Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Tuolla tavalla suhtaudutaan koiraan.
No jaa, miksipä se ei pätisi mieheenkin.
Aikaisemmin kirjoittelin tähän ketjuun ja nyt sitten lähdin. Jouluaattona, ei sillä mitään väliä.
Pientä taustaa mm. eilisestä; olin päivällä töissä ja pääsin myöhään, joten kun kävin kotona ja menin miehen luo, oli kello noin 10. No, hän oli koko päivän ollut vapaana mutta ei ollut tehnyt kotonaan mitään ns. jouluvalmisteluja. No, hän oli minulle "varannut" uunin pesun. Ok, pitkin hampain pesin sen. Hän asensi uutta jääkaappia, rakensi uutta paikkaa sille. Siis yöllä. Uunin pesun jälkeen luin ja olin todella väsynyt niin menin nukkumaan. Enhän tietenkään voinut nukkua kun mies alkoi pestä keittiötä perusteellisesti (huom. omassa asunnossaan jossa asunut 18 vuotta) pikku hiljaa minua haukkuen (koitin nukkua) että olin huono nainen kun en sitä tehnyt. Meuhkasi siinä ja kolisteli. Hän meni sohvalle nukkumaan viiden maissa, joten unta sain muutaman tunnin ehkä. Aamulla piti ajoissa herätä lahjaostoksille (lapsilleni) joten tämän aattopäivän olen ollut kuin zombi, ihan poikki. Kävin omassa kotonani laittamassa paketteja ja menin takaisin miehen talolle. Olin nyt päättänyt antaa ihan täydellä takaisin. Hän laitteli ruokaa ja valitti että miksi minä en osallistu siihen. No, olinhan tehnyt kaikki laatikot ja paistanut kinkun niin mielestäni oli hänen vuoro. Sitten alkoi valitus että on pölyistä, jos imuroisin. Sanoin suoraan että minä siivoan kyllä omassa asunnossani ja hän omassaan. Imuroin. Sitten hän avasi keittiönsä kaapin ja sanoi että minä alan niitä pesemään. Tästä hän oli puhunut jo suhteemme alusta 9 kk sitten mutta en todellakaan aikonut pestä niitä. No, nyt jouluaattona koitti "se" hetki ja minun olisi pitänyt kaappeja pestä. Latasin aika suoraan että ei muuten tule tapahtumaan. Vastaus oli että hänen mielestään emme koskaan tule asumaan saman katon alla. Vaikka eilen hän puhui yhteen muuttamisesta...joo. Koska hän seurustelee vain naisen kanssa joka pitää hänen kotinsa tip-top- ja minä olin siis huono. Ok, olin samaa mieltä ja sanoin että tämä loppuu nyt tähän. keräsin paistamani jouluruoat autoon ja muutkin tavarani ja lähdin lopullisesti. Se viimeöinen tilanne oli viimeinen pisara, jos toista rakastaa niin kunnioittaa että hän on väsynyt ja tietenkin antaa edes nukkua. kaiken huippuna on kyllä tämä yhteenmuuttamisjuttu, jota hän aina välillä viljeli. Luuli kait että se on minulle sellainen porkkana jonka myötä pesen yötä myöten hänen huusholliaan. Väärin, väärin. Siinä ei omakotitalot paina mitän jos mies on luonnevaurioinen.
Tuosta Wikipedian tekstistä voi saada pahoin vääristyneitä käsityksiä, osin sen hypertekstinä esittämisen vuoksi, mutta muutenkin, vinoksi lyhennettynä ja paikoin epäolennaisia asioita korostavana.häiriö ? Wikipedia
Kuka sinä Mörkö oikein olet? Pitkät vastauksesi ja analysointisi pistää silmään ja olen jo miettinyt, että oletkohan itsekään ihan ilman lääkitystä?
"Kuka sinä Mörkö oikein olet?"Mörkö
Lämpimästi, paljon kiitoksia! Hyvää kuluvaa vuotta ja onnellista uutta vuotta!Alkuperäinen kirjoittaja äläs nyt;10360869:vastaukset
Alkuperäinen kirjoittaja Mörkö;10361967:Lämpimästi, paljon kiitoksia! Hyvää kuluvaa vuotta ja onnellista uutta vuotta!
Alkuperäinen kirjoittaja Kenen kanssa elän?;10350377:Olen ihan käsittämättömässä tilanteessa ihan käsittämättömän ihmisen kanssa.
Minulla on niin sanotusti kunnollinen mies, siis noin ulkopuolisen näkövinkkelistä. Siisti, raitis, yrittäjä, menestyvä, huumorintajuinen, komea, supliikki, jne.
Hänessä on vaan eräs todella outo piirre jota olen nyt viimeaikoina alkanut ihan tosissani miettiä. Hän puhuu ja tekee IHAN mitä sattuu. Niin hyvässä kun pahassa. Ja näillä puheilla ei ole välttämättä mitään tekemistä sen suhteen mitä oikeasti tulee tapahtumaan tai mitä hän oikeasti ajattelee.
Hän on miljoona kertaa jättänyt minut, perunut yhteiset tekemisemme, uhannut todella ikävillä asioilla, eikä ole koskaan toteuttanut yhtäkään uhkaustaan. Toiseen suuntaan hän on maalaillut ihania asioita tulevaisuuteen liittyen, mutta aivan kun ei edes muistaisi sanomiaan asioita enää seuraavana päivänä. Kun minä muistan ne, hän saattaa kysyä otitko tosissasi tai sanoa vaan suunnitelleensa vaihtoehtoja ääneen ja minä tartun niihin heti.
Yhteenmuuttommekin tapahtui siten että mies puhui pitkään että kuinka hänen luonaan olisi minulle asuinpaikka tarjolla ja samalla tarjosi työpaikkaa yrityksessään. Mietin pitkään asiaa ja lopulta tein rohkean päätökseen muuttaa hänen luokseen vieraalle paikkakunnalle, jossa sitten ei mitään työpaikkaa minulle ollutkaan tarjolla ja muutostanikin kommentoi vaan että kun hän vähän raotti kaivon kantta, minä heti hyökkäsin. Lopputulemana kuljiin järjetöntä työmatkaa vanhaan työpaikkaani, jonka lähistöltä olin luopunut omasta asunnostani.
Puhuimme lapsesta ja ilmaisin että toivoisin lasta. Mies teki työtä käskettyä ja saattoi minut raskaaksi, kunnes kun olin raskaana hän sanoi että on katastrofi että meille on syntymässä lapsi, eikä hän ole sitä halunnut. Olimme vuoden ilman ehkäisyä jotta raskaus sai alkunsa.
Kun tapasimme, hän kertoi että hänen hullu exänsä roikkuu hänessä ja haluaa tulla takaisin. Hän vannotti että ei halua ikinä olla kyseisen naisen kanssa enää missään tekemisissä ja kun pääsee tavaroistaan eroon, hän saa lopullisen rauhan. Myöhemmin kävi ilmi että he olivat yhteydessä noin kolme vuotta samaan aikaan meidän suhteemme kanssa ja mieheni tunnusteli exälleen tunteitaan ym.
Kun olemme menossa esim. teatteriin, hän saattaa useita kertoja ennen h-hetkeä perua ja vannottaa ettei todellakaan ole lähdössä kanssani teatteriin vaikka tietää että odotan sitä. H-hetkellä kuitenkin toimii aivan normaalisti, pukee ja tekee lähtöä ja olemme aina menneet kaikkiin paikkoihin mitkä hän on perunut suutuspäissään useita kertoja.
Lomamatkamme hän on perunut jok ikisen mutta aina olemme lähteneet niille. Hän on vannonut että haluaa erota, jonka jälkeen alkaa käyttäytyä aivan normaalisti kun mitään ei olisi sanonutkaan. Hän sanoo puhelimessa että tulee illalla esim. kuuntelemaan lapsemme ääntelyä, vaikka on tulossa kotiin vasta kun lapsi nukkuu. Hän suunnittelee ja rakentaa meille mökkiä, mutta puhuu siitä kuinka olemme kevääseen mennessä lähes varmasti eronneet.
Joskus hän kuitenkin tekee mitä lupaa. Sitä ei koskaan voi tietää. Jos hän sanoo tulevansa klo 7, ilmoittaa jos myöhästyy koska asiasta on riidelty. Suuren osan sanomisistaan, vaikka ovat todella merkittäviä asioita, kuitenkin unohtaa ja kun niistä muistuttaa hän saattaa tehdä mitä sanoi, olematta lainkaan nolona tai pahoillaan jos on unohtanut täysin mitä lupasi.
Toisessa kädessä hän on kuitenkin tekemisissään äärimmäisen perfektionisti ja pikkutarkka. Tässä vaan ei tunnu olevan mitään järkeä kun ei toisen sanomisiin voi yhtään luottaa ja sitten toisissa asioissa taas voi.
Mistä tässä voi olla kysymys? Onko KENELLÄKÄÄN tässä koko maailmassa samanlaista kumppania?? Eniten mietityttää miten lapsen kanssa kun hän kasvaa kun pitäisi olla johdonmukainen? Pakko kai ottaa jalat alleen ennen sitä. Ja jos miehelle puhun näistä, hermostuu ja suuttuu ja pitää sitä nalkutuksena tai valituksena. Mitä enemmän mietin, sitä vähemmän tajuan.
