Miestä ei kiinnosta tehdä mitään mun kanssa. Ihan sama mitä ehdotan

["vilda"]

niin saattaa jopa vastata "miksi" jos ehdotan, että mennäänkö jonnekkin.
Tai sitten on liian kallista tai turhaa, jos ehdotan kotiin jotain jonka kanssa voisi viettää yhteistä aikaa.

Jos on jotkut pippalot tiedossa, esim minun sukulaiseni 50v kekkerit, niin mies on heti "tartteeko mun sinne tulla", vähän jotain erikoisempaa tylsän arjen keskelle, niin asenne on heti tuo.

Ei tee enää mieli ehdottaa yhtään mitään, ollaan sitten tekemättä ja elämä samanlaista joka ikinen päivä, ei mitään erikoista ikinä. Jos ei kerran kiinnosta mun kanssani tehdä mitään, seksiä kyllä kelpaa harrastaa missä ja milloin vain.

Hän myös ostelee ITSELLEEN kaikenlaista, milloin mitäkin. Mutta jos minä olisin ostamassa itselleni jotain, tai saan päähänpiston ostaa vaikka ompelukoneen, niin sehän on aivan turha/kallis ja alkaa heti pohtimaan, että teemmekö sillä mitään. Itse toteuttaa kaikki omat päähänpistonsa ihan autosta lähtien ja minä olen tukena mukana hommassa heti alusta lähtien.

Onko tuo vain itsekäs ja omahyväinen, vai mitä ihmettä?

 

["a p"]

Ja siis sellainen tekeminen kyllä kelpaa, että istutaan tässä sohvalla ilta vieretysten ja katsotaan telkkaria, ollaan lähekkäin.

Jos menen ehdottamaan kylpylää, linnanmäkeä, punttisalia tms, niin joka ainoa kerta tyrmää ajatuksen.

Jos saa ylimääräistä rahaa jostain, on heti ostamassa itselleen omaan harrastukseensa liittyviä juttuja, ei tule ikinä mieleen ostaa MEILLE jotain, tai ihan vaan rakkaalle puolisolleen. Ei myöskään ikinä ole järjestänyt mitään yllätyksiä, edes pieniä. Onko vain ihmistyyppinä tällainen?
Itse tykkään kyllä yllättää hänet vaikka leivonnaisilla tms pienillä jutuilla.

 

["Aya"]

Hei mun mies on vähän samanlainen! Tietyllä tavalla itsekäs, ajattelee aina ensin itseään ja sitten vasta minua/muita. Itse olen sellainen ihminen, että saan lahjojen antamisesta ja muiden hyvänä pitämisestä todella paljon riemua, josta johtuen itsekin tykkään yllättää miestä mm. leipomuksilla ja vastaavilla pienillä lahjoila. Oli todella suuri pettymys, kun itse ostin miehelle useamman sadan euron arvoisen joululahjan, eikä mies itse järjestänyt minulle yhtään mitään jouluksi, syntymäpäivikseni (alkuvuodesta) tai ystävänpäiväksi. Miehellä ei ole ollut rahaa, mutta joululahjani jälkeen kyllä puhui hankkivansa minulle jotain, kunhan on rahoissaan. Eipä ole hankkinut, eikä se lahjan puute todellakaan edes haittaa vaan se, ettei mies vaivautunut muistamaan minua mitenkään! Itse olisin rahattomana kuitenkin yrittänyt muistaa toista, esim. antamalla hieronnan, tekemällä jotain syötävää.. Mulla tää on aika kiusallinen ongelma, kun en tiedä miten miehelle asiasta sanoisi ilman että mies ymmärtää sen niin, että olen kiukkuinen siitä, ettei hän ostanut lahjoja. :/

Oletteko te jutelleet asiasta? Ja tykkääkö miehesi muuten tehdä asioita kodin ulkopuolella (ilman sinua), vai viettääkö muutenkin aikansa pääasiassa mieluiten siellä sohvan puolella eikä näin ollen esim. laiskuuttaan jaksa puuhata kanssasi mitään erikoista?

 

[Äkäinen Hra Majuri]

 

["a p"]

Jaksaa kyllä puuhata, niitä omia juttujaan. Rakentelee milloin mitäkin ja kyllä kiinnostusta tähän riittää. Jos innostuu jostain, niin se on menoa sitten. IKINÄ ei vain innostu mistään mikä liittyisi meihin, aina vain noista omista jutuistaan, kuten uuden auton osto, se oma harrastus tai saattaa keksiä jonkun uuden harrastuksen.

Kova on järjestämään noita asioita, mutta koskaan hänelle ei tule mieleen järjestää meille mitään, innostuisi nyt joskus vaikka kylpyläreissusta tms.

Nauraisit kun kuulisit mitä sain 30v lahjaksi, itse suunnittelin että olisn järjestänyt miehelle kuumailmapallo lennon tai benjihypyn ja itse sain lahjani marketista sekin ihan väkisin ostettu ja tuntikaupalla vietti aikaa siellä kaupassa kun ei millään keksinyt. No tiedän, että mies on huono ostamaan lahjoja

Mutta edes äitienpäivänä ne kahvit sänkyyn, mies ei ole ikinä edes keittänyt minulle kahvia, joten turha varmaan odottaa saavansa sitä vieläpä sänkyyn. Pieniä huomioon ottamisia, ne riittäis mulle. Olis tyhjennettynä vaikka astianpesukone joskus, kun minä sen aina kuitenkin täytän, mutta ei.

 

[Hmhp]

Tuollaisia osa nyt vain on. Vaihtoehto rautalanka vain käyttöön jos haluatte jotain. Hienoa että tunnette puolisoineen ja myös hänen huonot tavat. Onnellinen on se kuka sellaisen haluaa ja sellaisen omistaa.

 

[he is a man]

 

[sssssssssss]

No mä olen tismalleen samanlainen kuin sun mies..

Mä oon kasvanut yksin, ilman mitään kaveripiiriä tai sukulaisia. Olen tottunut olemaan yksin.

En voi muuta sanoa, kuin että välitän perheestäni, mutta välitän myös tosi paljon itsestäni....

 

[Njoup]

Yök mikä tyyppi elinkumppaniksi. Onneksi on parempi, eli aktiivinen.

 

[hyi]

Miksi pitäisi olla pakko käydä puolison sukulaisissa? Minä en todellakaan käy ukon sukulaisissa jos ei huvita, ja enpä juuri käykkään. Käyn jos on mukava sukulainen. Ei ukonkaan oo pakko tulla mun sukulaisten luo, en itsekkään usein käy omissa sukulaisissani. Voiko tylsempää tekemistä olla.
Ehdota jotain oikeesti kivaa.

 

["xxx"]

Onpa itsekäs elinkumppani. Aina kun tuollaisia tapaa, mietin, että ihan varmasti heijastuu itsekkyys seksielämässäkin, eli kiinnostaa vain oma saaminen. Tai siis heijastuuhan tuollainen luonne elämän joka alueelle. Tuossa on varmasti kasvettu lapsesta asti jo sellaiseen oman navan tuijotteluun, kuten monet mamman pullamössömiehet nykyään ovat. Musta tässä aloituksessa kiteytyy nykymiehen yksi vastenmielisemmistä ominaisuuksista, ei tietenkään kaikki ole sellaisia, mutta monet nykyisin tuntuvat olevan.

 

["yks vaan"]

Jos on paljon töisssä, niin silloin ei vaan huvita lähtee sieltä kotoa minnekkään. Hullulta tuntuu tuo, että itkette lahjojen perään, jos rahat on tiukilla, niin eikai sitä mihinkään turhaan halua laittaa ja jos ei tiedä mikä toista mielyttää,niin hankalaahan se on.
Kyllä mua vaan harmittais jos mies olis ostanut kalliin lahjan josta en dikkais ja sen takia jäisi jotain tärkeämpää ostamatta.

 

[000]

[QUOTE="yks vaan";30766320]Jos on paljon töisssä, niin silloin ei vaan huvita lähtee sieltä kotoa minnekkään. Hullulta tuntuu tuo, että itkette lahjojen perään, jos rahat on tiukilla, niin eikai sitä mihinkään turhaan halua laittaa ja jos ei tiedä mikä toista mielyttää,niin hankalaahan se on.
Kyllä mua vaan harmittais jos mies olis ostanut kalliin lahjan josta en dikkais ja sen takia jäisi jotain tärkeämpää ostamatta.[/QUOTE]

Eihän tässä kukaan lahjojen perään itkenyt, vaan muistamisen. Se, että toivoo, että merkkipäivänä muistettaisiin jotenkin vaikkapa ihan ilmaisella pikkujutulla (kahvinkeitto, ruoanlaitto, hieronta tms..) on ihan eri asia, kuin lahjan perään itkeminen.

Ja ap:han nimenomaan sanoi, että mies on mielellään menossa ja puuhaa kyllä paljonkin, ja käyttää paljon rahaa omiin juttuihinsa, mutta ei ikinä halua tehdä mitään ap:n itsensä kanssa. Kannattaiskohan lukea viestit ennen kommentoimista.