etätöissä kotona, ja arvaappa mitä, kun käyn vaikkapa vessassa, saatan pistää pesukoneen päälle. Kun syön lounasta, siivoan aamupalapöytää jne. Hommat onnistuvat jopa töitä tehdessäni. Miksei sitten hoitovapaapäivänä. Itse asiassa mulla on vielä sairas teinikin tässä huolehdittavana.
 
En ole tajunnut, että monilla tää osittainen hoitovapaakin on näin "riitainen" juttu.

Mä olen se, joka on lähes 6-vuotiaan lapsen kanssa osittaisella hoitovapaalla (tai käytännössä yrittäjä, mutta pidän yhden arkivapaan lapsen kanssa joka viikko). Ja mä en tee viikkosiivousta silloin kuin ihan poikkeustapauksessa. Eli käytännössä me oikeastikin vietetään lapsen kanssa sitä "kermaperseaikaa" eli tehdään sellaisia mukavia juttuja yhdessä, joihin muulloin ei jäisi aikaa. Esim. käydään kivoissa paikoissa (lasten museo, Angry Birds-puisto, lapsen toivomat puistot, uimassa, kirjastossa jne.), meillä käy toisinaan vieraita, saatetaan leipoa, leikkiä pitkiä leikkejä yhdessä jne. Mutta siis lapsen toivomuksia pitkälti kuunnellen. Mikä olisi sen mukavampaa, kuin että lapselle nämä päivät jäisivät mieleen erityisen mukavina päivinä!

Teen kyllä ns. normaaleja kotitöitä eli ruuanlaittoa, pyykinpesua, kaupassa käyntiä jne. jos emme ole koko päivää menossa, mutta en mitään viikkosiivousta. Toisaalta mä siivoan enemmän ja teen muutenkin suurimman osan sisällä olevista kotitöistä. Meillä kun kotitöitäkään ei ole jaettu viivottimella, vaan se tekee, joka ehtii, haluaa ja jaksaa juuri sillä hetkellä. Molemmat kokevat elävänsä win-win-tilanteessa: miehen mielestä mä teen paljon kotiöitä, mun mielestä taas mies osallistuu aktiivisesti koko arkipyöritykseen.

Ja mun miehen mielestä on hienoa, että mä haluan viettää lapsen kanssa yhden arkivapaan joka päivä. Asiasta ei ole mitenkään kovin paljon edes keskusteltu. On myös sanonut, että antaa aika paljon joustonvaraa meidän elämään, esim. jos olemme lähdössä reissuun, pääsemme lähtemään hyvissä ajoin iltapäivällä, kun olen lapsen kanssa pakannut jo valmiiksi. Taidan olla oikeastikin aikalailla etuoikeutettu. Nyt vasta näitä vastauksia lukiessani tajuan sen.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
Onpa "kiva" ja "kypsä " mies sulla.
Onneksi me molemmat toivomme toisillemme hyvää.
minäkin saattaisin toivoa että olisi kiva mennä joskus itsekin puhtaaseen kotiin, jos mies olisi kotona, mutta en todellakaan voisi noin määrätä. olisin iloinen että viettää lapsen kanssa aikaa.
 
[QUOTE="poikia3";28052935]Tosi realistista, tulot pienenevät - niin palkataanpa vielä siivooja.

Mitä järkeä on ylipäätään koskaan käyttää aikaa siivoamiseen? Mitäs ne kotiäidit täällä jauhavat - että lapsi ei kaipaa virikkeitä, vaan saa niitä puuhaillessaan äidin mukana. Miten olisi jos osa hoitovapaapäivästä käytettäisiin ihan normaaliin kodin arkeen, myös siivoamiseen ja lapsi siihen osallistuu tietysti myös! Ihan samoin se isä voi sanoa viikonlopusta - että se ei ole siivousvapaa!

Lapsi saa joka tapauksessa hoitovapaasta yllin kyllin laatuaikaa -alkaen siitä, että aamulla saa nukkua pidempään, ja ettei häntä retuuteta päiväkotiin.

Ja ei, minä en tarkoita, että koko päivä käytettäisiin siivoamiseen, mutta jos pyyhitän pölyjä, imuroidaan tai pestään pyykkiä, nämä kaikki ovat normiarkea, mihin lapsi voi osallistua ja kaikki keventävät sitten viikonlopun siivouskuormaa.

Minä olen parhaillaan etätöissä kotona, ja arvaappa mitä, kun käyn vaikkapa vessassa, saatan pistää pesukoneen päälle. Kun syön lounasta, siivoan aamupalapöytää jne. Hommat onnistuvat jopa töitä tehdessäni. Miksei sitten hoitovapaapäivänä. Itse asiassa mulla on vielä sairas teinikin tässä huolehdittavana.[/QUOTE]

Tässä ei ollut kyse kotiäidistä, vaan töissä käyvästä äidistä, joka haluaa antaa lapsellensa vähän aikaansa. Sitä arvokasta aikaa ei ole järkevää tuhlata siivoukseen.

Sinun tilanteesi on eri. Toki voit siivota samalla, kun teet töitä. Teinikään ei varmasti roiku sinussa koko aikaa kiinni. 3 vuotiaan hoitaminen on aivan eri asia.

Joutuuhan se mies joka tapauksessa siivoamaan viikonloppuisin, jos äiti ei ole osittaisella hoitovapaalla. Miksei siis mies voi ajatella lapsen parasta, kuten osittaisen hoitovapaan tarkoitus alunperin onkin, ja jatkaa samaan malliin? Osittaista hoitovapaata ei ole tarkoitettu miehen elämän helpottamiseen, vaan lapsen parhaaksi. Lapsen paras ei ole se, että 3 v nököttää TV:n ääressä. Kaikki niin pienet eivät edes sitä halua tehdä, vaan roikkuvat äidissään kiinni joka tapauksessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja taas eräs;28053023:
En ole tajunnut, että monilla tää osittainen hoitovapaakin on näin "riitainen" juttu.

Mä olen se, joka on lähes 6-vuotiaan lapsen kanssa osittaisella hoitovapaalla (tai käytännössä yrittäjä, mutta pidän yhden arkivapaan lapsen kanssa joka viikko). Ja mä en tee viikkosiivousta silloin kuin ihan poikkeustapauksessa. Eli käytännössä me oikeastikin vietetään lapsen kanssa sitä "kermaperseaikaa" eli tehdään sellaisia mukavia juttuja yhdessä, joihin muulloin ei jäisi aikaa. Esim. käydään kivoissa paikoissa (lasten museo, Angry Birds-puisto, lapsen toivomat puistot, uimassa, kirjastossa jne.), meillä käy toisinaan vieraita, saatetaan leipoa, leikkiä pitkiä leikkejä yhdessä jne. Mutta siis lapsen toivomuksia pitkälti kuunnellen. Mikä olisi sen mukavampaa, kuin että lapselle nämä päivät jäisivät mieleen erityisen mukavina päivinä!

Teen kyllä ns. normaaleja kotitöitä eli ruuanlaittoa, pyykinpesua, kaupassa käyntiä jne. jos emme ole koko päivää menossa, mutta en mitään viikkosiivousta. Toisaalta mä siivoan enemmän ja teen muutenkin suurimman osan sisällä olevista kotitöistä. Meillä kun kotitöitäkään ei ole jaettu viivottimella, vaan se tekee, joka ehtii, haluaa ja jaksaa juuri sillä hetkellä. Molemmat kokevat elävänsä win-win-tilanteessa: miehen mielestä mä teen paljon kotiöitä, mun mielestä taas mies osallistuu aktiivisesti koko arkipyöritykseen.

Ja mun miehen mielestä on hienoa, että mä haluan viettää lapsen kanssa yhden arkivapaan joka päivä. Asiasta ei ole mitenkään kovin paljon edes keskusteltu. On myös sanonut, että antaa aika paljon joustonvaraa meidän elämään, esim. jos olemme lähdössä reissuun, pääsemme lähtemään hyvissä ajoin iltapäivällä, kun olen lapsen kanssa pakannut jo valmiiksi. Taidan olla oikeastikin aikalailla etuoikeutettu. Nyt vasta näitä vastauksia lukiessani tajuan sen.


Kiitos, luot uskoa perheiden toimivuuteen. :)

Onnekas lapsi teillä, kun on vanhemmat jotka näkevät hänet noin positiivisessa valossa että haluavat oikeasti viettää mukavaa aikaa kanssaan eivätkä käytä tuota "lapsenhoitovapaata" aseena toisiaan vastaan. Taitavat vielä välittää toisistaankin kun kerta arvostavat sitä mitä toinen tekee perheen ja lapsen eteen...?


Noin meilläkin on suurinpiirtein mennyt. Kotiäiti ja -isä ovat omasta aloitteestaan hoitaneet sen suurimman osan kotitöistä, joko päivisin sillä ajalla mikä lapselta jää tai vaikka illalla sillä aikaa kun töistä tullut puoliso viettää aikaa lapsen kanssa. Loput tekee sitten kummalta se helpommin käy.

Samoin se joka on tehnyt vajaata työaikaa tai opiskelujen takia omannut vapaapäiviä on käyttänyt nuo ajat lapsilähtöisesti. Toki sitä yleensä kerkeää jossain välissä tekemään yhtä ja toistakin mutta pääpaino sillä että lapsen kanssa on mukava päivä, ei suursiivouksella.

Muutenkin, mielummin käyn lasten kanssa viikolla erilaisissa huvitus-paikoissa ym. Tuolloin kun niissä ei ole sellaista ruuhkaa kuin viikonloppuisin. Viikonloppuna ollaan enimmäkseen kotosalla ja siivoukset sujuvat siinä helposti muun touhun ohessa, varsinkin kun on kaksi vanhempaa kotona.
 
Tässä ei ollut kyse kotiäidistä, vaan töissä käyvästä äidistä, joka haluaa antaa lapsellensa vähän aikaansa. Sitä arvokasta aikaa ei ole järkevää tuhlata siivoukseen.

Sinun tilanteesi on eri. Toki voit siivota samalla, kun teet töitä. Teinikään ei varmasti roiku sinussa koko aikaa kiinni. 3 vuotiaan hoitaminen on aivan eri asia.

Joutuuhan se mies joka tapauksessa siivoamaan viikonloppuisin, jos äiti ei ole osittaisella hoitovapaalla. Miksei siis mies voi ajatella lapsen parasta, kuten osittaisen hoitovapaan tarkoitus alunperin onkin, ja jatkaa samaan malliin? Osittaista hoitovapaata ei ole tarkoitettu miehen elämän helpottamiseen, vaan lapsen parhaaksi. Lapsen paras ei ole se, että 3 v nököttää TV:n ääressä. Kaikki niin pienet eivät edes sitä halua tehdä, vaan roikkuvat äidissään kiinni joka tapauksessa.

Höpön löpön kuule. Puhun nimenomaan osittaisen hoitovapaan kokemuksella. Todellakin teen siivosin silloin ja kahden lapsen kanssa vielä - ylivoimaisen vaikeaa. Se että teki jotain kotihommia parin tunnn ajan lasten kanssa, jätti vielä monta tuntia muuta aikaa. Jopa se siivoaminen voi olla lasten mielestä laatuaikaa, kun saa touhuta äidin kanssa.

Kerroppa mikä ero on sillä, että tuhlaako sitä arvokasta aikaa perjantaina vaiko lauantaina, ja miksi lauantain aika on vähemmän arvokasta? Tai miksi perheen yhteinen aika on vähemmän arvokasta kuin äidin ja lapsen aika?

Onko miehen elämän helpottamista se, että siivoamiseen tarvitsee lauantaina käyttää tunti vähemmän aikaa - ja sen ajan mies saa viettää perheensä, vaimon ja lapsen kanssa? Ja mitä väärää on miehen elämän helpottamisessa. Eikö se nainenkin ole helpottanut elämäänsä jäämällä hoitovapaalle?

Itse osittaisessa hoitovapaassa arvostin kyllä erityisesti kiireettömyyden lisää
 
Miksi vapaapäivä on otsikossa heittomerkeissä? Eikö kyse ole ihan oikeasta palkattomasta vapaapäivästä?

Minusta hyvä ratkaisu olisi olla siivoamatta perjantaina. Mutta siivota sitten lauantaina ja antaa miehen silloin nauttia vapaapäivästään lapsen kanssa. Näin molemmat perheessä saisivat kaksi vapaapäivää ja rahantulon vähennys keventäisi molempien arkea täysin tasapuolisesti. Ja lapsi saisi mukavaa kahdenkeskeistä aikaa molempien vanhempien kanssa.
 
meillä tosiaan töissä arkena ei riitä aika kotitöiden tekemiseen, siis muuhun kuin pyykkikoneen täyttö ja astianpesukoneen laittaminen. Päivät on pitkiä ja työmatkat. Joten kotityöt kasautuu viikonloppuun ja kyllä musta siivoamista kertyy paljon jos viikolla ei imuria heiluta.. Miestä ei saa viikolla tekemään mitään kotitöitä, joten itse hoidan jo nyt pyykkikoneet/astianpesukoneen laittamisen. Ei mikään iso juttu mutta kuitenkin.

Oon itekin miettinyt että se siivooja olisi meidän perheelle paras ratkaisu mutta siihen tuskin on varaa os. hoitovapaalla.
 
Eihän tossa ole siivoamisesta kyse vaan kumpi saa isomman kakkupalan-syndroomasta. Jos sulla on tunti enemmän vapaa-aikaa niin munkin pitää saada ja jos sun housuissa on paskaläikkä niin kyllä se mullekkin kuuluu! Jos nyt jostain syystä hommaat sen siivoojan niin miehes kehittää jonkun muun säännön/käskyn. Vaikka viemäreiden pinnoittamista tai puhu autoni kauniiksi-päivä. Sää oot saanut iteselles tollasen nyppivän mallin, onnea!
 
Mä oon aloittamassa osittaisen hoitovapaan 1,5v päästä ja kyllä mulle on ainakin itsestään selvää (vaikkei olla edes miehen kaa asiasta puhuttu) että minä hoidan pääasiassa kodin, koska teen vähemmän töitä.

Minkäkokoisia asuntoja ihmisillä on, jos niiden siivoamiseen saa kulumaan koko päivän? Tai toki joo, jos jollain hammasharjalla kuuraa lattiasta kattoon...

Mä pidän kämpän perussiistinä koko ajan (tavarat aina paikoilleen, pyykkiä pesen heti kun sitä koneellinen on jne) jolloin itse siivoaminen sujuu nopeasti ja helposti. Yleensä yhtenä päivänä pesen vessan, toisena pyyhin pölyt+pesen keittiön sekä kaikki peilit ja kolmantena sitten imuroin+pesen lattiat. Eipä siinä paljoa hommaa tule yhdelle päivälle. Kura-ja karvanlähtöaikaan sitten imuroin lähes päivittäin (meillä on siis koira).
 
Kiitos, luot uskoa perheiden toimivuuteen. :)

Onnekas lapsi teillä, kun on vanhemmat jotka näkevät hänet noin positiivisessa valossa että haluavat oikeasti viettää mukavaa aikaa kanssaan eivätkä käytä tuota "lapsenhoitovapaata" aseena toisiaan vastaan. Taitavat vielä välittää toisistaankin kun kerta arvostavat sitä mitä toinen tekee perheen ja lapsen eteen...?

Valitettavasti ap:n kuvaama tilanne kuulostaa siltä, että mies laskee pisteitä ja pitää jonkinlaista taulukkoa. Ei hyvä tilanne avioliiton kannalta.
 
Niin kauan kun minä olen tässä perheessä ainoa joka siivoaa ja korjaa jälkensä, niin yksikään ukko ei tule minua käskemään. Pelkästään toi miehen sävy ilmaista asiansa sais mut niin raivon partaalle. Jos minä jonain vapaapäivänäni keksin jotain mukavempaa tehtävää lapsen kanssa kuin siivoaminen, niin tasan tarkkaan teen hänen kanssaan juurikin sitä,ja jos joku ruikuttava äijä ei sitä tajua, niin lähteköön ihan vapaasti, onpahan vähemmän siivottavaa.
 
[QUOTE="aapee";28053435]meillä tosiaan töissä arkena ei riitä aika kotitöiden tekemiseen, siis muuhun kuin pyykkikoneen täyttö ja astianpesukoneen laittaminen. Päivät on pitkiä ja työmatkat. Joten kotityöt kasautuu viikonloppuun ja kyllä musta siivoamista kertyy paljon jos viikolla ei imuria heiluta.. Miestä ei saa viikolla tekemään mitään kotitöitä, joten itse hoidan jo nyt pyykkikoneet/astianpesukoneen laittamisen. Ei mikään iso juttu mutta kuitenkin.

Oon itekin miettinyt että se siivooja olisi meidän perheelle paras ratkaisu mutta siihen tuskin on varaa os. hoitovapaalla.[/QUOTE]

Mä sanoisin kyllä tähän kohti jo, että onneksi niitä lapsia ei ole enemmän.

Kuvaileppa teidän tavallista päiväänne, josko siihen arkeen löytyisi jotain vinkkiä?

Meillä pelkästään lasten harrastuksiin uppoaa vähintään 10 tuntia viikossa, ja lukiohäiriöisen läksyjen tukemiseen 1 - 2 tuntia päivässä.

Silti meillä tehdään kotitöitä päivittäin.
 

Yhteistyössä