Toggle sidebar

Mikä ärsytti synnyttäneiden osastolla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gwendolyne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Vauva joutui heti syntymän jälkeen valvontaosastolle ja minä synnyttäneiden osastolle. Ilman vauvaa siellä osastolla olinkin sitten hoitajille vain ilmaa. Aamupalan sentään sain, mutta kukaan ei vaivaantunut edes huomenta toivottaa, kysyä vointia tai informoida vauvan voinnista. Vauva olikin sitten useamman päivän vielä hoidossa ja tämä mamma lähti kotiin 12 tuntia synnytyksen jälkeen ja kävi kotoa käsin vauvaa hoitamassa ennen kotiin pääsyä. Ei jäänyt kovin hyvä "maku" tuosta osastosta.
 
Kun olin esikoisen kanssa sairaalassa, mulla oli huonekaverina nainen, joka oli ensinnäkin todella pettynyt saadessaan kolmannen pojan. Mainitsi sen vielä itse.. Olivat ainoastaan tytön nimenkin miettineet valmiiksi.
Ja tämä nainen itki ihan jatkuvasti... Toki ymmärrän, että mieltä myllertää juuri noin synnytyksen jälkeen, mutta silti se oli jotenkin ahdistavaa.
 
Esikoinen kun syntyi, huonetoverina oli mukava nainen, joka sai söpön "peikkotytön". Yöllä antoi sen huutaa niin, että heräsin itkuun.

Seuraavissa sektioissa sain oman huoneen. Toisen lapsen jälkeen oli ilkeä hoitaja tai kätilö tms., joka piti mua jotenkin kai epäkelpona äitinä. Olisi pitäny mut siellä varmaan viikon jos ois saanu päättää. Kotiutumispäivänä sitten totesi että "etteköhän te selviä". :headwall:

Jokaisen sektion jälkeen halusin kotiin pian. Kolme yötä jokaisen jälkeen olinkin siellä, mutta sitä kotiutumista piti oikein vaatimalla vaatia. Kaksosten synnyttyä tosin oli niin kova kiire osastolla, että mielellään varmaan päästivät kotiin. Kätilö tuli siihen vielä toivottamaan onnea ja kannustamaan kun vauvat olivat kaukaloissaan matkalla kotiin. =)

Suihkussa käyminen sektion jälkeen oli iljettävää kun en yksin saanut mennä.
 
Esikon synnyttyä heräsin siihen yöllä,kun tuli huonetoveri miehensä kanssa yöllä ja hehkuttivat kovaan äänneen vauvaansa,niin ja tietty silloin esikkokin heräsi.Sitten tää huonetoseri oli muutenkin kauheen kovaääninen...että otti päähän.Toisen muksun synnyttyä jouduin naistentautien osastolle,kun synnyttäneiden osastolla oli täyttä...otti vähän päähän se ravaaminen,mutta sielä huonetoveri oli mukava.Saapa nähdä mitä nyt sitten on edessä.
 
Ekan ja tokan kohdalla ei pahaa sanottavaa, mutta kolmosen kohdalla se, kun hoitaja kailotti pitkin käytävää "täällä ois yks äiti, joka ei halua opetella kylvetystä eikä vaipanvaihtoa, mitä me nyt tehdään, ei sitä voi kotiinkaan päästää"... :o

Nelosen kohdalla taas eräs hoitaja, jonka mielestä kaikki oli väärin ja se jäkätti joka asiasta, siis ihan joka asiasta. Ensinnäkin synnytin ja saavuin osastolle vääränä päivänä ja väärään aikaan. Millon oli mun tyyny pään alla väärinpäin, peitto väärin päin, pöytä väärällä puolella, puhelin väärässä kädessä, vauvan sänky väärällä puolella, syötin väärällä kädellä, vaihdoin vaipat väärällä kädellä, kylvetin väärällä kädellä, kannoin vauvaa väärässä kädessä, söin itse väärällä kädellä, kävin vessassa väärään aikaan, syömään menin väärään aikaan (menin viimesten joukossa), lähdin vääränä päivänä ja väärään aikaan :headwall: :headwall: :headwall: . Ei ihmekään, että sitä kutsuttiin ikivääräksi :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja SuperÄiti-:
Nelosen kohdalla taas eräs hoitaja, jonka mielestä kaikki oli väärin ja se jäkätti joka asiasta, siis ihan joka asiasta. Ensinnäkin synnytin ja saavuin osastolle vääränä päivänä ja väärään aikaan. Millon oli mun tyyny pään alla väärinpäin, peitto väärin päin, pöytä väärällä puolella, puhelin väärässä kädessä, vauvan sänky väärällä puolella, syötin väärällä kädellä, vaihdoin vaipat väärällä kädellä, kylvetin väärällä kädellä, kannoin vauvaa väärässä kädessä, söin itse väärällä kädellä, kävin vessassa väärään aikaan, syömään menin väärään aikaan (menin viimesten joukossa), lähdin vääränä päivänä ja väärään aikaan :headwall: :headwall: :headwall: . Ei ihmekään, että sitä kutsuttiin ikivääräksi :whistle:
Click to expand...

No johan on :o :laugh: kas kun et ollut vielä väärännäköinen ja vauvakin syntyi väärästä lävestä :xmas:
 
Ahdas huone. Huonekaverin mies suunnilleen asui siellä, omaa rauhaa ei ollut ollenkaan. Yöllä nukuin huonosti, koska MYÖS YÖLLÄ tämä huonekaveri koko ajan puhui ja lässytti sille vauvalle: no niin, mmm, niin, ynnä muuta yninää, ja imetti vauvaa suunnilleen koko ajan. Yöllä sitten valot päällä. Ja puhui vauvalle koko ajan.
Päivälläkään ei nukkuminen onnistunut, kun se naapurin mies oli koko ajan siellä.

Sairaala-apulaisista ainakin yhtä naista ilmeisesti v*tutti olla töissä. Ei vetänyt verhoja kiinni kun mennessään veti ne auki. Ja me olimme sektion jäljiltä aika kipeitä, olihan homma nostaa itsensä ylös ja vetää se väliverho kiinni, ei olisi ollut iso homma nykästä poislähtiessään verhoa takaisin kiinni..

Yksi hoitaja oli imetysintoilija. Mulla lähti imetys vähän huonosti liikkeelle: just kun maito nousi ja vauva alkoi imeä hyvin, vauva muuttui keltaiseksi ja aloitettiin juottamalla hoito, eli pullosta maitoa 3 tunnin välein. Vältettiin valohoito, mutta ei vauva enää imenyt rintaa. Tai siis imi, muttei saanut sieltä mitään.
Tämän hoitajan opastamana imetin tunnin, annoin lisämaidon nälkäiseksi jääneelle vauvalle ja lypsin sitten rintani tyhjäksi. Hoitaja esitti kysymyksiä, joiden perusteella hän epäili etten osannut imettää ja kyseessä on kuitenkin minun NELJÄS LAPSENI !! Ikään kuin ei tässä vaiheessa tietäisi, milloin imuote on hyvä tai onko rinnan päät mulla hyvät (ON, oikein optimaaliset imettämiselle) ja hoitajan mielestä minun pitäisi jatkaa kotona imettämistä: hoitajan mielestä kaksikin tuntia imettämistä on ihan ok ja normaalia !?!?! näin hän neuvoi huonetoveria, ensimmäisensä kanssa.

Minulla on kotona kouluikäinen ja leikki-ikäinen lapsi, vauvan lisäksi, joten en todellakaan voi vaan keskittyä istumaan vuorokautta läpeensä ja imettää !
Minun kommentit ja asenne kertoi, etten aio imettää jos se niin vaikeaa on, että tunnin istun, annan pullosta ja lypsän tissini, en taatusti ala tuohon rumbaan vaan suosiolla siirryn pulloruokintaan ja lypsyhommiin. Hoitsun mielestä minun olisi pitänyt vaan istua ja imettää sitkeäsi, kunnes vauva saa rinnoista sitten mahansa täyteen ja pahasta pullosta luovutaan..
 
se että se helvatan vauvalan akka kehtas arvostella nalkuttaa toisen hoitajan kanssa minun kuullen et miten toi kehtaa tulla tänne, miten toi kehtaa tulla yksin(ihan niinku mä en ois suomee ymmärtäny :kieh: ) ja muutakin minusta jupisivat...

niin ja vähän kyrsi kun samassa huoneessa oli yks käynnistyksellä saanut ja se vauva itki(no se ei haitannu)sit meiän poika itki sympatia itkua..sitten tän hienohelma rouvan vauva rupes kanssa itkemään..no minun ja tän käynnistetyn vauvat vietiin yöksi vauvalaan(vaikka eivät itkeneet enää ) mutta tämän hienohelman vauva sai jäädä huoneeseen vaikka jatkoi itkemistä... hampaan koloon hieman jäi...

ja muutenkin tämä samainen rouva(anteeksi nyt mutta liki 35v) katsoi meitä kahta nuorta äitiä ku hapanta silliä..
 
Ruoka!! Siis niin ravinneköyhällä ruualla mitä Tyksissä tarjotaan ei ihminen kyllä synnytyksestä tai mistään muustakaan voi toipua. Samoin se, että ei ollut mitään muuta järkevää, rauhallista paikkaa oleiluun kuin sänky. Meni paikat jumiin pahemman kerran.
 
Omat huoneet ja ihana henkilökunta molemmilla kertaa. Toisella kerralla vielä luksustilat eli ei isompaa valittamista löydy.

Ekalla kerralla kyllä ahdisti muuten kovin. Lapsen vammaepäilyn jälkeen en halunnut muita vauvaja ja vanhempia edes nähdä ja pitkälti istuin omassa huoneessa vaikka kaipasinkin niin kovin seuraa. :ashamed: Siksi kai niin kova kiire oli päästä kotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PulttiBois:
[meillä sairaalaan ollut asiaa vain miehelläni ja lapsilla- ei muilla. ja hekin olivat hetken aina kerrallaan.

kotona ehtii näkemään.
Click to expand...

Tämä käytäntö on KYSissäkin, tosin mies saa olla osastolla vaikka aamusta iltaan, näin mulle vakuutettiin ja meillä niin tehtiinkin. Lapsi kun oli ensimmäinen, niin eipä kotonakaan kukaan kaivannut ja itse halusin ainakin tutustua uuteen ihmeeseen yhdessä.
 
Kai eniten ärsytti se että sektion jälkeen pitivät neljä päivää siellä kun olisin kolmantena jo halunnut pois. Olisin toki voinut lähteä pois jo silloinkin, mutta en tajunnut että voin itse vaikuttaa siihen :kieh:
Ensi kerralla viisaampana :D
 
Minä en muista, että minua olisi hirveästi ärsyttänyt mikään. Olihan siellä välillä huonekavereilla vieraita käymässä, joiden olisi toivonut olevan muualla, mutta onneksi ei mitään kamalia törkimyksiä kuitenkaan.

Minusta itse asiassa oli tosi kiva olla siellä sairaalassa, laitostuin sinne tosi pian. :ashamed: Taidan olla vähän outo. :xmas:
 
Nainen on tosi herkässä tilassa, ja täysin toisten armoilla juuri synnyttämässä tai synnyttäneenä. Hoitajat ovat aika kovaa ja inhottavaa sakkia. kaksi kertaa synnyttänyt, enkä mukavaa hoitajaa osastolla nähnyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hulipumpsis:
Alkuperäinen kirjoittaja CarnevalGirl:
Ärsyttävin asia oli se muovitettu sänky joka hiosti niin pirusti.
Click to expand...


yhdyn tähän.nukkumisesta laitoksella ei oo ikinä tullu mitään sen sängyn takia
|O
Click to expand...

No tämä mullakin.

Lisäksi oli yhdellä kertaa kovaan ääneen kuorsaava huonekaveri. En tosin siitä niin kauheasti harmistunut, kun en muutenkaan osannut yhtään nukkua siellä.

Olen kovasti tykännyt huonekavereistani ja henkilökuntakin oli kohtuullisen mukavaa silloin kun niitä näki. parilla kertaa on kyllä ollu tosi tyly akka "opettamassa" imetystä. Ja olin kumminki sitä ennen jo yhden lapsen imettäny yli vuoden ikäiseksi niin olis luullu ettei tarttis jankata.

Muuten olen tykänny kovasti ruista ja huonekavereista. Sopivasti omissa oloissa saanu olla ja sitte kumminki pikkusen jutellu jos on tarve ollu. Aina kummiski ollu hoppu kotiin sen nukkumisen takia ja siksi että tuntui kun kykyjä äitinä koko ajan arvosteltais.
 
lähinnä minua ärsytti se että tuntui et kaikilla muilla oli se isä kuvioissa mukana,siellä sitte itse itkeskelin kun toiset supattelivat miehensä kanssa käsikädessä vauvan lähellä.

ja minä odotin,eikä isä tullut vaikka lupasi(oli synnytyksessä mukana),6vrk olin sairaalassa,vieraita kävi,omat vanhemmat kävi.mutta ei se mies ketä rakastin. muu jäi sen varjoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mä:
lähinnä minua ärsytti se että tuntui et kaikilla muilla oli se isä kuvioissa mukana,siellä sitte itse itkeskelin kun toiset supattelivat miehensä kanssa käsikädessä vauvan lähellä.

ja minä odotin,eikä isä tullut vaikka lupasi(oli synnytyksessä mukana),6vrk olin sairaalassa,vieraita kävi,omat vanhemmat kävi.mutta ei se mies ketä rakastin. muu jäi sen varjoon.
Click to expand...

Minulla kävi vain mies. Ei ketän muuta kummassakaan.
 
Kuulin kämppiksen yksityiskohtasen synnytystarinan noin 20 kertaa. Minuutin tarkkuudella kertoi saman stoorin puhelimessa tai vierailleen. Millon hällä kusetti ja millon paskatti, millon keikku pallon päällä, millon kiikkutuolissa, millon pullistu peräpukamat ja miten ihanasti miehensä teki mitäki milläki minuutilla. Plaah plaah. Kerto luojan kiitos mulle vielä saman tarinan, että ei jää epäselväksi, että hän ponnisti klo 17.48 alkaen 18 minuuttia.

Sitte se, mikä on ollu joka kerta ärsytyksen aihe, että joka suolenmutka, tissit ja peräpukamat on kaikien yhteisiä juttuja. Kun se ei kaikille ole niin välttämättä. Siis että en mää tykkää kertoilla kaikkien mammojen vieraiden kuullen, että kävinkö paskalla, onko nännit haavoilla ja mites jälkivuoto. Kun huoneet on pieniä, niin yksityisyys rakoilee...

Ja se maitohuone lypsykoneineen suorastaan hengästytti, kun sen näki. :o :laugh:

Synnärimaailma on jotenki ihan omaa luokkaansa. Ei sielä suorastaan nauti olostaan. Kaikki vaappuu, kulkee rengas mukanaan, karmeat asut päällä ja olo on jotenki eitäävoiollaeestotta. :D :D :laugh: Kiitos, ei muuta. :xmas:
 
Se, ettei saanut nukuttua. Huoneeseen tuli joka päivä tuore vastasyntynyt ja sitten oli vuorotellen itkujen yö. Ekana yönä itki huonetoverin vauva kokoajan, seuraavana yönä olikin oman vauvan vuoro ja sitten seuraava tulokas :D Noh, onni vauvasta kuittasi potutusta mutta olin kyllä tosi väsynyt kun pääsin kotiin ja sain viimein nukkua!
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa