Mikä nyt neuvoksi?

[Patti]

Nyt on päädytty hankalaan tilanteeseen enkä osaa enää eteenpäin. Miehelläni oli vuosia sitten sivuromanssi (omien puheidensa mukaan seksiä ei ollut, huumaa vain) josta rämmittiin yli, vaikka vaikeaa se oli. Työpaikalla se oli ja pitkäaikaisen työtutun kanssa. En millään päässyt asiasta yli. Vieläkin riidellessä asia livahtaa minulta herkästi esiin.
On oltu kauan aviossa ja on kasvettu yhteen, ei osattu hajoittaa kaikkea ja erota. Kumpikaan.
En koskaan tavannut naista kasvokkain. Se vaivasi minua, mutta mies ei halunnut.
Nyt se sitten tapahtui. Olin miehen työmatkalla avecina ja sinne oli määrätty työasioissaan tuo nainenkin. Se oli ilmeinen yllätys myös hänelle. Pakkotapaamisia oli useita.
Nyt ei mikään ole kuin ennen. Mies kyllä oli minulle lojaali ja aivan ihana suorastaan. Hän näytti selvästi kenelle kuului.
Siinä ei ole ongelmaa. Nainen käyttäytyi kuitenkin niin että siitä huomasi kuinka häntä oli loukattu ja kuinka tosissaan hän oli ollut. Sekä kuinka paljon hän vieläkin välittää. Se näkyi katseesta.
En toivu tästä. Seksiä ei ole ollut sen koommin ja riitaa riittää. Riitelen kaikesta ja mies alkaa väsyä. Hän sanoo että jos minä vain olisin kunnolla kaikki olisi hyvin.
On kuin olisimme taas palanneet vanhaan lähtöruutuun.
Minuun löi lujasti myös se että nainen oli olemukseltaan niin aran tuntuinen ja ""hiirulainen"", tällä tarkoitan sitä ettei mies ollut koskaan ""ihaillut"" sen tyyppisiä naisia. Siis suhde oli ollut syvää henkistä yhteyttä. Ajattelen koko ajan :""Olinko noin huono että minut voitiin korvata tollaisella suhteella?""
Tästä ei tule nyt yhtään mitään.
Takokaa minuun järkeä! Mikä minua vaivaa?Olisiko miehelleni parempi että eroaisimme?

 

[yks]

Kysy mieheltäsi, haluaako hän erota. Jos hän ei halua erota, USKO SE. Usko, että olet edelleen hänelle se ykkösnainen!

Kuten kerroitkin, miehesi ei työmatkalla tehnyt mitään väärää, vaan toimi juuri niinkuin pitikin. Miehesi ei voi sille mitään, että tämä toinen nainen vielä kaipaa ja olisi halunnut jatkaa pidemmällekin. Miehesi on valinnut sinut ja sen myös osoittanut.

Älä purkaa pahaa oloasi nyt mieheen ainakaan liikaa. Mies on erehtynyt salasuhteeseen ja on koittanut korjata tilannetta parhaalla mahdollisella tavalla.

Se salasuhde on voinut olla vain huumaa, mies huomannut, että joku muukin häntä haluaa pitkän suhteen jälkeen, mutta ajoissa laittoi jarrua ja valitsi sinut.

Älä tunne itseäsi huonoksi, siihen ei ole aihetta !

 

[Rakasta miestäsi]

Hyvä nainen, älähän nyt ITSESTÄSI huonoa tee tämän jutun takia. Mieshän se on, joka on suhteenne - tavalla tai toisella - rikkonut. Et sinä.
Ehkä hän sai hiirulaiselta jotain sellaista, mitä sinulla ei ole tarjota, mutta se ei tarkoita sitä, ettäkö mies olisi vaikituisen suhteen tämän naisen kanssa halunnut. Jos olisi halunnut, olisi sen mitä ilmeisimmin jo tehnyt!!!!
Se on tuon hiirulaisen ongelma, jos on heidän ""suhteeltaan "" jotain muuta kuvitellut tai odottanut. Ongelma ei ole sinun.
Miehesi osoittaa kaiken aikaa olevansa SINUN, joten nostahan itsesi pystyyn ja rakasta miestäsi. Hänkin rakastaa sinua. ja ajattele ensin ITSEÄSI - mikä on sinulle parasta...

 

[Patti]

Antakaa vielä neuvoja miten pääsen tästä tilanteesta johon olen ajautunut. Siis olen ollut vihainen, tyytymätön pihtaaja muutaman viikon koska olen tosissaan ollut miehelle uudestaan vihainen nähtyäni naisen ja hänen käytöksensä. Nainen aluksi ihan niinkuin pakoili meitä, yritti ettei tulisi esitellyksi minulle. (Miksi?) Vasta pakkotilanteessa (oli sijoitettu samaan pöytään) tuli esitellyksi. Olin niinkuin en olisi ikinä kuullutkaan hänestä ja aivan ystävällinen.
Hän poistui heti kuin vain suinkin pystyi ja oli selvästi hermostunut ja jäykkä. Hän on täysin minun vastakohtani ja se kirpaisee.
Hänelle minun mukana oloni oli selvästi ellei shokki, ainakin kova yllätys. Eihän hänkään tiennyt millainen minä olen.
Olen kumma kyllä vihainen miehelle siitä että hän on halunnut tasan päinvastaista kuin minä olen. Eriväristä, erimuotoista, eriluonteista mutta uraohjusta. Itse mies vitsikkäästi sanoo ettei parempaa saanut, mutta olen hyvin loukkaantunut ja itsetuntoni romahti. Enkö sitten ole koskaan kelvannut? Tuollaistako hän olisikin halunnut? Pakkotilanteessa sitten vain päätti toisin. Kun ei uskaltanutkaan.

 

[mies]

Ajattele vain, että miehesi valitsi sinut ja nyt sinä rankaiset häntä siitä. Hieman ylpeyttä kehiin, tuolla tavalla et tule onnistumaan missään. Eli pää pystyyn ja sitten rakastelemaan rakastamasi miehen kanssa)

 

[saman kokenut]

Olen käynyt läpi saman ja miehelläni oli useita suhteita eri naisten kanssa. Toipuminen on ollut raskasta ja kestänyt kauan ja jatkuu yhä. Asiasta on käyty monet riidat ja miljoona kertaa ajattelin, että en selviä tästä ikinä. tunsin itseni äärettömän loukatuksi ja riittämättömäksi. Aika kuitenkin pikkuhiljaa parantaa haavoja. Itse olen lopultakin saanut taottua päähäni, että minä olen se, jota mieheni rakastaa ja jonka hän haluaa. Ne toiset naiset olivat vain jotain ohimeneviä tapauksia, korvikkeita.
Ajattele, että loppujen lopuksi sillä toisella naisella täytyy varmasti olla vielä vaikeampaa kuin sinulla, senhän hän paljasti tuolla kuvailemallasi käyttäytymisellään matkallanne. Hän on varmasti vielä enemmän hämillään omasta itsestään, siitä miltä näyttää ja millainen on, nyt kun sinut tavannut. Sinulla oli siinä miehesi vierelläsi, hän on jäänyt yksin.

Ole siis ylpeä siitä, että sinä vedit lopulta sen pidemmän korren, siitä millainen olet ja miltä näytät. Et todellakaan ole huono. Kelpaat juuri sellaisena, kuin olet!

Miehesi on tehnyt sinulle väärin, mutta emme kukaan ole täydellisiä. Myös se toinen nainen on tehnyt väärin, ja usko pois, hän tasan tarkkaan tietää sen itsekin ja joutuu elämään asian kanssa loppuikänsä.

Puhuminen auttoi minua. Puhuin miehelleni, puhuin ja puhuin ja toistin varmaan kyllästymiseen saakka samoja juttuja. Jos miehesi ei halua tai jaksa kuunnella, puhu jollekin luotettavalle ystävälle. Suosittelen myös ammattiauttajalla käymistä yhdessä miehesi kanssa. Turhaan kannat taakkaa sisälläsi, pura se ulos ja anna itsesi nauttia elämästä. Voimia sinulle

 

[heh heh]

Voi hyvänen aika sentään.
Voimia sinulle sulkea silmäsi miehesi paskamaisuuden edessä.
Kaiken se kestää, kaiken se kärsii.
Mitä te petetyt naiset ette olisi valmiita kestämään? Miettikääpä sitä. Missä se raja sitten on?

Jos toinen tahllisesti rikkoo antamansa lupauksen ja vieläpä toistamiseen, niin kaikkea ei tarvitse painaa villasella.
Miehen voi myös jättää ja etsiä selkärankaisen kumppanin.

 

[myös petetty]

Raja on just tasan tarkkaan siellä, minne itse kukin sen itse asettaa. Ei siellä, missä sinä sen ajattelet olevan.

 

[yks]

Samaa suosittelen minäkin: puhu miehesi kanssa. Kysy häneltä kaikki, mitä on tullut mieleen ja kerro omista tuntemuksistasi. Ehkä hän ymmärtää ja yrittää puolestaan vakuutella sinut. Puhuminen on tie lukkiutuneen tilanteen aukaisemiseksi. Parempi miehellesikin kuin mykkäkoulu

>>""Olen kumma kyllä vihainen miehelle siitä että hän on halunnut tasan päinvastaista kuin minä olen. Eriväristä...""

Oliko ihonväri vai hiustenväri erilainen?

Muista, että jos kolleegaan ihastuu, ensimmäisenä ei aina mietitä ulkonäköä, kuten baarissa. Heillä on voinut jutut mennä yksiin ja siitä flirttailun puolelle. Tarkoitus ei ole kääntää veistä haavassasi, vaan laittaa miettimään, että hän ei ehkä tietoisesti ole etsinyt eriväristä ihmistä, vaan se on vain osunut kohdalle. Työpaikoilla on usein tavallista suppeampi joukko potentiaalisia seurustelukumppaneita, riippuu tietenkin työkuvioista.

Olisitko iloisempi, jos nainen olisi aivan sinun kaltaisesi ?
Et varmaankaan! Silloinkin ajattelisit, että miksi sinä et riittänyt ja haki samanlaisen ! Nyt mies kokeili erilaista ja totesi, että sinun luona haluaa olla. Enää erilaisen etsintä ei taida tulla suhteenne väliin

>>""Nainen aluksi ihan niinkuin pakoili meitä, yritti ettei tulisi esitellyksi minulle.Hän poistui heti kuin vain suinkin pystyi ja oli selvästi hermostunut ja jäykkä. Hän on täysin minun vastakohtani ja se kirpaisee.""

Voit uskoa, että naista hävetti ! Ehkä hän ei luonnostaan käyttäytyisi samalla tavalla. Hän on varmasti häpeissään siitä, että sortui ukkomieheen, toisekseen, hän on suunnattoman häpeissään siitä, että lopulta ei kelvannutkaan miehellesi.

>>""Pakkotilanteessa sitten vain päätti toisin. Kun ei uskaltanutkaan.""

Miksi ei olisi uskaltanut? Voit olla varma, että jos nainen olisi häntä enemmän kiinnostanut, hän olisi naisen kanssa, joka selvästi haluaa vielä jotain. Sinä olet ollut miehellesi tietoinen valinta !

Ja ennen kuin keskustelet miehesi kanssa ja taas olet tyytymätön häneen ja hänen selityksiinsä, mieti, millaisia vastauksia haluaisit kuulla ja miten haluaisit miehen käyttäytyvän sinua kohtaan.

Sitten seurailet miestäsi ja jos hän toimii, kuten haluaisit hänen toimivan ja lohduttavan kyseisessä tilanteessa, hyväksy, jos menee sinnepäinkin ! Muuten on vaarana se, että et millään anna miehellesi anteeksi, jos et itsekään tiedä, mitä osaisit odottaa tässä tilanteessa ja mikä olisi mieheltäsi riittävästi.

Vertaa miehen käytökseen laivalla. Hän on toiminut ilmeisen moitteettomasti ja silti sinä olet häneen tyytymätön. Näin ei pitäisi olla.

 

[Patti]

Naisella on eriväriset hiukset kuin minulla. Aivan erilaiset. Aivan eri tyyppi kuin minä. Kyseessä ei muuten ollut laivaseminaari vaan aivan muu työmatka, tosin väkeä oli paljon.
Mieskin sanoi heti että naista hävettää. Minä ajattelin että hän yrittää luistaa kohtaamisesta koska häneen koskee kun pitää miehestä vielä paljon, vrt. myöhempi lämmin katse keskustelun aikana.
Tiedän olevani ihan pöhkö. Mies sanoi myös että kyse oli sattumasta, nainen vain sattui silloin kohdalle ja kuunteli miestä.
Loppumatkan kohtaamisissa nainen oli kuitenkin selvästi helpottunut (koska en osoittanut tuntevani häntä varmaankin). Hän myös selvästi flirttaili työtoverinsa (mies) kanssa nenämme edessä odottamatta (työtoverin käsi olkapäille, kevyt rutistus), varmistuttuaan ensin että huomasimme sen. Siis hän halusi esittää jotain miehelleni. Mitä?
Mies ei halua lohduttaa minua tässä asiassa, hän yrittää kuunnella nätisti, mutta lopulta aina suuttuu ja hermostuu. Sitten lopetin puhumisen ja nyt olen ollut vain vihainen milloin mistäkin muusta asiasta. Puran kiukun kaikkiin pieniin asioihin ja mikään ei minusta ole hyvin.

 

[hah hah]

... ja mistä niitä SELKÄRANKAISIA miehiä löytyy... kyllä ne on kaikki varattuja. Vapaalla jalalla vain näitä selkärangattomia - luonnollisesti!

 

[heh heh]

Niin rajaa siirretään tarpeen vaatiessa, ja juuri siihen miehenne juuri luottavatkin? Ai vai varatutko ovat vain selkärankaisia. Omien empiiristen tutkimusten pohjalta ja näitä palstoja lukiessa, olen toista mieltä. Varatut ne vasta nilviäisiä ovatkin. Eivät toki kaikki.

Ja nilviäisiä löytyy vapaissakin. Selkärankaisia kyllä löytyy, mutta siinä vaaditaan omaltakin luonnolta jämäkkyyttä, että semmoisen kiinni saa.

Kirjoitukseni pointti olikin siinä että kaikkea ei tarvitse, eikä kannata sietää.

 

[nappi]

sinulla tuntuu olevan huono itsetunto...Työstä sitä niin asia paranee. miehesihän on käyttätynyt nyt sanojesi mukaan aivan hienosti, joten en ymmärrä käytöstäsi häntä kohtaan?

 

[irmeli]

Katkera jostain? Vai miksi pilkkaava heh heh tyyli?

 

[heh heh hah hah]

On katkertuutta, tottakai. Ja kyynisyyttä paljon. Tunteita ne ovat siinä missä muutkin.

 

[irmeli]

no onnea ja menestystä sinulle valitsemallasi tiellä.

 

[hah hah]

Oletko varma että tie on minun valitsemani? Joskos todellisuus on vain näyttänyt varjopuoltaan?

""Älä arvostele tai tuomitse toista ennen kuin olet kulkenut kaksi viikkoa hänen mokkasiineissaan.""

 

[irmeli]

kiitos vaan, mutta mulla on useita hyviä kenkäpareja itsellänikin ja mä en sitäpaitsi tykkää mokkasiineista.

 

[Miltä tuntuu hiirulaisesta]

Toivon tietenkin että teidän asianne selviävät, ja uskon että kun rakkautta riittää, kaikki järjestyy. Silti suututtaa hiirulaisen puolesta. Ihminen hänkin on. Hän on kokenut läheisyyttä miehen kanssa joka on aivan varmasti lähestynyt naista, keskustellut tämän kanssa, antanut jotain ainakin toiveita oikeasta suhteesta. Ja kääntyy kuitenkin yllättäen takaisin ja palaa omaan tuttuun turvalliseen elämäänsä. Tällaisissa suhdesotkuista on aina kolme ihmistä ja sitä sattuu joka hylätään. Vaikka vaimosta tuntuisi pahalta, voi vain miettiä miltä tuntuu hiirulaisesta.

 

[Patti]

Kyllä minä häntä ymmärränkin ja ehkä siksi tuntuukin niin pahalta ja osittain siksi olen miehelle niin vihainen.
Näin selvästi, että nainen oli ollut tosissaan ja on loukattu. Yritti siksi vähän esittääkin lopuksi miehelleni ja minulle.
Nainen on miehen kertoman mukaan onneton aviossaan (mies on naisen mielestä luuseri), hänellä on pari lastakin. Etsii kovasti (parempaa) uutta , mutta ei eroa.
Minusta tuntuu että hän on niitä naisia jotka osaavat saada (itseään vähän vanhemman)miehen kiinnostumaan (arkuus, suojelunhalu jne.) mutta sitten pysyvän suhteen luominen ei onnistu, miesten kiinnostus lopahtaa.
Pahalta tuntuu. En pysty lähestymään miestäni. Hän on kyllä kovin kiltti, mutta ei selvästikään uskalla tai halua tehdä aloitetta.
Voisiko olla niin, että tietämättäni testaan häntä olemalla oikein ""inhottava"" ja katson lähteekö hän taas? Etten oikein uskalla luottaa. Maailmahan on hiirulaisia täynnä!

 

[lennu]

Eriväriset hiuksetko tekevät naisesta aivan päinvastaisen tyypin kuin sinä?Peräti hiirulaisen?

Ettet vain olisi niitä naisia jotka luulevat olevansa maailman napa ja muita naisia ylempänä,lähinnä ulkoisten avujen vuoksi.
Kopeus,kylmyys ja itseriittoisuus karkottavat miehen kuin miehen ajan kanssa.

 

[Patti]

No en taatusti ole. Nimitys ei ollut minun keksintöni vaan edellisen kirjoittajan. Totuus on kyllä että vaikutelma naisesta oli juuri tuollainen.
Odotinkin että joku alkaa vaahdota näistä ulkonäköasioista. Kysymys ei ollut ulkoNÄÖSTÄ vaan olemuksesta. Ne ovat kaksi eri asiaa.
En ole kopea, kylmä enkä itseriittoinen. Sinä tunnut kyllä minusta aika tuomitsevalta.
Anteeksi vain.

 

[yks]

""Patti""

>>""Voisiko olla niin, että tietämättäni testaan häntä olemalla oikein ""inhottava"" ja katson lähteekö hän taas?""

Hyvinkin mahdollista, mutta muista lopettaa ajoissa

Kun huomaat, että mies pysyy vieressäsi kiukuttelustasi huolimatta, on helpompi antaa anteeksikin ja leppyä taas.

 

[heh heh]

En ole katkera, päinvastoin elän ja katson tulevaisuuteeni hyvinkin luottavaisesti. En ole katkera kenellekkään, kukin tekee elemästään itselleen sopivan. Niin minäkin. Käytän silti tervettä järkeä, enkä alistu kenenkään pelinappulaksi.

Nimimerkkini on kyynisesti heh heh.

 

[tipsu]

Moi!
Mulla on siinä mielessä samanlainen kokemus, että miehellä oli ihastus työpaikalla, ei kuitenkaan seksisuhde. Homma paljastui mulle heti alkuunsa ja vuoden verran tarvoin ahdistuksissa sen ajatuksen vuoksi, että he näkivät päivittäin töissä vaikka mitään suhdetta ei enää ollutkaan ja vaikka mieheni kohteli mua taas hienosti ja meidän suhde sai ihan uuden syvyyden tän kriisin jälkeen. Vuoden jälkeen sitten näin kerran tämän naisen mieheni työpaikalla ja mulla kävi ihan päinvastoin kuin sulla. Jotenkin se, että hän näki mieheni mun seurassa, siis näki millainen vaimo miehellä on, helpotti mun oloa ihan suunnattomasti ja se, että tavallaan sain kohdata tän naisen katseen. Sen jälkeen mulla ei ole enää ollut mitään ongelmia asian suhteen. Siis naisen kohtaaminen vei koko ahdistuksen pois!
Sua mä neuvoisin vaan reilusti purkamaan pettymystä ja pahaa oloa, mutta muistamaan myös, että jos te olette jo tavallaan asian läpikäyneet historiassa, niin joskus on ehkä aika asioiden jo antaa olla. Tarkoitan, että sano itsellesi, että nyt riittää tämä vatvominen, koska hyvinhän teille lopulta kävi, eikö? Tämä tapaaminen vaan herätti sussa samat tunteet uudestaan pintaan.
Tsemppiä!