mikään ei auta, 6 ja 7 vuotiaat hyppii silmille, en saa niitä kuriin, ei tottele, ei kunnioita yhtään tai mitään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "epäonnistunut"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"epäonnistunut"

Vieras
Mulla on niin paska olo, lapset riehuu tuolla kun nukutan pieniä, jotka ei nuku siksi, että noi on tulleet sata kertaa tähän huoneeseen marisemaan jotain. Mikään ei auta. ei kilttipuhe tai halailu, ei huuto, uhkailu, mikään. Äsken huusin sekosin ja aloin itkemään. Nyt ne on hiljaa ja murheellisia. Kuudelta on herätys, pakko saada pienet nukkumaan ja noiden isompienkin pitäisi jo nukkua. Mitä hittoa teen väärin. Melkein joka ilta sama. Ja muutenkin huutavat mulle vastaan eivätkä tottele. Mä en pärjää noiden kanssa niin miten sitten kun ne on teinejä? mitä tekis supernanny? Mä olen kokeillut kaiken paitsi selkäsaunan ja -kyllä- mun tekee mieli sellainen antaa joka päivä. Jos ne edes pelkäisi mua niin uskoisivat sitten sen takia. Hirveän paha mieli. Ja lapsillakin on. Mikään rauhallinen järkipuhe tai selittely ei tehoa, tein sitä tänäänkin yli tunnin. Ennenn kahdeksaa vein pienet nukkumaan ja siitä asti. Aina kun ne rauhoittuu, jompi kumpi koululainen tulee tähän huoneeseen märisemään jotain ja kaikki alkaa alusta. Tai sitten meluavat omassa huoneessaan. Muistavat ehkä 5 minuuttia, jos ovat luvanneet olla hiljaa. Mitä sä tekisit?
 
Sun täytyy vaan nyt ottaa tosi tiukka meininki niiden kanssa.
Mun ystävä on sanonut et 2v jos ei oo kurissa, niin sit sitä ei enää saa. Mut mä uskon että sä saat nuo pojat vielä kuriin, iso työ siinä kyllä on.

Kaikki kiva pois, siis ihan kaikki ja takas voi tienata käyttäytymällä nätisti.
 
Ootko kokeillut, jaksasko ne kuunnella äänilevyltä jotain satua sillä aikaa kun nukutat pienempää?
Meillä käytössä plussataulukko.. saa plussan kun iltatoinet menee sukkelaan. Kymmenestä plussasta joku pieni palkinto.

Ootko todellakin käyttänyt kaikki keinot?

Miten nukkumisjärjestelyt? Onko samassa huoneessa? Saisko omiin huoneisiin?
 
Kaikki yhtäaikaa petiin, katsot että isommat ovat käyneet hammaspesulla, pissalla ja juomassa ennenkuin menet nukuttaan pieniä. Sitten ilmoitat isommille että valot sammuu ja ovet menee kiinni jos suu ei pysy kiinni ja jos eivät pysy sängyssä ja myös teet selväksi että et vastaa enää mihinkään mitä ne tulee sanomaan tai kysymään.
Sitten jos ne alkaa mölisemään sielä tai tulevat jotain selittämään sulle niin kerran käyt varoittamassa ja seuraavasti sitten valot pois ja ovet kiinni. Sen jälkeet et enää reagoi mihinkään kyselyihin mitenkään, jos mölinä nousee liian kovaksi niin sitten lähtee kännykät, pelit, kaverit ja telkkari. Jos ei tämäkään auta niin toinen isommista jäähylle, joko toiseen huoneeseen tai pienten huoneen nurkkaan jossa ollaaan sitten ihan hiljaa. Koitapa toimisiko.
 
Kaikki yhtäaikaa petiin, katsot että isommat ovat käyneet hammaspesulla, pissalla ja juomassa ennenkuin menet nukuttaan pieniä. Sitten ilmoitat isommille että valot sammuu ja ovet menee kiinni jos suu ei pysy kiinni ja jos eivät pysy sängyssä ja myös teet selväksi että et vastaa enää mihinkään mitä ne tulee sanomaan tai kysymään.
Sitten jos ne alkaa mölisemään sielä tai tulevat jotain selittämään sulle niin kerran käyt varoittamassa ja seuraavasti sitten valot pois ja ovet kiinni. Sen jälkeet et enää reagoi mihinkään kyselyihin mitenkään, jos mölinä nousee liian kovaksi niin sitten lähtee kännykät, pelit, kaverit ja telkkari. Jos ei tämäkään auta niin toinen isommista jäähylle, joko toiseen huoneeseen tai pienten huoneen nurkkaan jossa ollaaan sitten ihan hiljaa. Koitapa toimisiko.

mitä jos tääkään ei toimi. huudetaan vaan että äiti on paska perse ja isä iso paska pippeli.
 
aika hurjalle kuulostaa että tuon ikäisellä on kunnioitus vanhempaa kohtaan noin alhainen...vaadin meidän kolmevuotiaaltakin enemmän kunnioitusta, eikä mun silmille ikinä hyppis noin. Aika uskoo yhden jäähyn kautta.

Itse olen kyllä meidänkin perheessä ajoittain ihmetellyt miten ekaluokkainen vajoaa joskus leikkiikäisen tasolle tottelevaisuudessa, mutta keinot on hänellekin. Mietin jo että onko kasvatus jäänyt puolitiehen nuorempana, voi olla, kun huomaan että leikki ikäisillä on usein paremmat käytöstavat kun isommalla. ymmärrän että kolmevuotiasta opastetaan ja muistutetaan aktiivisesti asioista, mutta että kouluikäistä, niin ei ole normaalia.
 
Monet nykyvanhemmat ovat liian lepsuja. He haluavat olla kivoja, eivätkä halua, että lapsi "loukkaantuu". Lapset eivät ole aikuisia, eikä heitä saa kohdella kuin aikuisia. Se on lapselle suuri karhunpalvelus.
 
mitä jos tääkään ei toimi. huudetaan vaan että äiti on paska perse ja isä iso paska pippeli.

Sitten sanotaan, että meillä ei tuollaista kieltä käytetä ja jos huudat vielä kerrankin, et huomenna katso televisiota / otan puhelimesi kolmen päivän jäähylle / menetät viikkorahasi / et huomenna pääse puistoon. Ikävät lähiviikot tai -kuukaudet tulee, kun alkaa jokaisen uhkauksen toteuttamaan, mutta pikkuhiljaa alkaa uppiniskaisinkin lapsi tajuta, että tyhmyyksiä seuraa rangaistus.
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
Meidän äiti teki niin, että jos ei oltu hiljaa (ei sallittu siis minkäänlaista mölinää), laittoi meidän seisomaan eteensä hiljaa paikoilleen 15-20 minuutiksi.

Kokeile sitä, että ekalla kerralla toivotat hyvät yöt molemmille. Kun tulevat pois/meluavat, uhkaat, että jos eivät nyt pysy siellä sängyissänsä hiljaa, eivät seuraavana päivänä pääse ulos/saa pelata pelikonsolia/olla koneella/nähä kavereitansa/tai jotain muuta sellasta, mikä on niille tärkeää. Jos tämän jälkeen vielä päästävät yhdenkin äänen tai tulevat pois sängystään, seuraavana päivänä UHKAUS TOTEUTETAAN.
Uhkaamisella ei ole mitään merkitystä, jos sitä uhkaamista ei toteuteta! Ja vaikka kuinka seuraavana päivänä kitisisivät ja marisisivat siitä, että eivät saa tehdä jotain, anna kitistä ja marista. Muistuta, mistä rangaistus tulee ja jos menevät nätisti nukkumaan, rangaistus raukeaa - MUTTA tulee uudestaan voimaan, jos vähänkin kiskuroivat nukkumaan mennessä.

Jäähypenkki on mun mielestä tossa tilanteessa siitä huono, että se häiritsisi pienempien nukuttamista. Pitäisi vahtia, että lapset myös pysyvät jäähyllä ja ne pitäisi myös 6-7 minuutin päästä päästää sieltä jäähyltä. Päivisin se vois toimia!

Mitkään selkäsaunat lapsiin auta. Uhoavat vain enemmän ("ei toi sattunut haaahhah" vaikka sattuisikin). Jos äiti tai/ja isä ovat noteeraamatta mitenkään, se on kaikista pahin rangaistus lapselle.

Ennen nukkumaanmenoa voisi myös noille isommille antaa vähän "etuuksia" pienempiin verrattuna. Antaa esim lukea, piirtää, rakennella legoja, tms esim puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa (ei telkkaria, pelejä tai tietokonetta).... jotain sellasta, joka valmistaa nukkumaanmenoon.
Ennen nukkumaanmenoa myös juodaan ja käydään vessassa, ettei tule mitään tekosyitä nousta sängystä.

Yhteinen aika parantaa myös välejä ja korjaa jo syntyneitä "haavoja". Joka päivä pitää viettää lapsen kanssa aikaa, erikseen, jokaisen lapsen kanssa!
 
Johdonmukaiset rangaistukset, eli älä uhkaile vaan toteuta. Hyvä on karkkipäivän menetys, meillä sitä kokeiltiin kahdesti ja meni perille, ei ollut kivaa 3 viikon tauko karkeissa.
 
Jos meidän isot eivät tottele ja anna pienille nukkahtamisrauhaa menevät isot nukkumaan samaan aikaan pienien kanssa.
Kannattaa opettaa lapset jo pienestä pitäen siihen että pitää totella jo 1v iässä pitää aloittaa.
 
Hyviä neuvoja olet saanutkin enkä osaa antaa kuin sympatiaa. Muista kumminkin, että lapset herkkävaistoisina käyvät väsyneen tai sairaan vanhemman kimppuun kuin haukat. Kaikki mahdollinen on tehtävä, ettei äiti unohda heitä. Huolehdi siis mahd hyvin omasta hyvinvoinnistasi, unesta, ruuasta ja ulkoilusta, silloin on helpompi pysyä lauman johtajana. Opikaa miehen kanssa yhdessä miten toimitte ja molemmilla viikoilla sama rytmi. Lapset ei opi kerrasta eikä kahdesta, ehkä kolmannella viikolla tulee tulosta. Älä luovuta.
 
Täällä vähän sama homma. Meillä esikoinen on tuollainen. On tulinen ja herkkä luontonen.
Nukkumaan menot ym menee kyllä hyvin kun saa lukea sängyssä jne, mutta välillä tuo käytös on jotain aivan hirveetä. Vastaan sanomista, välillä nimittelyä ym.
Meillä ei viikonkaan pelikielto näytä toimivan, mut en oo ymmärtänyt hyvästä käytöksestä palkita sillä että saa sen takaisin. Ja puhelinta tarvitsee kuitenkin että voidaan varmistaa että mihin aikaan on lähdettävä kouluun kun joutuu yksin aamuista selviämään.
 
[QUOTE="help";27545888]aika hurjalle kuulostaa että tuon ikäisellä on kunnioitus vanhempaa kohtaan noin alhainen...vaadin meidän kolmevuotiaaltakin enemmän kunnioitusta, eikä mun silmille ikinä hyppis noin. Aika uskoo yhden jäähyn kautta.

Itse olen kyllä meidänkin perheessä ajoittain ihmetellyt miten ekaluokkainen vajoaa joskus leikkiikäisen tasolle tottelevaisuudessa, mutta keinot on hänellekin. Mietin jo että onko kasvatus jäänyt puolitiehen nuorempana, voi olla, kun huomaan että leikki ikäisillä on usein paremmat käytöstavat kun isommalla. ymmärrän että kolmevuotiasta opastetaan ja muistutetaan aktiivisesti asioista, mutta että kouluikäistä, niin ei ole normaalia.[/QUOTE]

kuuleppa. kaikki lapset ei oo niinku sun lapsi. Koska kaikilla lapsilla ei ole samat geenit(tieksä ne perintötekijät joista saadaan puolet iskältä ja puolet äidiltä).

toiset on "hieman" tempperamenttisempia ja joillakin saattaa olla jopa neurologisia ongelmia. eikä kunnioitusta saa vaatimalla.

ps. minua itseäni ja muutamaa sisarustani ei kasvatettu mitenkään, eikä me hypittä kenenkään aikuisen nenille, oltiin rauhallisiá kilttei, eikä oltu häiriöksi.

oma poikani jessus niin monesti on ollut pelitkieltoa/piirrettykieltoa,jäähyä yms yms mutta ei niistä ollut mitään hyötyä,jäähy vaan pahensi aikanaan tilannetta, tappeli AINA 30min jäähyä vastaan, niin että oli hampaan jäljet ja kynsien jäljet iholla. onneksi jätimme jäähyn pois, niin tilanne rauhoittui. kato kun hänellä sattuu olemaan melkoisia ongelmia, neurobiologisia.

No kyllä nyt 3vuotta myöhemmin asiat sujuu jo, etenkin lääkittynä :)
 
miten paljon seitsemänvuotiaalta voi odottaa? Saa aukoa päätä, märistä, valittaa,inttää, lyödä pienempää kun hermostuttaa, siitä jäähylle ja taas uudestaan. Pitää muistuttaa vessassa käynninkin jälkeen että vetää pöntön ja pesee kädet. Meillä pienempikin tekee sen omatoimisesti. Omia sotkujaan ei siivoa kovin taitavasti,saatikka omaaloitteisesti. Tarvii muistutusta siihenkin että saa vaatteet illalla pois päältä. Onko kaikki tuo normaalia tuossa iässä?

Meilläkin leikki ikäinen on todella toimelias verrattuna isompaan, haluaa tehdä itse ja tekee hienosti jo asioista mitä sen ikäisen ei olisi niin välttämätön tehdä :)
 
meidän perheessä on se ongelma että vanhinta lasta ei ole kasvatettu niin kuin näitä meidän nuorempia. ja ihan normaalit perus asiat olen opettanut pienestä pitäen, mies ja hänen lapsen äiti ei niitä aikanaan vaatinut niin nyt opetamme kouluikäiselle samoja asioioita kun pienemmille. Aika surullista. Ei oikein homma toimis jos isommalta odotettas paljon vähemmän kun nuoremmilta, ja asiat todellakin on ihan elämän perustaitoja ja osaamisia......
 
kun nyt tilanne meinaa olla se että isommalta odotetaan samaa kuin useita vuosia nuoremmalta...onko jollain muulla näin? kun ei voi kaikkeen itse vaikuttaa....mutta epäreiluahan se on.
 
En ole lukenut koko ketjua, joten pahoitteluni siitä, mikäli toistan samaa kuin edellä vastanneet.

Olet kirjoittanut viestisi kymmenen jälkeen illalla, ja minusta 6-7-vuotiaiden ei kuuluisi valvoa siihen aikaan. Tulee muuten aika lyhyitä öitä...

Millainen päivärytmi teillä on? Oletko itse kotosalla, onko 6-vuotias eskarissa ja 7-vuotias ekalla?

6- ja 7-vuotiaat saisivat olla mielestäni nukkumassa viimeistään yhdeksän pintaan, mielellään jo vähän aiemminkin. Mahtuuko heidän päiväänsä ulkoilua, tekemistä, joka väsyttäisi ja auttaisi unta tulemaan? Jos 7-vuotias osaa jo lukea, hän voisi ainakin mennä sänkyynsä - vaikkapa lueskelemaan aluksi, ellei uni tahdo tulla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ja vielä lisäys;27548074:
kun nyt tilanne meinaa olla se että isommalta odotetaan samaa kuin useita vuosia nuoremmalta...onko jollain muulla näin? kun ei voi kaikkeen itse vaikuttaa....mutta epäreiluahan se on.

Parempi opettaa ne asiat myöhään kuin ei milloinkaan, siitä on varmasti tulevaisuudessa hyötyä. Tai millaisia asioita sinä tarkoitat, mitä isommalle lapselle on sitten jäänyt opettamatta?

Meillä ei ole noin, mutta tuttavaperheessä on.
 

Yhteistyössä