Mikä yllätti, kun tulit äidiksi?

[KiviäkinKiinnostaa]

Se miten selviää hengissä kun vauva huutaa 20h/vrk ja nukkuu tosi lyhyitä, muutaman minuutin pätkiä.

 

[.]

Se yllätti, miten kiinni lapsessa on ja kuinka paljon sitä voi rakastaa.

 

[kunnon kinttaat]

se kuinka kiinni lapsi on minussa ja minä hänessä,ja se että miten kamalaa on koliikki...(olin varotuksia siis kuullu,mut enpä aavistanu silti.)

ja kuinka kaunis ja ihana se oma vauva sit onkaan,kaikkine kiukutteluine ym..

 

[Hay-D]

sama juttu ja se miten paljon energiaa imetys vie. koko ajan olin imettämässä. en tajunnut että se on sitä koko alun,että oli tosi raskasta olla paikoillaan ku pää vilisi sinne tänne hormooneissa

täällä kans tuo imetys löi melkeinpä kirjaimellisesti mua nuijalla päähän.

ja se myös yllätti että itkisin kun katson kauniita ja rohkeita tai luontodokkaria oravista.

 

[Tyssy]

Minut yllätti se, kuinka raskasta se vauva-aika oikeasti on. Kyllä siihen yritti parhaansa mukaan asennoitua ja valmistautua, mutta yllätys se oli silti...

Sama oli minulla.

 

[Kiltti äiti]

Se SUURI rakkauden tunne sitä lasta kohtaan. Oikein sattui ja tuntui ettei henki kulje kun katsoi sitä omaa suloista ja niiiiiin rakasta vauvaa :heart:

Tämä tunne oli minullakin! Olin aina toivonut omaa lasta ja sitten kun unelma oli totta olin aivan onnesta soikeana. Katsoin vain vauvaa siellä sairaalan kopassa ja itkin. Itkin kun lapselle laitettiin antipioottia suoraan suoneen päässä, itkin kun laitettiin rokotetta. Siis se oma lapsi vain oli niin rakas, että tuntui vääryydeltä kun omaa pientä satutetaan. Se napanuora on vain siinä meidän välissä - ollaan niin kuin yhtä, mutta erillisiä kuitenkin.

 

[larvae]

Luulin, että yövalvomiset väsyttäisivät, mutta niin ei olekaan. Eikä muutenkaan olo tunnu ollenkaan vaikealta tai raskaalta, vaikka luulin, että minusta tulee puolikuollut ja väsynyt. Tuntuu yllättävän helpolta ja luonnolliselta kaikki.

 

[rapu]

Minut yllätti kanssa tuo imetyksen vaikeus, kaikki muu meni hyvin mutta imetys oli katastrofi.
Lisäksi ylätti se että vauva lopetti yösyömisen niin pian, olin kuvitellut että lähemmäs vuotta joutuu öisin heräilemään....

 

[minna]

- Maidon kivulias nousu rintoihin (en tiennyt siitä mitään).
- Ensimmäisten päivien mielialavaihtelut ja vollotukset (tiesin niistä, mutta vollottaessani sisälläni naureskelin, etten tiennyt sen olevan näin totaalista).
- Vaikea masennus, ja se, ettei minua uskottu neuvolassa masentuneeksi, enkä saanut apua ennenkuin vasta pohjalla käytyäni.
- Kuinka hauras vastasyntynyt on käsitellä. Ja se, että vauva tuntui aluksi vain pieneltä koneelta, jolla oli monimutkaiset käyttöohjeet.
-Se, että rakkaus vauvaan syntyi ensimmäisen kerran vasta lähempänä 3 kk ikää.
-Yllätti myös se, ettei oppikirjatiedoilla tehnyt mitään. Ensimmäinen kylvetys kotona kylpymittarilla mitatussa lämpötilassa ja opas vieressä, millä ottein kylvetetään. Sen jälkeen unohdettiin kirjaviisaus.
- Väsymys.
- Sitä ei voinut todellisuudessa ymmärtää aiemmin, miten totaalisesti on sidoksissa vauvaan.

 

[siveydensipuli]

Se kuinka musta kasvoi vastuuntuntoinen äiti joka laittaa muut itsensä edelle (myös äijän). Välillä vaan turhautuu tähän kiltteyteyteen ja tekis mieli vaan sanoo ukolle et nyt mä otan ja lähen vähän tuulettuu... Mutta ei. Musta on tullut kotiorja. Ei sillä etten rakastaisi lapsiani, mutta oma minä on poljettu maahan. Mä en enää voi haaveilla mistään suuresta ja omasta, kaikki menee muiden ehdoilla.

 

[Heili Karjalasta]

Ööö..Jälkivuoto oli aika ihmeellinen asia kun tulin äidiksi, tai siis raskausaikana sain tutustua aiheeseen kun olin synnärillä työharjoittelussa..

 

[Tammikuu]

Se, että vauva-aika oli helppoa. Olihan siinä väsymystä, mutta sen kesti paljon paremmin, kuin uhmisten kanssa heräilyn ja "kädenväännön". Sekin yllätti siis, että miten lapsi voi yhtäaikaa vetää itsestä esiin niitä kirkkaimpia ja tummimpia tuntoja. Ja ehkä eniten kuitenkin yllätti se, että äitiys todella tuntuu (isolla teellä), ja se äidiksitulokin tuntuu, sekä fyysisesti että henkisesti. Erilailla kuin mikään muu asia elämässä.

 

[MiNiErkki]

Eniten mut on yllättänyt se että yksityisyyden menettäminen (vessassa käynti ovi auki,julkinen imettäminen..yms.) ei ookaan häirinnyt mua yhtään. Lisäksi yllättivät tietysti äitiyden tuoma ihana kaikenylittävä rakkaus lapseen,ainainen väsymys ja se,että mulla onkin välillä tooosi huonot hermot ja lyhyt pinna =) Fyysisesti yllätti se,että ekassa imetyksessä maitoa tuli niin paljon yölläkin,että sänkykin oikein ui siinä..

 

[Kolmen äiti]

Se, miten helposti kaikki loksahti paikoilleen. Eli elämä sujui mukavaan tapaan myös vauvan synnyttyä. Ei ongelmayllätyksiä.