Mies suosii omaa lastaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surullinen ap

Vieras
Huoh... Tiedän että tästä asiasta valittamisesta saa täällä vaan kuraa niskaan ja inhottavaksi äitipuoleksi haukutaan, joten teen selväksi ettei miehen lapsen meillä olo joka toinen viikko ole minulle mikään ongelma. Lapsikin on aina suhtautunut minuun ihan kivasti. Nyt kuitenkin kun meillä on vauva, niin mieheni suhtautuminen tähän omaan lapseensa on jotenkin liian paapovaa ja melkein tuntuu että haluaisi viestittää lapselleen että vauva ei ole niin tärkeä kuin hän. Minusta taas lasten pitäisi olla saman arvoisia. Sanottakoon myös ettei miehen lapselle tämä meidän vauva ole ollut mikään ongelma, ei huomattavaa sisarkateutta, uteliaisuutta on vauvasta, muttei vielä ole kovin kiinnostunut koska eihän tämän ikäinen vauva tee "mitään" vielä.

Tuntuu että sen viikon kun miehen lapsi on meillä, niin olen täysin kuin yksinhuoltaja. Mies ei osallistu millään tapaa vauvan hoitoon, välillä tuntuu ettei edes huomaisi koko vauvaa! Jouduin hoitelemaan vauvan itsekseni heti kun sektion jälkeen kotiin pääsin ja mies vain ärähteli minulle kun pyysin apua, olin todella kipeä! Ei voinut auttaa vaipan vaihdossa ja vauvan pukemisessa, koska piti katsoa kolmatta tuntia putkeen jotain piirrettyjä oman lapsensa kanssa. Nykyäänkin puuhastelee melkein ylikorostetun paljon oman lapsensa kanssa (huomattavasti enemmän kuin ennen) ja käytönnössä olen koko ajan itsekseni. Ihan kuin minut ja vauva olisi suljettu heidän oman pikku perheensä ulkopuolelle. Minusta voisimme hyvin joskus tehdä jotain kaikki yhdessäkin, onhan vauvamme kuitenkin miehen lapsen sisarus. Tuntuisi että mies voisi ajatella ettei lapsensa saa joutua "kärsimään" ollenkaan vauvan viemästä huomiosta, jota en ymmärrä koska kyllähän "tavallisissa" sisarussuhteissakin lapset oppivat että vanhemmat huomioivat molempia lapsia.

Ymmärtäisin tämän miehen käytöksen vielä jotenkin jos hän näkisi lastaan harvoin, vaikka vain joka toinen viikonloppu tai harvemmin ja haluaisi silloin erityisesti panostaa lapsen kanssa oloon, mutta miehen lapsi asuu meillä kuitenkin puolet kuukaudesta joten tavallista arkeakin tähän luulisi mahtuvan. Esimerkkinä kerron että mies normaalisti kylvettää vauvan kerran viikossa mutta hänen lapsensa ollessa meillä tämä ei tule kysymykseensään joten kaikki tämmöinen jää minulle. Ja pointti ei siis ole että minua haittaisi että joudun vaikkapa kylvettämään vauvan. Ihmettelen vaan että kuvitteleeko mies että hänen lapsensa jotenkin pahastuisi jos isä uhraisi 10min vauvalle päivässä... Mietin että millainen asenne tällä lapsella on pikkuveljeensä tämän kasvaessa jos oppii/huomaa olevansa aina parempi ja tärkeämpi :(

Ja ei, en halua että meidän yhteistä lasta suosittaisiin, vaan haluaisin tasapuolista kohtelua lasten välille! eikä johdu siitä että kyseessä on miehen lapsi, en hyväksyisi käytöstä vaikka isompikin lapsi olisi minun. Tuntuu vaan hankalalta sanoa asiasta kun kyseessä ei ole minun lapseni, pelkään miehen tulkitsevan asian niin että närkästymiseni johtuu nimenomaan siitä että kyseessä on miehen lapsi. Äh miten sekavaa...:/

Mies loistava ja rakastava isä vauvallekin silloin kun vanhempi lapsi on äidillään.
 
Se voi olla, että mies ei ole vielä vauvaan luonut syvää yhteyttä kun se on niin pieni.. Eikös sen suhteen kehttyminen kestä jonkin aikaa? Kokee että haluaa osoittaa tytölle hänen olevan ykkönen vieläkin ja vähän ylikorostuneesti. Eiköhän se siitä tasaannu..? Mitä mieltä muut ovat?
 
Haluaa viestittää lapselleen, että hänellä on yhä vieläkin vauvan synnyttyä se sama sija iskän sydämessä kuin ennenkin. Toivottavasti tilanne tasoittuu, koska nythän se on aika koominen. Ehkä mies pelkää, että se oma lapsi luulee, että nyt hänet hylätään, kun vauva syntyi. Että vauva olisi iskälleen häntä tärkeämpi.
 
Yritä ottaa miehen vanhempi lapsi mukaan vauvan hoitoon eli pyydä lapsi tyyliin " tuus Pekka-Johanna kaveriks vaihtaa vaippaa pikku-veikalle", "mennäänkö Pekka-Johanna laittaa pikku-veikka nukkumaan" jne. Kun/jos mies tietoisesti/tiedostamatta vetää rajaa sinun joukko/minun joukko, niin pyri sinä yhdistämään joukkoja vanhemman lapsen kautta.
 
Mies on varmaan kuullut puhuttavan, että esikoinen täytyy ottaa yhtälailla huomioon tai sitten, että jotkut ovat ns. unohtaneet aikaisemman lapsensa uuden myötä - ei halua tehdä sitä virhettä.

Minustakin kuulostaisi hyvältä, että sinä koitat yhdistää sisaruksia, jos mies ei sitä hoksaa. Tai mitä jos ehdotat, että sinä touhuat miehen esikoisen kanssa jotain sillä välin, kun hän kylvettää vauvaanne?
 
Samaa mieltä edellisten kanssa. Itse en ole tuota tilannetta kokenut, joten aika vaikea enempää sanoa. Olen elänyt vain tilanteessa, jossa on "mun lapset ja sun lapset", ei yhteisiä. Tässä tilanteessa tuollainen on tuttua. Eli isä juttelee vain poikansa kanssa, ja minä ja tytär rajataan ulos. Tästä poika jotenkin oppii, ettei minun ja tyttäreni kanssa tarvitsekaan jutella. Tasa-arvoinen kohtelu on erittäin vaikea laji. Onko miehelläsi jotenkin "huono omatunto" vauvasta, ja hän tuntee syyllisyyttä, että erosi vanhemman lapsen äidin kanssa? Sitä hän nyt varmaan yrittää hyvittää.

Juuri hiljattain tuli ihan kauhea englantilainen sarja "Minun lapset, sinun lapset" tms., joka sivusi tätä teemaa. Se oli tietysti vain kärjistetty draama, mutta tuli mieleen tässä.
 
Itselleni tuli mieleen, että josko mies ajattelee jakavansa aikansa tasapuolisesti kummallekin lapselle. Eli ns. vuoroviikon jakaa huomiotaan?
Toivottavasti saatte nämä toimimaan jotenkin paremmin, ja uskon kyllä että jotenkin saatte, koska suhtautumisenne lapsiin on lämmintä puolin ja toisin:)
 
Luulen et kans yrittää ekale lapselleen viestittää ettei vauva ole vienyt hänen paikkaa. Ymmärän kyllä sua ihan täysin, ihan outo tilanne :D Minustakin kuulostas hyvälle ehdottaa et meneppäs isukki vaihtaa nuo vaipat ni me tämän isomman kanssa tehään vähän iltapalaa.. Sotket vähän "rajoja" :)
 
No, mä en kyllä menisi "sotkemaan rajoja". Isukki saattaa olla muutenkin hukassa, uusi vauva hämmentää. Anna sen nyt vain totutella tilanteeseen kaikessa rauhassa. Luontevaa toki on, jos pyydät isompaa lasta mukaan vauvatouhuihin.
 
Kun miehesi lapsi on teillä niin kait sinäkin osallistut lapsen hoitoon, ja hänen päivärytminsä pitämiseen kuois?
Ehkä tuohon tosiaan auttais jos ottaisit lapsen mukaan tekemisiis ja vauvan hoitoon.

Mies on tainnut saada jostain päähänsä, et edellinen lapsi voi tuntea itsensä unohdetuksi ku uus vauva tulee taloon.Ja siks tekee niinku tekee.
Tuloksena se et edellinen musku tippuu jossain vaihees ja korkeelta, tajutessaan ettei iskä voi olla aina vaan hänen kanssaan.
 
Itsekin kannattaisin tuota, että pyydät sitä miehen lasta mukaan vauvan kanssa touhuihin. Josko se mieskin sitten siitä ymmärtäisi, että ei se oma lapsi siitä vauvasta ole moksiskaan, vaan ehkä jopa tykkää.

Minkäikäinen vauva? Minkäikäinen tuo miehen lapsi?
 

Yhteistyössä