mihin asti pitää jaksaa?:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "saga"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"saga"

Vieras
Mies on ihan mahdoton! Tilanne on tämä

Tutustuin mieheen hieman yli vuosi sitten, ja hän oli elämänhaluinen, positiivinen, suloinen ja ahkera, nyt hän on ihan kaikkea muuta. Mies irtisanottiin työstään kolmisen kuukautta sitten jolloin alamäki alkoi.

Riitelemme miltein joka päivä, olen hänelle kuin aave jota hän ei huomaa paitsi jos hän haluaa seksiä jota jaksaa vonkua vaikka koko illan vaikka olen suoraan sanonut etten halua/jaksa. Kun yritän jutella asiasta, tai auttaa häntä etsimään uutta työpaikkaa saan kiitokseksi joko riidan aikaiseksi tai ihan täysin apaattisen ihmisen jota ei mikään kiinnosta.

Marttyyri asenne on myös hyvin tuttua, mies voivottelee kuinka on liian vanha(olemme alle 30 molemmat) tai kuinka surkea on kaikessa. Hän jaksaa aina myös muistuttaa kuinka haukuin häntä kerran riidellessä laiskaksi luuseriksi ja kuinka "totta se oikeastaan olikin" vaikka en tarkoittanut todellakaan, ja olen monet kerrat sitä pahoitellut. Itse hän haukkuu niin huoraksi, rumaksi, huono ihoiseksi, laiskaksi ja läskiksi, eikä koskaan pyydä anteeksi. Jatkaa vain kuten mitään ei olisi tapahtunut. Jokaisessa riidassa hän myös uhkailee erolla ja sillä kuinka ei jaksa/halua/huvita olla kanssani, sitten menee muutama tunti jolloin hän tulee katumapäälle. Tämä toistuu aina!

Suunnittelimme yhteen muuttoa, mutta häntä ei yhtään kiinnosta yhteisen asunnon sisustus, remontointi tai mikään muukaan, vaikka normaalisti tälläiset asiat kiinnostavat häntä. Jos yritän jutella saan yhden sanan vastauksia tai pelkkää murjotusta tai mutinaa. Mutta odotas vaan kun kyseessä on hänen äitinsä! Hänelle juttelee iloisesti, hymyilee ja auttaa joka asiassa. Äidillänsä on juuri keittiöremontti suunnitteilla, ja tähän mies on käyttänyt viikkokaupalla aikaa suunnitellen kaapistoja, hanoja ym. Mies on mukana jokaisen asiantuntijan arvioinneissa ja on innolla menossa mukaan rautakaupoille. Sillä aikaa kun minä istun yksin itkemässä koneella. Jos hän ohimennen sattuu huomaamaan pahan oloni, hän v*ttumaisesti tokaisee "onks joku nyt hätänä?" Ihan muutenkin elämässä hänen äitinsä tuntuu olevan joku seuraava jumalasta, auttaa joka pikku asiassa ja ovat muutenkin olevinaan niin hyvä kaksikko. Tietenkin, hänen äitinsä myös vihaa minua. Olen liian läski hänen kultamussulleen, liian laiska, liian ruma ym. vaikka ei suoraan näitä ole sanonutkaan, vihjaa mukavasti ohimennen. Itse hän ei viitsi kotonansa tehdä mitään kotitöitä, vaan jättää kaiken miehelleni. Sitten hän kauhistelee kuinka poikansa joutuu mukamas kaikki minun tiskini ja pyykkini hoitamaan. Kyseessä on valehtelematta tekopyhin ihminen mitä tiedän!

Kuinka kauan tätä pitää jaksaa? :( Pahoittelu romaanista, mutta mistään ei tunnu saavan mitään apua
 
Ette siis vielä asu yhdessä? Eiköhän nyt ole hyvä aika jatkaa kohti uusia tuulia. Tuntuu äiti-suhde olevan tällä hetkellä tärkeintä miehen elämässä. Ei kenenkään tarvi kuunnella huoritteluja tai läskittely huuteluita. Ei taida olla isokaan menetys jatkaa eteenpäin. Kyllä kuule on timantteja miehissä olemassa, verrattuna tuohon nykyiseen!
 
Ota aikalisä. Anna miehelle esim. puoli vuotta aikaa hoitaa masennuksensa ja mahdolliset muut häiriötilat kuntoon. Elä täysillä omaa elämääsi. Sitten mieti, oletteko hyvät toisillenne. Silloin, kun on tunnekoukussa, ei näe tosiasioita.
 
Monet ihmiset eivät löydä kuin yhden potentiaalisen kumppanin elinaikanaan (ja jotkut eivät sitäkään), joten on hyvin mahdollista, että saat olla yksin ainakin vaihdevuosiin saakka jos nyt jätät miehen. Sinuna minä kokeilisin ainakin siihen asti kunnes mies on löytänyt uuden työn ja muutaman kuukauden siitä eteenpäin.
 
Olette vasta vuoden olleet yhdessä.
Ette asu saman katon alla, teillä ei ole lapsia

Mies on täysi en sano mikä

huomaat sen nyt ajoissa, etkä vasta sitten kun on yhteinen asuntovelka ja vauva tulossa.

Nuori ihminen olet.
Laita ukolle viesti, että kiitos ja näkemiin.

Milksi roikut siinä, läheisriippuvaiset tekevät niin, mutta tuskin olet sellainen.
Sinulla on elämä edessä, kesä on tulossa, joten uutta matoa koukkuun ja miehiä katsastamaan
 
Kiitos kaikille ihanista kannustuksista :) miehen kanssa olen edelleen, koska muistan ajan jolloin hän oli ihan erilainen, kunnes kaikki muuttui irtisanomisen myötä, siksi ero tässä kohtaa mietityttää. Mutta tiedostan itsekin että ei tälläistä ansaitse kukaan ja ihania miehiä on maailma pullollaan.
 
[QUOTE="tove";30632048]kyllä sä paremman löydät.

jos mies ei ota itteään niskasta kiinni, niin jätä se mammanpoika[/QUOTE]

Ei ihme että nykysin suurin osa avioliitoista päättyy eroon.
 
Ei tuollaista kannattaisi sietää alkuunkaan, ansaitset parempaa. Nyt olet saanut nähdä vilauksen siitä millainen mies on kun asiat on huonosti. Jos odotat ja asiat paranevat hetkeski ajan niin muista että tulevaisuudessa elämässä on varmasti vielä hetkiä jolloin tulee vastoinkäymisiä ja mies on silloin varmasti vielä paljon pahempi sua kohtaan. Tekstistä päätellen miehesi osaa olla laskelmoiva ja vittumainen puhumattakaan haukkumisesta.

Suosittelen pelastamaan elämäsi ennen kuin teillä on lapsia joita hän voi käyttää sinua vastaan ja yhteiset lainat ja omaisuus josta saa aikaan julmetut riidat. Sanon tämän kokemuksesta, tajusin itse lähteä vasta 3 vuoden jälkeen jolloin ei onneksi vielä lapsia ollut mutta pääsin makselemaan hänen laskujaan ja kokemaan nöyryytystä. On olemassa miehiä jotka eivät suuttuessaan hauku, nöyryytä, uhkaile tai käy käsiksi tai ole vittumaisia ja kieroja. Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkoon.
 
Varmasti miehelle ottaa koville työpaikan menetys, mutta sinun kannattaa pitää oma itsesi ja itsekunnioituksesi. Jos tulee noin aiheetonta moitetta, miettisin jo eroa.
 
Suhtautuisin näihin "ihania miehiä joka kulman takana"-vastaajiin varauksella. Harva haluaa tunnustaa edes itselleen että heidän miehensä on ainakin välillä samanlainen. Osa voi olla kateellisia siitä että jollakin on edes mies. Todellisuudessa näitä tasaisen varmoja timanttimiehiä ei ole olemassakaan, muuta kuin netin tarinoissa, facebookissa ja ehkä suhteen alussa. Kukaan ei ole täydellinen, ja kaikilla on joskus heikot hetkensä. AP:lle en osaa suosittella mitään ratkaisua, koska en tiedä heidän todellista tilannettaan enkä ole nähnyt miten he toimivat yhdessä.
 
[QUOTE="jjj";30634104]Suhtautuisin näihin "ihania miehiä joka kulman takana"-vastaajiin varauksella. Harva haluaa tunnustaa edes itselleen että heidän miehensä on ainakin välillä samanlainen. Osa voi olla kateellisia siitä että jollakin on edes mies. Todellisuudessa näitä tasaisen varmoja timanttimiehiä ei ole olemassakaan, muuta kuin netin tarinoissa, facebookissa ja ehkä suhteen alussa. Kukaan ei ole täydellinen, ja kaikilla on joskus heikot hetkensä. AP:lle en osaa suosittella mitään ratkaisua, koska en tiedä heidän todellista tilannettaan enkä ole nähnyt miten he toimivat yhdessä.[/QUOTE]

Jos mielummin on huonossa seurassa kuin yksin niin sillon on vakavia ongelmia.
 
No tämän seurustelun loppupäätelmä ei voi olla mikään muu kuin että ette ole toisillenne ne oikeat. Eikun uutta matoa koukkuun vaan kummallekin, ansaitsette varmasti kumpikin parempaa.
 

Yhteistyössä