V
vieras
Vieras
Appiukko on tosi niuho lasten käytöksen suhteen. Hänen mielestään lasten pitäisi ilmeisesti istua aina kuin kirkossa ja puhua vain kun kysytään tai jotain sen suuntaista.
No meillä on ihan kiltit lapset, mutta kuitenkin siis ihan normaalit lapset eli ei ne aina välttämättä välittömästi tottelekaan. Yleensä ottaen saamme kuitenkin hirmuisesti positiivista palautetta lapsistamme. EIlenkin juuri kuulin, että eräs ensimmäistään odottava ystävämme oli sanonut toiselle ystävällemme tässäkerran, että toivottavasti heidän lapsestaan tulee yhtä kiltti ja rauhallinen kuin meidän lapset on. Ja oli siis sekin ihan aito kohteliaisuus, koska oli sanonut sen tilanteessa jossa ei tosiaan olisi tarvinnut alkaa kehua meidän lapsia vain kohteliaisuudesta. Emmekä miehen kanssa kumpikaan olleet paikalla eikämeidän lapsetkaan siis.
No nyt lapsemme olivat anoppilassa yhden yön. Esikoinen on siellä muutaman kerran ollutkin, mutta melkein 3v oli eka kertaa elämässään yökylässä yhtään missään. Oli innoissaan menossa ja hienosti on kaikki mennytkin siellä nukkumisen suhteen.
Kuitenkin kun puhelimessa appiukolta kysyin, että no miten on mennyt niin vastaus oli "Ihan hyvin joo... tossa rappusissa ne on rampanneet, vaikka olen kieltänyt turhan kulkemisen siinä eikä vaan tahdo mennä kiellot perille ja aamulla heräs tosi aikasin".
Oikeesti harmittaa. Emme ole lapsia sinne tyrkyttäneet emmekä ruinaa mitään lastenvahtipalveluja. Tosi harvoin näkevätkin lapsiamme. Olisivat iloisia, kun lapset silti tahtovat riemuissaan mennä sinne eikä taatusti ole nyt ihan kauheaa jos vähän on rappusissa kuljettu ylimääräistä.
Jää vain aina harmittamaan kun pitää sanoa jotain. Viimeksikin mainitsi, että on ollut aika paljon turhaa kitinää kyllä ja pitänyt komentaa kauheesti.... No heti kun lapset tuli kotiin niin näin, että nehän on ihan kipeitä. Molemmilla oli reippaasti kuumetta. Anoppikin oli huomannut, että lapset on kuumia mutta ei tajunnut että ne on kipeitä. Mutta hankaliksi heidät oltiin havaittu kyllä.
En tiedä mutta mua ainakin harmittaa tommonen.
No meillä on ihan kiltit lapset, mutta kuitenkin siis ihan normaalit lapset eli ei ne aina välttämättä välittömästi tottelekaan. Yleensä ottaen saamme kuitenkin hirmuisesti positiivista palautetta lapsistamme. EIlenkin juuri kuulin, että eräs ensimmäistään odottava ystävämme oli sanonut toiselle ystävällemme tässäkerran, että toivottavasti heidän lapsestaan tulee yhtä kiltti ja rauhallinen kuin meidän lapset on. Ja oli siis sekin ihan aito kohteliaisuus, koska oli sanonut sen tilanteessa jossa ei tosiaan olisi tarvinnut alkaa kehua meidän lapsia vain kohteliaisuudesta. Emmekä miehen kanssa kumpikaan olleet paikalla eikämeidän lapsetkaan siis.
No nyt lapsemme olivat anoppilassa yhden yön. Esikoinen on siellä muutaman kerran ollutkin, mutta melkein 3v oli eka kertaa elämässään yökylässä yhtään missään. Oli innoissaan menossa ja hienosti on kaikki mennytkin siellä nukkumisen suhteen.
Kuitenkin kun puhelimessa appiukolta kysyin, että no miten on mennyt niin vastaus oli "Ihan hyvin joo... tossa rappusissa ne on rampanneet, vaikka olen kieltänyt turhan kulkemisen siinä eikä vaan tahdo mennä kiellot perille ja aamulla heräs tosi aikasin".
Oikeesti harmittaa. Emme ole lapsia sinne tyrkyttäneet emmekä ruinaa mitään lastenvahtipalveluja. Tosi harvoin näkevätkin lapsiamme. Olisivat iloisia, kun lapset silti tahtovat riemuissaan mennä sinne eikä taatusti ole nyt ihan kauheaa jos vähän on rappusissa kuljettu ylimääräistä.
Jää vain aina harmittamaan kun pitää sanoa jotain. Viimeksikin mainitsi, että on ollut aika paljon turhaa kitinää kyllä ja pitänyt komentaa kauheesti.... No heti kun lapset tuli kotiin niin näin, että nehän on ihan kipeitä. Molemmilla oli reippaasti kuumetta. Anoppikin oli huomannut, että lapset on kuumia mutta ei tajunnut että ne on kipeitä. Mutta hankaliksi heidät oltiin havaittu kyllä.
En tiedä mutta mua ainakin harmittaa tommonen.
