Mies kuristi

["Jaahas"]

Ei ketään saa lyödä! Se on kielletty!

 

["vieras"]

Mä läheden nyt kohta sen mun ystävän luo, joka lähetin tekstiviestin aiemmin ja yritin soittaa. Se soittiu mulle taksas ja sanoi että sopii tulla, se vaan ei vielä vähään aikaan ole kotona, mutta eipä tässä onneksi ole kiire, kun ei se mies tule kotiin vielä ainakaan kolmeen-neljäöän tuntiin. Sitä se on kun pitää lähes joka päivä kaataa kaikki rahat kurkusta alas ja vielä velaksikkin ottaa..

No mutta tule sitten ajoissa huomenna kotiin tekemään miehelle kunnon krapula-aamiainen. Eli et valvo siellä kaverilla sitten myöhään! Kivaa iltaa.

 

[Tapiontytär]

Voi helkkari....tuolta minäkin kuulostin vuosia sitten, itkin mulle tehtyä pahaa ja uskottelin itselleni että mies muuttuu kuin taikaiskusta ja sit kaikki on hyvin. En vaan kyennyt lähtemään, koin itseni jo niin vangituksi ja ulkopuoliseksi normaalielämästä...
Lähes menetin henkeni useampaan otteseen loppuaikoina, oikeastaan toivoinkin sitä.

Turvakodin kautta uuteen elämään. Tekee kipeää ajatella niitä aikoja, ja tekee kipeää ajatella näitä kohtalotovereita, jotka ovat vielä niin kiinni siinä pahoinpitelijässä, että täytyy tapahtua vielä paljon pahaa ennenkuin kykenee lähtemään...niin kovin sääli sitä pientä elämänalkua siinä välissä.

 

[ssssssssssss]

Vaikea homma. Ehkä itse tekisin jopa abortin (jos siis mahdollista), ettei tarvitsisi tuollaista miestä enää ikinä myöhemmin nähdä ja olla tekemisissä. Katsos tuo väkivaltainen suhde teillä ei tule koskaan ns.seestymään ja rauhoittumaan, vaan se pahenee ja tulee raaemmaksi, ikäänkuin on lupa annettu ottaa vaikka teräaseet seuraavaksi käyttöön jne. Entäpä tuleva vauva, jonka varmaan tulet pitämään? ja hänen oikeus rauhalliseen ja normaaliin elämään? Onko teillä molemmilla ollut vääristyneet ihmissuhteet omissa lapsuudessa (opittu tapa väkivaltaiseen, riitaisaan perhe-elämää) vai alkoholiko pilannut ja pehmentänyt pään.

 

["Vieras"]

trolli? Onhan?

 

[Joxu]

Tällä palstalla mies on aina viime kädessä yksin syyllinen vaikka väkivalta olisi aloitettu naisen puolelta. Ja nämä tarinat ovat aina niin voimakkaasti värittyneitä ja yksipuolisia mutta täällä huudetaan tukea kilpaa kuorossa silti usein kyseenalaistamatta mitään. Tässä yhteiskunnassa myös oletetaan että mies on aina se pahoinpitelijä ja kaiken pahan aloittaja ja siksi myös viranomaisten silmissä usein suurin syyllinen, usein oikeutetusti mutta usein myös ei.

Väkivalta ei ole koskaan oikeutettua mutta sillä kuka sen aloittaa - jos aloittaa - on merkitystä. Minä en ikinä ole lyönyt naista enkä lyö ellei minua lyödä ensin. Siinä vaiheessa tulee kyllä samalla mitalla takaisin, se on varma mutta toivon ettei tuollaista tilannetta ikinä tule.

Väkivaltaset naiset koen yhtä pahana kuin väkivaltaset miehet. Väkivalta ei ole koskaan oikeutettua, ei ketään kohtaan.

Mua pöyristyttää toi sun yleistys ja itku aika lähellä. Mä olin 18v kun entinen mies hakkas, repi tukasta, en saanu nauraa, en itkeä, sulki mut lukkojen taakse kun yritin paeta, haukku, nöyryytti, naureskeli, vähätteli, arvosteli, petti mennen tullen, en saanu olla hiljaa, en puhua, läheisyyttä ei ollu alukuhuuman jälkeen, seksi meni exän ehdoilla, haukku mua mm. nymfomaaniks. Olin pilannu hänen elämänsä, ei arvostanu mua ollenkaan. Mä passasin melki kaiken sille nenän eteen ja en ite käyny käsiksi, mutta huutaa ja nalkuttaa osasin kyllä, itsepuolutus oli se, että juoksin karkuun ja syljin naamalle, jos oli mun kimpussa.

Kyllä väkivaltaset naiset on ihan yhtä pahoja kuin miehet. Ihan yhtä hirveelle tuntuu se, jos joku mies kertoo että, vaimo/avo vaimo/tyttöystävä pahoinpitelee, mua itkettää ihan yhtä paljon kuin nämä miesten tekemät. Tossa syy miks en voi sietää väkivaltaa missään tilanteessa. En voi ymmärtää ihmistä joka lyö ja vielä ihmistä jota muka rakastaa. Väkivalta on aina väärin, kohdistu se sitten lasta, eläintä, miestä, naista, vanhusta tai ketä tahansa kohtaan.

 

["heh"]

[QUOTE="vieras";26886612]Se kuka aloittaa väkivallan, on aina syyllinen. Aivan sama vaikka ei olisi voimia paljoa. Kyllä se naisenkin nyrkki jonkin verran tuntuu. Sen verran että alitajuiset hyökkäysreaktiot lähtevät käyntiin melkein miehellä kuin miehellä.

Naisen väkivalta on väkivaltaa. Koittakaa tajuta.[/QUOTE]

Hih. Jos ap olisi se mies ja hän olisi se joka aloittaa kaiken verbaalisesti haukkumalla, manipuloimalla, suuta soittamalla, niin syyttäisit siitäkin aloittajaa. Nainen on aina naiselle susi.

 

[öh]

Joku kaunis päivä naapuri tai joku muu sivullinen soittaa teidän tappeluista poliisille ja sitä kautta kun selviää, että teillä on (tulossa) lapsi, niin siinä vasta tarkkaan syyniin joudutte sossun taholta. Silloin voi käydä niin, että teidän lapsenne sijoitetaan oman turvallisuutensa takia muualle, eli myöskään sä et silloin saa lasta itsellesi. Kannattaisi nyt jo tässä kohtaa miettiä, mikä sulle on tärkeämpää: se, että saat pitää ja kasvattaa lapsesi vai se, että saat olla hakkaavan miehen "rakastettavana". Your choice.

 

[trolli]

Ja tässä nyt neuvo mitä annan ekaa kertaa kenellekkään. Tee abortti, mikään lapsi ei ansaitse tuollaista isää. Eikä äitikään näytä järjissään olevan, liian iso taakka pienille harteille.

 

[ohhoh]

Turvakotiin ja heti, siellä voi asua kunnes saat asunnon. Ja nopeasti lääkäriin ja poliisille syyte pahoinpitelystä. Jos jäi jälki niin siinä on todistusmatksua. Äläkä missään nimessä päästä miestä tulevan lapsen elämään, isyyttä ei tarvitse selvittää jos et halua.

Sinä et tässä ole tehnyt mitään väärää. Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen! Kyllä sinä tästä vielä selviät, kaikki alkaa mennä paremmin kun pääset miehestä eroon. Voisit ehkä muuttaa jopa toiseen kaupunkiin?

 

[lähde meneen!]

Ai jumalauta mua ottaa tämmöset päähän ja kovaa! "Mies kuristaa ja hakkaa mun päätä lattiaan ja oon raskaana, mut en haluu lähtee kun rakastan sitä". Siis oikeasti nainen, missä on sun selkäranka?! Lähde nyt jo meneen sieltä ja pelasta se syntymätön lapsesi helvetiltä! Tai jos aiot jäädä hakattavaksi tee abortti niinkuin joku jo ehdottikin. Lapselle on armeliaampaa olla syntymättä kuin kärsiä tommosta koko lapsuutensa!

 

[asa]

Jotenkin tuntuu, että tää on pelkkä provo..

mutta.. voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että lähde pois ennenkuin se on liian myöhäistä. Itselläni se melkein jo oli, kävin todella lähellä kuolemaa. Sairaalassa ei uskottu, että kotiin enää sieltä lähden.

Meillä oli todella väkivaltainen suhde, minun ei tarvinnut kuin katsoa miestä väärällä tavalla ja sitten jo hakattiin päätä lattiaan, seinään, sohvan kulmaan.. mihin tahansa joka nyt vastaan sattu tulemaan. Kuristuksen takia minulla oli monesti vaikea hengittää, jopa päiviä, syöminen ei onnistunut koska nieleminen sattui.. no tämä johti myös siihen, että olin sairaalloisen laiha ja osittain myös siitä, että mies haukkui päivittäin läskiksi, inhottavaksi yms yms. Kerran mies väänsi minulta käden paikoiltaan, painoi peukalolla silmään, löi kahvikupilla päähän niin että arpi on vieläkin siinä, puukolla käteen ja päähän. Pääni oli täynnä kaljuja kohtia hiuksista repimisen takia.

Olin henkisesti ihan kuollut, kunnes yksi päivä vaan tajusin että nyt riittää. Olimme juuri ajamassa kotiin, kun käytiin "puhumassa" asioista syrjäisellä tiellä. Päätin autossa kun koti pihaan tullaan, en kävele kotiin, en mene sinne vaikka mies taas vannoo muuttuvansa jne. Nousin autosta ja lähdin kävelemään eri suuntaan kuin mies ja kohta mies juoksee perääni ja rukoilee minua takaisin, mutta olin päättänyt! Ansaitsen parempaa, paljon parempaa. Viikko tolkulla mies yritti saada minua takaisin, siinä onnistumatta.

Nyt melkein kaksi vuotta tuon jälkeen, on minulla ihana poika tuhisemassa tuolla makuuhuoneessa.

Mutta jos sinä jäät ei varmastikkaan se sinun vauvasi maailmaa tule koskaan näkemään. Tiedän kokemuksesta ettei toisten sanomiset vaikuta mitään, se pitää itse tajuta ja lähteä.

 

[Joxu]

Mee sinne sun kaverille, oot turvassa siellä. Älä vaan mene antamaan anteeks, tiedät itekkin jos annat anteeks ja palaat, niin mikään ei muutu. Korkeintaan yks-viisi päivää voi mennä hyvin, mutta sama paska putoo niskaan. Joutuisit jatkuvasti olemaan varpaillas, vaikka oliskin ns. hyvä päivä, silti saisit elää pelossa ja jokainen miehen liikahdus ja sennon vaihto jne. sais sut säikähtämään ja ihokarvat nousis pystyyn. Anna sen laittaa niitä viestejä, älä vastaa niihin. Puhuu ja läsyttää sut pyörryksiin, älä hyvä ihminen taivu tohon kusetukseen. Saatat saada jo rangaistuksen tosta kun et vastannu mitään ja etkä anna anteeks . Ap, nyt on kyeessä sun ja tulevan lapsen elämä, miteti minkälaisen tulevaisuuden haluat lapsellesi antaa? Voi olla, jos jäät että teijän lapsesta tulee myös väkivaltanen, myös sua kohtaan, haluatko sitä? Herää nyt hyvä ihminen, ei se mies sua rakasta. Käsi joka lyö, ei voi rakastaa.

 

[2good2be4gotten]

Mitä jos lähtisit sinne turvakotiin, hoitaisit asiat niin että vauvalla olisi asiat hyvin nyt ja syntymänsä jälkeen .
Ja sen jälkeen vasta palaisit kotiin miehesi kuristettavaksi ja tappelukaveriksi. Syytön se vauva on että kaksi v*tun vatupassia on päättäneet lisääntyä.

Jos se vauva edes hengissä selviää syntymäänsä asti niin eiköhän hän ole ansainnut turvallisen elämän jatkossa. Kaikesta paras olisi että se oma äiti olisi se joka siinä olisi huolehtimassa ja turvana mutta jos nyt sille äidille sattuu se huonosti kohteleva pahoinpitelevä isä olemaan tärkeämpi niin eiköhän niitä muita vaihtoehtoja löydy.

Turvakoti siksi koska te molemmat tarvitsette ammattiapua.

 

[SuzieQ.]

[QUOTE="vieras";26886612]Se kuka aloittaa väkivallan, on aina syyllinen. Aivan sama vaikka ei olisi voimia paljoa. Kyllä se naisenkin nyrkki jonkin verran tuntuu. Sen verran että alitajuiset hyökkäysreaktiot lähtevät käyntiin melkein miehellä kuin miehellä.

Naisen väkivalta on väkivaltaa. Koittakaa tajuta.[/QUOTE]

Niin tottakai se on väkivaltaa. Mutta eikö olisi kohtuullista jos mies tönäisisi samalla tavalla takaisin kuin mitä nainenkin on tönäissyt? Eikä hakkaisi päätä lattiaan ja kuristaisi? Vai onko se mielestäsi kohtuullista vastata tönäisyyn kuristamalla?

 

[burned rose]

Lähde oikeasti lopullisesti pois tollasesta suhteesta, ihan jo lapsen takia. Tiedän, mitä on ollu elää katsellen tollasta väkivaltaa ja siitä jää oikeasti elinikäset jäljet. Älä anna sen viattoman lapsen kärsiä ja pelätä. Ja itseäskin vaan satutat tuohon suhteeseen jäämällä.

 

[mon]

Mene turvakotiin... surullista luettavaa..oot jo tosi syvällä..

 

[Anatolia]

Sama se mulle, jos aikuinen ihminen tykkää saada turpaansa, ja vaikka itsensä tapattaa.

Mutta lapsi on kaikkeen viaton. En mä ehkä uskalla aborttia suositella kenellekään, totean vaan että tuohon tilanteeseen ei sovi lasta tehdä, tai ainakaan lasta pitää jos päättää vastoin kaikkia mahdollisia järjen ääniä lapsen synnyttää.

 

["hmm"]

Ainut tapa miten voit pitää lapsesi on jättää mies lopullisesti. Älä tunnusta sille isyyttä!!! Elarit saat myös kelalta ja ilman riitelyä tai pelkoa.

 

[ggg]

Mene turvakotiin edes lapsesi takia!

 

["vieras"]

Voiko tuollaiset parisuhteet olla tottakaan. Lapsi pannaan alulle, vaikka riidellään ilmeisesti usein ja haukutaan ja lopuksi käydään käsiksi toisiin. Ei ole normaalia ja ap voisi itse myös miettiä omaa käytöstään. Tulevana äitina sinun olisi pitänyt tuossa tilanteessa hakeutua turvakotiin ja saada sosiaaliviranomaiset tukihenkilöksi, jotta pääset turvalliseen kotiin ja voit viranomaisten valvonnassa harjoitella normaalia perhe-elämää. Miten ihmeessä tuollaiseen suhteeseen on lapsi tulossa???

 

[voi luoja]

Jotenkin tuntuu, että tää on pelkkä provo..

mutta.. voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että lähde pois ennenkuin se on liian myöhäistä. Itselläni se melkein jo oli, kävin todella lähellä kuolemaa. Sairaalassa ei uskottu, että kotiin enää sieltä lähden.

Meillä oli todella väkivaltainen suhde, minun ei tarvinnut kuin katsoa miestä väärällä tavalla ja sitten jo hakattiin päätä lattiaan, seinään, sohvan kulmaan.. mihin tahansa joka nyt vastaan sattu tulemaan. Kuristuksen takia minulla oli monesti vaikea hengittää, jopa päiviä, syöminen ei onnistunut koska nieleminen sattui.. no tämä johti myös siihen, että olin sairaalloisen laiha ja osittain myös siitä, että mies haukkui päivittäin läskiksi, inhottavaksi yms yms. Kerran mies väänsi minulta käden paikoiltaan, painoi peukalolla silmään, löi kahvikupilla päähän niin että arpi on vieläkin siinä, puukolla käteen ja päähän. Pääni oli täynnä kaljuja kohtia hiuksista repimisen takia.

Olin henkisesti ihan kuollut, kunnes yksi päivä vaan tajusin että nyt riittää. Olimme juuri ajamassa kotiin, kun käytiin "puhumassa" asioista syrjäisellä tiellä. Päätin autossa kun koti pihaan tullaan, en kävele kotiin, en mene sinne vaikka mies taas vannoo muuttuvansa jne. Nousin autosta ja lähdin kävelemään eri suuntaan kuin mies ja kohta mies juoksee perääni ja rukoilee minua takaisin, mutta olin päättänyt! Ansaitsen parempaa, paljon parempaa. Viikko tolkulla mies yritti saada minua takaisin, siinä onnistumatta.

Nyt melkein kaksi vuotta tuon jälkeen, on minulla ihana poika tuhisemassa tuolla makuuhuoneessa.

Mutta jos sinä jäät ei varmastikkaan se sinun vauvasi maailmaa tule koskaan näkemään. Tiedän kokemuksesta ettei toisten sanomiset vaikuta mitään, se pitää itse tajuta ja lähteä.

Luuletko ettei kenelläkään muulla voi olla yhtä vaikeaa sinulla? Että aloittaja on heti provo kun on kokenut yhtä ikäviä asioita kuin sinä? VAi oletko sinä se, jolla on aina ollut maailman vaikeinta??

Ärsyttää aina tuollaiset ihmiset jotka tulevat tänne kaikkii näihin tosi elämä- ketjuihin kirjoittamaan, että "provp! ihan selkee provo"
Huoh.. jos tässä joku on provo niin sä.

 

[hyi]

Ja tässä nyt neuvo mitä annan ekaa kertaa kenellekkään. Tee abortti, mikään lapsi ei ansaitse tuollaista isää. Eikä äitikään näytä järjissään olevan, liian iso taakka pienille harteille.

Niinpä. Todellakin toivon ettei toi pariskunta saa lasta tai että niiltä viedään se pois. Väkivaltaiset, elämänhallintataidottomat kakarat. Hyi saatana.

 

["Minä"]

AP, mene turvakotiin. Saat kaikki tarvitsemasi neuvot ja kontaktit sitä kautta ja paikan jossa olla vähän aikaa.

 

["hmmm"]

Niinpä. Todellakin toivon ettei toi pariskunta saa lasta tai että niiltä viedään se pois. Väkivaltaiset, elämänhallintataidottomat kakarat. Hyi saatana.

Hmm. Jos sua hakattaisiin säännöllisesti, niin ehkä seura tekisi kaltaisekseen, ja sinäkin saattaisi ehkä joskus tönäistä hakkaajaasi.

ei aloittajassa ole vikaa. vaan siinä miehessä.

suurin osa pojista kasvatetaan röyhkeiksi ja itsekkäiksi