[QUOTE="vieras";28202793]Ihmeellistä liioittelua täällä sektioiden osalta. Miksei täällä liioitella alatiesynnytyksiä kuinka kauheita ne voi olla isoine repeämisineen ja kuinka ei voi istua pitkään aikaan sen jälkeen?
Itse pääsin käveleen sektiota seuraavana aamuna ja otettiin myös tippaletku pois. Eikä mua kyllä mitään kahta kertaa pistetty (eli ei laitettu kipupumpua) vaan sain spinaalipuudutuksen ja tietenki kädessä oli kanyyli. Seuraava päivä on toki aika kivulias, mutta kivut lähtee kun alkaa vaan liikkuun ja käyttää särkylääkkeitä. Itse söin särkylääkkeitä vain sairaalassa ne 4pv mitä olin ja kotona jätin jo pois koska en tarvinnut. Lähdin myös ekalle varovaiselle vaunulenkille silloin.
Ei ne vauvannostot mitään satu. Sen painavampaa toki ei muutamaan viikkoon saa nostella, mutta hyvin onnistuu vauvanhoito nostoineen ja pesuineen. Liikkuminen, riittävät särkylääkkeet alussa ja haavan ilmakylvyt sekä vedellä pesu auttaa paranemisessa.
Kiireellisisssä sektioissa ja hätäsektioissa on aivan erilaiset riskit kuin suunnitelluissa ja niissä tosiaan voikin joskus (1-2krt/vuodessa ?) käydä niin että äiti voi kuolla. Vauvallehan sektio on aika turvallinen, äiti siinä enempi ottaa riskiä. Alatiesynnytyksessä tilanne taas on toisinpäin.[/QUOTE]
Huoh ja argh. Tuskin tässä kukaan on _liioitellut_ sektiokokemuksiaan. Itsepä siinä yleistät että "se mitään satu, minäkin jo perunapelloilla huhkin ja ihan kunnossa olin"-tyylillä. Harvinaisen ärsyttävää. Kun sua ei sattunut niin ei sitten muitakaan?
Täällä meinaan eräs jolle todella teki kipeää jo kyljen kääntö sängyssä, ylösnousut, vauvan nostaminen, vaipan vaihto, kävely, paskominen, kuseminen (paine alavatsalla) kuukauden leikkauksen jälkeen. Puhumattakaan repimiskivuista haavalla vielä vuodenkin päästä, tai vatsan tunnottomuudesta. Ai mut hitto täähän on liioittelua kun se sektio on niiiiiiiiiiiiiin helppo toimenpide. Sitä ei oikeesti tapahtunutkaan, olen valaistunut
