V
vaimo surullisena
Vieras
Miestä ahdistaa ajatuskin siitä että pitää mennä oman perheen kanssa jommankumman vanhempien luokse yökylään. Pari vuotta sitten käytiin vielä säännöllisesti kun miehen lapsi ja meidän yhteinen oli pieni ja vauva.Mutta nyt kun yhteiset ovat näitä pienempiä, 3 ja 6, niin miestä ei kiinnosta mennä enää perheenä kyläilemään lasten isovanhempien luokse. Minua surettaa suuresti että lapsemme eivät pääse kokemaan niinkin normaalia asiaa koko perheen voimin vaan aina äiti käyttää ukkien ja mummien luona. Ei se ikuisesti toimi niin että sukulaiset käyvät meillä mutta me käydään pari kertaa vuodessa vain kahvipöydässä pyörähtämässä.
200 km välimatkan takia olisi mukava mennä yöksikin kun parin tunnin vierailut kiireellä ovat rasittavia. Haluaisin asettua jonnekin kylään että lapsetkin saa rauhassa olla ja viettää aikaa. Lapset ovat hoidossa miehen vanhemmilla pari kertaa vuodessa, mutta koen että koko perheen vierailut ovat myös osa normaalia elämää. Loukkaannuin miehelle siitä ettei halua mennä minun ja lastemme kanssa kunnon kyläilylle. Ottaen huomioon että aiemmin on käynyt ja stoppi tulee kun yhteiset lapsemme ymmärtäisivät kyläilyjen päälle ja nauttisivat niistä.
Itse tykkään käydä myös miehen vanhemmilla myös yön yli, siksi on hankalaa että miehelle omien vanhempieni kanssa viettämä aika on niin ahdistavaa. Ovat kuitenkin ihan normaaleja, mukavia ihmisiä jotka pitävät miehestäni paljon. Kyselevätkin usein milloin tulisi käymään.
Ylireagoinko, pitäisikö olla sujut sen kanssa että lapset ei vieraile missään isän ja äidin kanssa paria tuntia pidempää? Vai olisiko miehen syytä joustaa?
200 km välimatkan takia olisi mukava mennä yöksikin kun parin tunnin vierailut kiireellä ovat rasittavia. Haluaisin asettua jonnekin kylään että lapsetkin saa rauhassa olla ja viettää aikaa. Lapset ovat hoidossa miehen vanhemmilla pari kertaa vuodessa, mutta koen että koko perheen vierailut ovat myös osa normaalia elämää. Loukkaannuin miehelle siitä ettei halua mennä minun ja lastemme kanssa kunnon kyläilylle. Ottaen huomioon että aiemmin on käynyt ja stoppi tulee kun yhteiset lapsemme ymmärtäisivät kyläilyjen päälle ja nauttisivat niistä.
Itse tykkään käydä myös miehen vanhemmilla myös yön yli, siksi on hankalaa että miehelle omien vanhempieni kanssa viettämä aika on niin ahdistavaa. Ovat kuitenkin ihan normaaleja, mukavia ihmisiä jotka pitävät miehestäni paljon. Kyselevätkin usein milloin tulisi käymään.
Ylireagoinko, pitäisikö olla sujut sen kanssa että lapset ei vieraile missään isän ja äidin kanssa paria tuntia pidempää? Vai olisiko miehen syytä joustaa?