Mies vaihtoi seksin ja suukot pelkkään halailuun.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mia*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mia*

Vieras
En tiedä, liittyykö tämä raskauteeni, mutta joka tapauksessa, olen siis raskaana ja sinä aikana miehessä on tapahtunut muutos. Ennen raskaaksi tuloani seksielämämme on ollut aina loistava ja oli sitä vielä alkuraskaudestakin. Nyt keskiraskaudessa mies ei enää tee aloitetta seksiin ja torjuu myös minun aloitteeni. Tai ei edes varsinaisesti torju, vaan makaa paikoillaan kuin mikäkin tahdoton lahna ja silloin minä lopetan itse, koska eipä tunnu kivalta viekotella/silitellä/kiihottaa miestä, joka makaa liikkumatta, eikä koske minuun. Saan siis kyllä koskea häneen ja hän kyllä kiihottuu, mutta hän ei koske minuun. Nyt näin on käynyt kaksi kertaa peräkkäin: minä aloin "touhuta" ja hän vaan makasi jähmettyneenä. No lopetin sitten ja annoin miehen olla. Olen miettinyt, että josko se liittyisi tähän kasvavaan vatsaan ja vauvaan?

Mutta sitten on tapahtunut muutakin. Ennen mies antoi aina lähtöpusun, kun erosimme. Nyt hän vain halaa, jos sitäkään. Tuntuu, että hän suorastaan kääntäisi päänsä sivuun, ettei huulemme vahingossakaan kohtaisi ja sitten hän halaa pää vinossa ja poistuu nopeasti. Jos minä menen suukottamaan häntä, kyllä hän suukottaa takaisin, mutta miksi hän on lopettanut nuo lähtöpusut? Tai ettehän te voi vastausta antaa, mutta teki mieli kirjoittaa ja kysyä, jos vaikka jollakin olisi samantapaisia kokemuksia.

Pitäisi varmaan puhua suoraan miehen kanssa, mutta jotenkin tuntuu nyt siltä, että en jaksa. Pelottaa, että mitä jos hän sanoisikin jotakin ikävää ja nyt tässä raskaudessani en jaksaisi mitään kriisejä... Ja ajattelen myös, että varmaan se pussaisi ja naisi jos haluaisi. Ja jos ei kerran halua, niin tuskin se siitä paremmaksi muuttuu, jos minä menen asiasta valittamaan..

Enpä tiedä, ehkä annan sen olla hetken omissa oloissaan.
 
Kirjoita paperille tuntosi ilman nalkutusta. Anna se hänelle vaivihkaa. Luettuaan sen, saat aiasta selvyyden. Ei totuus kiertelemällä ja välttelemällä parane. Toivo parasta, me myös.
 
En tiedä, liittyykö tämä raskauteeni, mutta joka tapauksessa, olen siis raskaana ja sinä aikana miehessä on tapahtunut muutos. Ennen raskaaksi tuloani seksielämämme on ollut aina loistava ja oli sitä vielä alkuraskaudestakin. Nyt keskiraskaudessa mies ei enää tee aloitetta seksiin ja torjuu myös minun aloitteeni. Tai ei edes varsinaisesti torju, vaan makaa paikoillaan kuin mikäkin tahdoton lahna ja silloin minä lopetan itse, koska eipä tunnu kivalta viekotella/silitellä/kiihottaa miestä, joka makaa liikkumatta, eikä koske minuun. Saan siis kyllä koskea häneen ja hän kyllä kiihottuu, mutta hän ei koske minuun. Nyt näin on käynyt kaksi kertaa peräkkäin: minä aloin "touhuta" ja hän vaan makasi jähmettyneenä. No lopetin sitten ja annoin miehen olla. Olen miettinyt, että josko se liittyisi tähän kasvavaan vatsaan ja vauvaan?



Miehenä voin kertoa että se vauvan tulo pelottaa ja tieto muutksesta muuttaa väkisin alitajunnan siis normaaleja rutiineja. Sitä alkaa niin sanotuksi vastuunkantajaksi ja alitajunta samalla hoitaa "salaa" ne muutokset.
Seksi taas alkaa pelottaan koska mies pelkää satuttavansa sinua tai lasta samalla ja muutenkin tulee hiukan häveliäs olo kun sen "kokee" joku muukin kuin te kaksi.
En tiedä kuinka te hoidatte asiat puhumalla vai jollain muulla tapaa mutta tuo edellä mainittu tapa ei mikään huono ole kanssa. Mutta pointti on se että se on vain selvittetävä suoraan ilman vihjailua ettei tule vääriä arvauksia. Mielummin naamatusten
 
Viimeksi muokattu:
Totta. Täytyisi vaan puhua. Jotenkin tuntuu vaan helpommalta pitää suu kiinni, ettei vaan tule mitään kriisiä päälle... Hissukseen kun on, niin ei ainakaan pahenna tilannetta. Mikä on tietysti aivan naurettava lähtökohta suhteen "hyvinvoinnille".

Ehkä teen niin, että odotan sopivaa kiireetöntä hetkeä ja kysyn suoraan, että onko hänen ajatuksensa seksin suhteen muuttuneet kasvavan vatsani myötä, vai liittyykö tähän jotain muuta. Lähtöpusun sain tänään, mikä oli ilahduttavaa, kun siitäkin aloin jo huolestua, että mitä helvetin irtiottoa tämä oikein on, jos ei enää voida edes pussata.

Saatan myös panikoida turhaan.. Voihan olla, että asia ei edes liity minuun tai tähän raskauteen. Voihan olla, että miehellä on työstressiä ja väsymystä ja hän ei vaan jaksa nyt innostua seksistä ja se vaan sattumalta ajoittui yhteen kasvavan vatsani kanssa...
 
Miehenä voin kertoa että se vauvan tulo pelottaa ja tieto muutksesta muuttaa väkisin alitajunnan siis normaaleja rutiineja. Sitä alkaa niin sanotuksi vastuunkantajaksi ja alitajunta samalla hoitaa "salaa" ne muutokset.
Seksi taas alkaa pelottaan koska mies pelkää satuttavansa sinua tai lasta samalla ja muutenkin tulee hiukan häveliäs olo kun sen "kokee" joku muukin kuin te kaksi.
En tiedä kuinka te hoidatte asiat puhumalla vai jollain muulla tapaa mutta tuo edellä mainittu tapa ei mikään huono ole kanssa. Mutta pointti on se että se on vain selvittetävä suoraan ilman vihjailua ettei tule vääriä arvauksia. Mielummin naamatusten

Myös miehenä, allekirjoitan tuon vastauksen sanasta sanaan.
 
Viimeksi muokattu:
Miehenä voin kertoa että se vauvan tulo pelottaa ja tieto muutksesta muuttaa väkisin alitajunnan siis normaaleja rutiineja. Sitä alkaa niin sanotuksi vastuunkantajaksi ja alitajunta samalla hoitaa "salaa" ne muutokset.
Seksi taas alkaa pelottaan koska mies pelkää satuttavansa sinua tai lasta samalla ja muutenkin tulee hiukan häveliäs olo kun sen "kokee" joku muukin kuin te kaksi.
En tiedä kuinka te hoidatte asiat puhumalla vai jollain muulla tapaa mutta tuo edellä mainittu tapa ei mikään huono ole kanssa. Mutta pointti on se että se on vain selvittetävä suoraan ilman vihjailua ettei tule vääriä arvauksia. Mielummin naamatusten

Mitenköhän tuo seksi nyt sitten voi satuttaa kehittyvää sikiötä? Kannattaisiko tutkia ihmisen fysiologiaa? Ja toisekseen, miten parisuhde voi toimia vauvan syntymän jälkeen, jolloin aikaa oikeasti kuluu ihan muuhunkin, jos sitä ei hoideta jo raskauden aikana? Kuka nainen haluaa olla miehelleen näkymätön odottaessaan yhteistä lasta; raskausaika kun rajoittaa kuitenkin jonkun verran naisen elämää. Toki miestäkin pelottaa uusi elämänvaihe, mutta miltäköhän naisesta tuntuu?

Joskus voisi tosiaan asettua sen toisen osapuolen asemaan (nalkuttamatta). Samaahan naiselta vaaditaan synnytyksen jälkeen eli on itsestäänselvää, että nainen huolehtii sekä lapsen että miehen tarpeista. Mistä mies huolehtii?
 
Jotkut miehet eivät osaa suhtautua naiseen enää sen jälkeen, kun vatsa alkaa kasvaa. Mies saattaa kokea, ettei ÄITIÄ voi panna. Mies saattaa myös (turhaan) olla huolissaan siitä, että raskaudelle ei tee hyvää rakastelu. Tietysti esim. loppuraskaudessa pitää valita muita asentoja kuin perinteinen lähetyssaarnaaja, mutta ainakin omalla kohdallani teki hyvää, kun ikuisen LS-asennon sijasta oli pakko etsiä monipuolisuutta seksiin.

Raskaus ei ole sairaus, mutta tietysti joskus on mahdollista, että yhdyntää ei saa harrastaa (esim. ennenaikaisia supistuksia tai istukka on kiinnittynyt kohdun suulle). Jos mitään estettä ei ole, niin raskausaikanahan nimenomaan kannattaa seksiä harrastaa, koska vauvan synnyttyä sitä ex tempore -mahdollisuutta ei enää seksin harrastamiseen ole.
 
Mitenköhän tuo seksi nyt sitten voi satuttaa kehittyvää sikiötä? Kannattaisiko tutkia ihmisen fysiologiaa? Ja toisekseen, miten parisuhde voi toimia vauvan syntymän jälkeen, jolloin aikaa oikeasti kuluu ihan muuhunkin, jos sitä ei hoideta jo raskauden aikana? Kuka nainen haluaa olla miehelleen näkymätön odottaessaan yhteistä lasta; raskausaika kun rajoittaa kuitenkin jonkun verran naisen elämää. Toki miestäkin pelottaa uusi elämänvaihe, mutta miltäköhän naisesta tuntuu?

On miehelläkin oikeus tunteisiinsa, myös pelkoihin ja epävarmuuteen. Vaikka kuinka TIETÄISI fysiologiset faktat, ei se välttämättä vaikuta siihen mitä alitajunnassa tapahtuu. Onhan isäksi tuleminen (ja myös vaimon äidiksi muuttuminen) miehellekin suuri sopeutumisen paikka.

Ap, onko lapsi myös miehen puolesta toivottu? Näin lonkalta veikkaisin että kyseessä on täysin normaali sopeutumisreaktio, mies on "luolassaan" miettimässä tulevaa suurta elämänmuutosta, mutta jos taustalla on isäksi painostaminen/vahingossa tulo, se voi vaatia vielä tavallistakin enemmän ajatustyötä.
Jos sinulla on läheisiä ystäviä tai sukulaisia, vietä heidän kanssaan nyt enemmän aikaa, puhu raskaudestasi tai parisuhteestasi yms. pohdituttavista asioista, ja anna miehen tehdä sopeutuminen omalla tavallaan. Väkisin väännetty läheisyys ei ainakaan tee teille kummallekaan hyvää, mies ahdistuu ja sinä hermostut vain lisää, jos huomaat miehen väkinäisyyden. Kunhan miehesi on saanut asiat päänsä sisällä järjestykseen, hän palaa varmasti luoksesi. Mutta jos "jahtaat" häntä, hän luultavasti pakenee yhä kauemmas. Teillä molemmilla on tunnetarpeenne, on valitettavaa että ne tällä hetkellä ovat hiukan ristiriidassa, mutta aika varmasti parantaa tilanteen ja toivottavasti sinulla on muita ihmissuhteita siksi aikaa, ettet joudu olemaan yksin asioiden kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä taas seksi sujui normaaliin tapaan vaimon odotusaikoina, koska luotin täysin hänen tuntemuksiinsa asian suhteen. Häntä kerran halutti ihan normaalisti ja itseäni myös, niin mikä ettei. Eikä minkäänlaisia ongelmia ilmennyt raskauden eikä muunkaan suhteen. Mutta kyllä minunkin piti varmistaa, että yhdyntä on vaaratonta eikä aiheuta mitään ongelmia, varsinkaan raskauden loppuaikoina.

Meillä meni näin mukavasti, mutta ymmärrän kyllä hyvin miesten erillaiset tuntemukset ja epävarmuuden mitä puolison raskaus aiheuttaa.
 
[QUOTE=Mia*;
Kuulostaa vähän jotenki siltä, että välttämättä ette ole suunnitellut yhdessä raskaaksi hankkiutumista. Tyypillistä suomalaiselle naiselle on, että heti kun tavataan joku kunnollinen mies, niin heitetään pillerit pois ilman mieheltä kysymättä.

No en tunne tapaustanne, mutta tuo tuli heti ensimmäisenä mieleen, sori vaan.

Mikään ei muuten oo rasittavampaa kuin muija, joka vonkaa koko ajan seksiä. Vaikee sitä heppii on nostaa pystyyn, jos se ei nouse. Neuvona sulle tuohon ongelmaas on, että runkkaa, niin se mieheski toivonmukaan tekee.
 
Raskausaikana voi rakastella normaalisti, jos ei mitään hälyttävää ole ilmennyt.
Asennot ehkä pitää miettiä uudelleen, mutta kyllä niitäkin löytyy varmasti molempia tyydyttäviä.

Jotkut miehet eivät ole sinuja äitisuhteessaan ja saattavat mieltää raskaana olevan naisen äidikseen. Ja äidin kanssa ei harrasteta seksiä eikä vaihdeta kielareita.
Teidän parikin tapausta, että koko raskausaikana ei ole ollut seksiä, miesten kieltäytyessä. Tilanne ei parantunut lapsen synnyttyä, silloin naiset olivat oikein tosissaan äiteja ja miehet eivät enää kyenneet ollenkaan näiden naisten kanssa. Kummallakin on nyt uusi nainen, mutta lapsia näiden kanssa ei ole.
Ehkä tuokin ongelma on hoidettavissa, mutta kaikki eivät osaa/halua.
 
Mitenköhän tuo seksi nyt sitten voi satuttaa kehittyvää sikiötä? Kannattaisiko tutkia ihmisen fysiologiaa? Ja toisekseen, miten parisuhde voi toimia vauvan syntymän jälkeen, jolloin aikaa oikeasti kuluu ihan muuhunkin, jos sitä ei hoideta jo raskauden aikana? Kuka nainen haluaa olla miehelleen näkymätön odottaessaan yhteistä lasta; raskausaika kun rajoittaa kuitenkin jonkun verran naisen elämää. Toki miestäkin pelottaa uusi elämänvaihe, mutta miltäköhän naisesta tuntuu?

Joskus voisi tosiaan asettua sen toisen osapuolen asemaan (nalkuttamatta). Samaahan naiselta vaaditaan synnytyksen jälkeen eli on itsestäänselvää, että nainen huolehtii sekä lapsen että miehen tarpeista. Mistä mies huolehtii?


No löytyhän se varjossa kasvanut tännekkin palstalle joka tietää kaiken synnytyksestä, mutta ei mitään ajatustoiminnasta. Se kaikki vaan nyt tapahtuu alitajunnassa ja kesken muutosta kaikki on sekaisin niin ei sitä ensimmäiseksi tule mieleen runnoa syntymätöntä. Kaikki ei lähde lapsia tekeen biologian tunnin kautta.
Itse huolehdin paljostakin silloin kun saimme lapsen. Ero tuli myöhemmin, mutta yh-isänä kasvatin tyttäreni täysi-ikäiseksi kunnes muutti pois kotoa. Käy kyllä vielä kylässä toisin kuin äidillään.
Että mua ärsyttää tollaset ihmiset jotka yhden lauseen perusteella alkaa päteen hiukan liikaa. Seuraavaks kannattaa alkaa lukeen psykolgiaa jotta opit katsoon eri suunnilta asioita.
 
Viimeksi muokattu:
Totta. Täytyisi vaan puhua. Jotenkin tuntuu vaan helpommalta pitää suu kiinni, ettei vaan tule mitään kriisiä päälle... Hissukseen kun on, niin ei ainakaan pahenna tilannetta. Mikä on tietysti aivan naurettava lähtökohta suhteen "hyvinvoinnille".

Ehkä teen niin, että odotan sopivaa kiireetöntä hetkeä ja kysyn suoraan, että onko hänen ajatuksensa seksin suhteen muuttuneet kasvavan vatsani myötä, vai liittyykö tähän jotain muuta. Lähtöpusun sain tänään, mikä oli ilahduttavaa, kun siitäkin aloin jo huolestua, että mitä helvetin irtiottoa tämä oikein on, jos ei enää voida edes pussata.

Saatan myös panikoida turhaan.. Voihan olla, että asia ei edes liity minuun tai tähän raskauteen. Voihan olla, että miehellä on työstressiä ja väsymystä ja hän ei vaan jaksa nyt innostua seksistä ja se vaan sattumalta ajoittui yhteen kasvavan vatsani kanssa...


No niin tuohon edelliseen en sinulle viitsinyt enään laittaa lisäystä koska tuntui että tuo ei kuulu sinulle.
Selvennän nyt vielä että teillä on iso muutos tulossa ja se aiheuttaa kaikenlaista mietintää varmaan molemmilla. Itse en osaa sanoa mitä muutoksia naisessa kaikkiaan tapahtuu, mutta miehenä osaan omalta osalta kertoa. Eli muutos on vielä kesken ja siihen ei uskalla lähteä väliin sooloileen mitään omia. Noin niinku lyhyesti.
Lapsen synnyttyä yritä kuitenkin saada isä heti mukaan hoitamaan äläkä joidenkin äitien tapaan ala sysäämään isää sivuun hoitamisesta. ahdollisimman paljon yhteispeliä hoitamiseen. eillä äiti hoiti yö heräämiset koska olin töissä ja tarvin unta tietty silloin. Muu yhteinen aika hoidettiinkin sit puoliksi. (imettää en tosin voinut vaikka sitä yritettiin kerran leikillään=))
 
Viimeksi muokattu:
Taas lehdissä kirjoitettiin naisten seksuaalisesta häirinnästä, jota on muka eduskunnassa ollut.
Vuoden 2008 seksuaalisesta häirintäjutusta oli kait suurin osa suoranaista valehtelua, liioittelua tai itse keksittyä. Minun mielestäni ei tällaisissa asioissa pitäisi valehdella eikä asettaa kenenkään miehen nimeä turhaan lokaan. Sitäpaitisi valehtelu on alhaista ja rumaa.
Minun mielestäni miehet saavat katsella ihan rauhassa naisia kasvoihin ja vartaloihin, eihän pelkän katsomisen pitäisi häiritä ketään aikuista naista. Suomalaiset miehet eivät yleensä tuijottele, vaan he katsovat naisia ihan nätisti ja monet yrittävät katsoa salaa kiinnostavaa naista. Ajatelkaapa vaikka, jos muut ihmiset kavahtaisivat aina teidät nähdessään ja kääntäisivät katseensa poispäin ? Eikö sellainen tuntuisi pahalta ?
Työpaikalle ei pitäisi pukeutua liian paljastavasti, ein niin, että puolet tai jopa enemmän rinnoista näkyy, tai käyttää niin lyhyttä hametta, että alushousut näkyvät kumartuessa ! Työpaikalle eivät
sovi mitkään napapaidat eivätkä vesirajaminihameet, ne voivat sopia vain seksialan työpaikoille.
Tietenkin normaali mies katsoo kaiken, mikä näkyvissä on. Työpaikalle kannattaa pukeutua aina
tyylikkäästi ja asiallisesti, mutta siltikin voi olla naisellinen.
Miehet itse eivät koskaan pukeudu liian paljastavasti, en ole ainakaan minä huomannut. Joskus
ennen muinoin oli olemassa kalukukkaro, jolla korostettiin sukukalleuksien kokoa ja muotoa, mutta tämä taisi olla vain ylimystön tyylisuuntauksena ja tavallinen rahvas joutui tyytymään vain luukkuhousuihin. Nykyajan miehet eivät tällaisia vetimiä varmaan edes uskaltaisi käyttää.
Nykyaika on jotenkin hyvin seksistinen, kaikkiin asioihin otetaan seksi mukaan ja seksuaalisia
ärsykkeitä riittää ihan liiaksi asti, niin että kyllä voi olla vaikeaakin olla joskus aikuisena miehenä.
 
No löytyhän se varjossa kasvanut tännekkin palstalle joka tietää kaiken synnytyksestä, mutta ei mitään ajatustoiminnasta. Se kaikki vaan nyt tapahtuu alitajunnassa ja kesken muutosta kaikki on sekaisin niin ei sitä ensimmäiseksi tule mieleen runnoa syntymätöntä. Kaikki ei lähde lapsia tekeen biologian tunnin kautta.
Itse huolehdin paljostakin silloin kun saimme lapsen. Ero tuli myöhemmin, mutta yh-isänä kasvatin tyttäreni täysi-ikäiseksi kunnes muutti pois kotoa. Käy kyllä vielä kylässä toisin kuin äidillään.
Että mua ärsyttää tollaset ihmiset jotka yhden lauseen perusteella alkaa päteen hiukan liikaa. Seuraavaks kannattaa alkaa lukeen psykolgiaa jotta opit katsoon eri suunnilta asioita.

Olisko sinunkin pitänyt lukea psykologiaa jos raskausaikana, niin olisit ymmärtänyt omia ajatuksiasi ja alitajuntaasi, joka on myös sinua ja sinun kehitelmääsi?
Minä naisena haluan, että mies on mies, oli tilanne mikä hyvänsä. Ja haluan, että mies rakastelee minua kunnolla, eikä ala lässyttämään joutavia. Raskaus ei ole yleensä este rakastelulle ja halut pysyvät naisella ennallaan. Mihin ne miehen halutkaan katoaisivat, siis oikean miehen, uroksen?
Miksi eläisin miehen kanssa, jos en saisi kunnon seksiä? Mieluummin sitten valitsisin ystävättäret keskustelu ja ulkoilukumppaneikseni.
 
Viimeksi muokattu:
Joidenkin miesten mielestä vauvamaha on seksuaalisesti epäesteettisen näköinen, eikä sille tuntemukselle voi mitään. Ei, vaikka järki sanoo että siellä mahassa on yhteinen vauva ja mahan kasvu kuuluu asiaan.
 
Olisko sinunkin pitänyt lukea psykologiaa jos raskausaikana, niin olisit ymmärtänyt omia ajatuksiasi ja alitajuntaasi, joka on myös sinua ja sinun kehitelmääsi?
Minä naisena haluan, että mies on mies, oli tilanne mikä hyvänsä. Ja haluan, että mies rakastelee minua kunnolla, eikä ala lässyttämään joutavia. Raskaus ei ole yleensä este rakastelulle ja halut pysyvät naisella ennallaan. Mihin ne miehen halutkaan katoaisivat, siis oikean miehen, uroksen?
Miksi eläisin miehen kanssa, jos en saisi kunnon seksiä? Mieluummin sitten valitsisin ystävättäret keskustelu ja ulkoilukumppaneikseni.



(2.) Ei kerenny lukeen kun kävi töissä. Eikä ne halut aivan ennallaan naisellakaan pysy... Liekö siinäkin alitajunta???
 
Viimeksi muokattu:
No löytyhän se varjossa kasvanut tännekkin palstalle joka tietää kaiken synnytyksestä, mutta ei mitään ajatustoiminnasta. Se kaikki vaan nyt tapahtuu alitajunnassa ja kesken muutosta kaikki on sekaisin niin ei sitä ensimmäiseksi tule mieleen runnoa syntymätöntä. Kaikki ei lähde lapsia tekeen biologian tunnin kautta.
Itse huolehdin paljostakin silloin kun saimme lapsen. Ero tuli myöhemmin, mutta yh-isänä kasvatin tyttäreni täysi-ikäiseksi kunnes muutti pois kotoa. Käy kyllä vielä kylässä toisin kuin äidillään.
Että mua ärsyttää tollaset ihmiset jotka yhden lauseen perusteella alkaa päteen hiukan liikaa. Seuraavaks kannattaa alkaa lukeen psykolgiaa jotta opit katsoon eri suunnilta asioita.

Tottakai isäksi ja äidiksi tuleminen on molemmille uusi ja ehkä ahdistavakin kokemus, mutta luulisi, ettei raskaus ole mikään ihmeellinen asia, ellei ole ihan teini ja juuri seksielämän aloittanut?

Toki jos lapsi on ei-toivottu, mies voi olla enemmän sekaisin, mutta muuten on kyllä melko normaalia, että lapsensa äidin tai isän kanssa haluaa olla kosketuksissa. Jos mies taas kokee, että hänen lapsen äiti on vain äiti, voi miettiä, miltä itsestä tuntuisi, kun oma vaimo alkaisi kohdella pelkkänä isänä, jota ei tarvitse huomioida miehenä ollenkaan?

Vanha kansanviisaus sanoo, että synnytyksen saa käyntiin siten kuin raskaus saatiin aikaankin...
 
Viimeksi muokattu:
Tuolla ihmeellisellä tarkoitin siis sitä, että aikuiset tietävät, että seksistä voi tulla raskaaksi (tosin monilta tuntuu nämäkin asiat olevan epäselviä...), raskaus on luonnollista ja ihmiskeho on siihen kyllä sopeutunut eikä "tavallinen" seksi todellakaan satuta sikiötä.

Jokainen raskaus on tietenkin erilainen ja ensimmäinen raskaus varsinkin jännittävä ja naisia toki voi pelottaa etenkin synnytys (olihan se ennen ja on edelleen kehitysmaissa naisten yleisin kuolinsyy!),
mutta ihmettelen miten tuo myytti, ettei raskaana olevaa nainen voi harrastaa seksiä elää edelleen.

Coyotelle voisin sanoa, että miten en ymmärrä ajatustoiminnasta mitään, jos sanon, että nainen on melko herkässä tilassa silloin, kun odottaa (kantaa sisällään) lasta miehelle, joka lakkaa huomioimasta ja koskemasta. Ajatteleeko mies silloin naisen kannalta asiaa?
 
En tiedä, liittyykö tämä raskauteeni, mutta joka tapauksessa, olen siis raskaana ja sinä aikana miehessä on tapahtunut muutos. Ennen raskaaksi tuloani seksielämämme on ollut aina loistava ja oli sitä vielä alkuraskaudestakin. Nyt keskiraskaudessa mies ei enää tee aloitetta seksiin ja torjuu myös minun aloitteeni. Tai ei edes varsinaisesti torju, vaan makaa paikoillaan kuin mikäkin tahdoton lahna ja silloin minä lopetan itse, koska eipä tunnu kivalta viekotella/silitellä/kiihottaa miestä, joka makaa liikkumatta, eikä koske minuun. Saan siis kyllä koskea häneen ja hän kyllä kiihottuu, mutta hän ei koske minuun. Nyt näin on käynyt kaksi kertaa peräkkäin: minä aloin "touhuta" ja hän vaan makasi jähmettyneenä. No lopetin sitten ja annoin miehen olla. Olen miettinyt, että josko se liittyisi tähän kasvavaan vatsaan ja vauvaan?

Mutta sitten on tapahtunut muutakin. Ennen mies antoi aina lähtöpusun, kun erosimme. Nyt hän vain halaa, jos sitäkään. Tuntuu, että hän suorastaan kääntäisi päänsä sivuun, ettei huulemme vahingossakaan kohtaisi ja sitten hän halaa pää vinossa ja poistuu nopeasti. Jos minä menen suukottamaan häntä, kyllä hän suukottaa takaisin, mutta miksi hän on lopettanut nuo lähtöpusut? Tai ettehän te voi vastausta antaa, mutta teki mieli kirjoittaa ja kysyä, jos vaikka jollakin olisi samantapaisia kokemuksia.

Pitäisi varmaan puhua suoraan miehen kanssa, mutta jotenkin tuntuu nyt siltä, että en jaksa. Pelottaa, että mitä jos hän sanoisikin jotakin ikävää ja nyt tässä raskaudessani en jaksaisi mitään kriisejä... Ja ajattelen myös, että varmaan se pussaisi ja naisi jos haluaisi. Ja jos ei kerran halua, niin tuskin se siitä paremmaksi muuttuu, jos minä menen asiasta valittamaan..

Enpä tiedä, ehkä annan sen olla hetken omissa oloissaan.


Ymmärrän sun miestä. kuka mies haluaa nyt panna vaimoaan joka on raskaana?
mielestäni ällöttävää myös lapsellekin siellä vatsassa, kun joku mokoma liha pötkö alkaa koputtaa ja pumppaa häiritä lapsen rauhaa, ja lapsi kuulee kun isi j äiti voihkii kuin mauttomasti .. äghhhhh...
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja öhöö;10563886:
Tää kannattaa muistaa sitten jos vaikka synnytys, imetys tai vauvan kanssa valvominen vie sulta halut ja mies lähtee vieraisiin.

Synnyttämään mies ei pysty, eikä imettämään, mutta valvominen vauan kanssa onnistuu. Tuttelia vaan pulloon, niin ruokapuolikin pelittää ja aiti pääsee lepäämään. Yhteispelillä se sujuu.
 
Ymmärrän sun miestä. kuka mies haluaa nyt panna vaimoaan joka on raskaana?
mielestäni ällöttävää myös lapsellekin siellä vatsassa, kun joku mokoma liha pötkö alkaa koputtaa ja pumppaa häiritä lapsen rauhaa, ja lapsi kuulee kun isi j äiti voihkii kuin mauttomasti .. äghhhhh...

No mitä teet sen raskausajan: elät selibaatissa, tumputat vai käytkö vieraissa?
MIES kyllä oivaltaa raskauden olevan normaali tila ja rakastelee vaimoaan niin, että ei satuta ketään. Tuolla ajatusmallilla elävän miehen olisi syytä lukea psykologiaa tai käydä terapiassa.

""Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja mie?
Miksi eläisin miehen kanssa, jos en saisi kunnon seksiä? Mieluummin sitten valitsisin ystävättäret keskustelu ja ulkoilukumppaneikseni.

Tää kannattaa muistaa sitten jos vaikka synnytys, imetys tai vauvan kanssa valvominen vie sulta halut ja mies lähtee vieraisiin."""

Olen synnyttänyt, imettänyt ja valvonut, mutta myös pyytänyt apua ja päässyt joskus lepäämään ja nukkumaan kunnolla. Ja pysyttänyt halut tallella tällä konstilla eikä mies mennyt vieraisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Samaa mieltä;10564221:
Tämä taitaa olla aika yleinen syy miehillä. Harva vaan kehtaa sitä ääneen sanoa.

Pistä silmät kiinni ja anna mennä. Ne pussit täyttyy joka tapauksessa ja onhan ne johonkin tyhjennettävä, miksei siis omaan vaimoon, kun sekin sitä haluaa.
 

Yhteistyössä