Miksi äitejä jotka haluavat palata töihin syylistetään??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äit minäkin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äit minäkin

Vieras
Siis mitään riitaa en halua kaivella, mutta jonkinlainen keskustelu olisi kiva saada aiheesta.
Tätä palstaa lukiessa tulee aika selväksi, että monen äidin mielestä ainoa oikea vaihtoehto on jäädä kotiin lasten kanssa.
Itsellä on 3v ja 9kk ikäiset lapset. Kun meidän esikoisesta loppui äitiysloma, menin heti töihin. Lapsi oli siis noin 10kk ikäisestä asti hoidossa. Kun jäin uudestaan äitiyslomalle, tuli esikkokin kotiin. Nyt olisi tarkoitus palata töihin tammikuussa. Nuorempi sillon 1,5v.
Itse olisin voinut palata jo nyt töihin, mutta mies halusi että jään vähän pidemmäksi aikaan kotiin. Rakastan lapsiani enemmän kuin mitään muuta, mutta ikinä en voisi kuvitella olevani 3 vuotta kotona. Tuohon tammikuuhunkin tuntuu olevan väliin liian pitkä aika. Tykkään työstäni ja työkavereistani. Miksi ihmeessä tästä asiasta syylistetään?? Tekeekö se muka huonon äidin, jos äiti käy töissä??
En muutenkaan ole äiti, joka jaksaa olla lasten kanssa joka päivä 24h. Itse käyn esim. 4x viikossa salilla ja aion käydä myös töihin palatessa. Jos rupeaisin vain olemaan kotona lasten kanssa, tulisi minusta vain ärtynyt ja väsynyt äiti. Sellainen äiti en missään nimessä halua olevani lapselle. Nyt jaksan touhuta, leikkiä ja hassutella lasteni kanssa, koska tiedän saavani omaakin aikaa. Ja 10kk päästä pääsee töihin,,,
 
Minut on viety hoitoon 9 kk ikäisenä ja olen aina pitänyt perhepäivähoidossa / tarhassa olemisesta, kuten myös kotona olemisesta! Olen oppinut ymmärtämään, että myös muut aikuiset kuin oma äiti saavat määrätä ja kasvattaa. Mielestäni olen saanut tarpeeksi aikaa ja rakkautta vanhemmiltani. Uskoisin tärkeintä olevan sen, että kukaan ei heittäydy marttyyriksi, koska olen kuullut niitäkin tarinoita, että muka on parempi äiti kun on kotona, mutta samalla tämä äiti hokee lapsille että kun isi ei koskaan oo kotona ja äiti vaan tekee kaiken! Jos jäätte kotiin lapsen kanssa, muistakaa, että mies tuo leivän pöytään ja hänellä on kotiintullessaan takana rankka päivä ja myös hän voi tarvita omaa aikaa! Rakastetaan myös miehiä, ei vain lapsia :)!
 
Itse olen tässä miettinyt, että menisin parina päivänä viikossa töihin, vauva on nyt 4kk. Lähinnä siis saadakseni vähän lisäansiota. Miehen tulot on nyt väliaikaisesti pienet, joten rahat on vähän turhan tiukilla.. Itsehän omat päätökseni teen, mutta silti tuntuu, että monet ajattelee lapsen jäävän "hoitoon" kun jää isälleen. Eikö se isä ole yhtä hyvä vanhempi siinä missä äitikin?
 
kovin tsiljoona piippuisia asioita. minun mielestäni alle vuoden ikäinen lapsi on liian pieni päiväkotiin tai edes perhepäivähoitajalle.

ja olen sitä mieltä että 4kk vanhalle ensisijainen hoitaja olisi äiti, jo ihan imetyksen vuoksi, mutta kaikkihan eivät imetä.

hankalia asioita!
 
Varmaan siksi, että siinä ei laiteta lasta etusijalle, kun viedään pieni alle vuoden ikäinen hoitoon.

Ei siinäkään, että hoidetaan lapsi kolmevuotiaaksi kotona, välttämättä mietitä lasta. Jotkut jäävät itsekkäistä syistä, kun töissä ei ole kivaa ja jos on vielä huono palkka. Ja myös siksi, että "kuuluu" olla kotona, niin sitä myös ollaan kotona, jotta ainakin näytetään "hyvältä äidiltä".
 
[QUOTE="hmm";23368610]kovin tsiljoona piippuisia asioita. minun mielestäni alle vuoden ikäinen lapsi on liian pieni päiväkotiin tai edes perhepäivähoitajalle.

ja olen sitä mieltä että 4kk vanhalle ensisijainen hoitaja olisi äiti, jo ihan imetyksen vuoksi, mutta kaikkihan eivät imetä.

hankalia asioita![/QUOTE]

Omasta tilanteestani voin sanoa, että jos olisin pari päivää viikosta pois 8h, vauva nukkuu siitä ajasta n. puolet, joten olisin vauvasta erossa vauvan valveillaoloaikana n.8h/vk. Minusta ei kuulosta ollenkaan pahalta.

En imetä, pumppasin kolme kuukautta (syistä sen verran, että kaikki vauvat vaan ei kymmenistä tai ehkä sadoista yrityksistä huolimatta osaa tissiä imeä ja ahkerasta pumppauksesta ja imetyksen yrittämisestä huolimatta maitoa ei tullut tarpeeksi..). Eli tämäkään ei olisi syy, miksi pitäisi olla kokoajan vauvan lähettyvillä.

Ap:lla on varmasti ihan eri tilanne, mutta mielestäni kaikkien täytyy nämä asiat sumplia parhaansa mukaan niin, että tilanne on paras sekä lapselle että vanhemmille. Omassa tilanteessani pelkään myös, että jos oon useamman vuoden putkeen kotona, kasvaa kynnys töihinmenoon liian suureksi. Pelkästään miehen tuloilla ei tulla pärjäämään, mikä sekään ei mielestäni ole lapselle hyvä asia.
 
Sanoisin että syyllistetään samasta syystä kuin syyllistetään kotiin jääviä ja osa-aikaista työtä tekeviä äitejä.
Eli aina, riippumatta valinnasta, jossain on joku toinen, joka on valinnut toisin ja epävarma siitä eli kokee tarvetta syyllistää toisin valinneet.

:)
 

Yhteistyössä