Mies piinaa

[Taas]

Olen melkoisen tuoreessa suhteessa mukavan miehen kanssa, käy töissä ja hoitaa kaikin puolin muutenkin osuutensa yhteisestä kodista. Lapsia ei ole.

Humalassa, kuinka ollakaan, ongelmat kärjistyvät ja eilen oli huippu: mies kahdeksan tuntia tenttasi ja piinasi entisellä miesystävälläni (josta ehdin erota vuosia ennen tätä nykyistä), kuinka olen hänen työssä ollessaa tapaillut tätä exää. Nykyinen mies tekee vuorotyötä ja on kolmekin yötä yhteen putkeen poissa. Näköjään tästä hänelle on tullut ongelma. Sanoo selvinpäin, että luottaa, mutta humalassa onkuin hulluuskohtauksen saanut - ei tosin onneksi käy käsiksi, huorittelee kylläkin.

Sanoinkin hänelle, että tämä alka lähennellä sairautta. Mikä avuksi? Selvinpäin hän on hauska huolehtiva ja iloinen. Eroko se ainoa vaihtoehto, sitäkin eilen hänelle väläytin, että voisi lähteä asunnonhakuun - eihän kukaan normaali jaksa omassa kodissaan tuollaista. Kaikissa känneissä tätä reuhaamista ei tule.

Mistä apua? AA-klinikalta vai psykiatrilta? En haluaisi viettää elämääni toisessakin suhteessa hoitajana (edellisessä mies sairastui psyykkisesti ja tein pitkäaikaisen työn, että pääsin irti hänestä). Mikä saa miehet käyttäytymään noin? Sen tiedän, että isänsä on ollut samantyyppinen eläessään. Dr Jekyll ja Mr Hyde samassa persoonassa.

 

[Maria]

Sinulle on varmaan tuoreessa muistissa vielä, mihin tässä miehessä ensisijaisesti ihastuit?

Tuntuiko mies sinusta taivaan lahjalta? Näytti hellivän, huolehtivan sinut kuntoon? Tarjosi sinulle mitä halusit saada?

Tuntuiko hän siltä, että olisit tuntenut hänet aina? Tekikö hän taivaastasi kirkkaan sinisen?

Kuinka nopeasti hän sitoutui sinuun? Hetkessä?
Olitko alkuunsa ylpeä, kun hän esitteli sinut ""Omana naisenaan""?

Vasta sitoutumisen jälkeenkö näit hänen kahdet kasvonsa?

Ole varovainen. Alitajuntasi on taas hakenut sinulle sopivan miehen! Huorittelusta se alkaa...

Oletko miettinyt, mitä sinä tästä miehestä tarvitset itsellesi, sillä jokainen ihmissuhde perustuu pohjimmiltaan tarpeeseen.

Kamalaa? Ei vaan luonnollista, että tarve kohtaa toisensa?
Oletko miettinyt omia tarpeitasi, ja mikä niiden hinta on?

Ole varovainen, sillä jos vastasit myöntävästi useimpiin esittämistäni kysymyksistä, mitä todennäköisimmin olet tekemisissä narsistisen persoonallisuuden kanssa.

Vaarana on, että ennen pitkää hän alkaa myös pahoinpidellä sinua. Ensin läimäyttelemällä, sitten nyrkein. Ja henkisestihän hän jo pahoinpitelee sinua nyt jo!

 

[Taas]

Uskoisin tunnistavani narsistin, sillä edellinen mieheni oli virallisesti sitä. Tosin myös psykoottinen. Tämä nykyinen taas on itse sanotaako hoitoalan tehtävissä ja näkee työkseen esimerkiksi perheväkivaltaa ja halveksuu sitä suuresti.

Eikä minulla ollut ruusunpunaiset lasit silmillä, kun hänet tapasit, melkeinpä päinvastoin: ihastuksensa alkoholiin ei tullut yllätyksenä.

Kyllä, hän hellii: tekee aamupalat, kun on itse vapaalla, pitää huolen, että asunto on siisti, kun tulen kotiin työstä. Hokee rakastamista ihan kyllästymiseen asti. Pidän - tai ainakin pidin - häntä melkoisen vilpittömänä ja aitona ihmisenä. Auttaa muita vaikka apua ei pyydetä.

Yhteenmuutto tapahtui hänen aloitteestaan, sen jälkeen seurasi kihlaus jne. Itsetuntoani ei ole koskaan hivellyt ""olla jonkun oma"", olen vahva ja itsenäinen nainen. Yhdessä olemme hänen sinnikkyytensä takia:jaksoi liehitellä vanhanaikaiseen tapaan.

Jostakin syystä ilmeisesti pelkää menettävänsä minut vaikka mitään syytä ei ole. Vielä. Kohta on. Hän itse on ollut käsittääkseni aika kevytimielisissä suhteissa joko nuorempien tai jotenkin muuten (mm. taloudellisesti jopa hyväksikäyttävien) huollettavien kanssa. Minua ei tarvitse olla huoltamassa koko aikaa. Tunteet hänen puoleltaan ovat hyvin vahvat. Useimmiten se tuntuu hyvältä, mutta humalassa ei.

Mistä saisi lisätietoa tai apua? Kuitenkaan vielä en ole valmis lyömään hanskoja tiskiin. Vaan haluaisin hänen ymmärtävän itse, miten käyttäytyy ja mitä saattaa olla menettämässä.

 

[Maria]

Käänteinen narsisti?

Hokee rakastavansa kyllästymiseen asti?

Inhoaa perheväkivaltaa? Hänhän käyttää sitä sinuun. Henkinen väkivalta on myös perheväkivaltaa.

Luulit tunnistavasi narsistin?

Olet itsenäinen?

Esimerkiksi Kriisikeskuksen puhelimiin tai itse kriisikeskukseen voit mennä nimettömänä. Ensin voit soittaa vaikkapa lähimpään mielenterveystoimistoon. Joissakin niistä on myös päivystyspuhelinaika, voit kertoa tuntemuksestasi.

Mutta usko minua. Sinä et ole oikea kohde hänen paineenpurkamiselleen, jos hän niin noita humalassahillumisiaan nimittää? Ja toisaalta: vielä ei ole kyetty täysin todistamaan, että narsismi olisi geneettisesti periytyvää, mutta psyykkisistä häiriöistä sen syntymiseen eniten tuntuu vaikuttavan myös geneettinen perintö. Ja sitten mallioppiminen ja ympäristötekijät.

Ei se, että hän itse ole hoitoalalla todista sitä, että hänellä ei voisi esiintyä tätä ns. kaksinaamaisuutta. Narsisteja on niin lääkäreissä, tuomareissa, poliiseissa kuin kessä tahansa meistä, tiettyinä piirteinä.

Mutta me naiset emme aina tunnista itsessämme sitä alitajuista vainua, joka saa meidät hakeutumaan pian mustasukkaisiksi tai väkivaltaisiksi osoittautuvien miesten seuraan. Ei sitä selitä, että olemme itsenäisiä tai vahvoja, tai vahvuuteen sairastuneita.

Ja saamme jälleen kerran todeta, että olimme sokeita.