Miksi haluatte lapset pienellä ikäerolla? Kertokaa ja valaiskaa, koska en ole koskaan ymmärtänyt sitä!!!

[ap]

Mun mielestä pieni ikäero on se, jos vanhempi lapsi on 2 v 6 kk tai nuorempi.

Mikä ihme saa vanhemmat HALUAMAAN lapsia pienellä ikäerolla?

Onko vanhempi lapsi ollut niin helppo tapaus = nukkunut yönsä hyvin, että vanhemmilla on jaksamista taas uuden vauvan kanssa vai?

Onko paljon tukijoukkoja, isovanhempia hoitoapuna?

Vai hoidatteko pääasiassa kaksisteen?

Tikittääkö biologinen kello?

Itse en siis ymmärrä miksi oikein halutaan pienellä ikäerolla. Eri asia, jos käy vahinko, mutta sitä en tajua, että tekemällä tehdään. Kertokaa.

 

[tarkkasilmäinen]

ap yrittää saada kaikki kehumaan pienellä erolla lapsia tehneitä, koska on itse tehnyt lapset pienellä ikäerolla. Nyt haluaa ketjun, jossa haukutaan niitä joiden lapsilla on vuosien ikäero.
Älkää menkö vipuun!

 

[meillä]

ei ole pieni ikäero, mutta jos olisin ollut kaukonäköinen, olisin tehnyt pienellä ikäerolla, niin olisivat todennäköisesti läheisempiä toisillee. samat jutut kiinnostaisivat (samaa sukupuolta meillä) ja samat leikit ja mielenkiinnon kohteet. pikkulapsiaika on lyhyt ja sen jälkeen on lapsuutta 20 vuotta.

 

[Pessi]

Meille on tulossa alle 2 vuoden ikäero.
Ei tästä enää nuorruta, enkä jaksaisi näitä valvomisia 10 vuoden päästä enää.
Samalla työuran luhistumisella menevät sitten molemmat
Ei ole tukiverkkoa kotipaikkakunnalla, itse hoidetaan.

 

[vieras]

Meillä 7 lasta 6kk-1½v ikäeroilla. Ei kuuluta mihinkään uskontoon (sitä kysytään usein). Halusimme vain ison perheen nopeasti, lapsirakkaita kun olemme, alettiin ekaa odottaan kun oltiin tunnettu 3kk. Biologinen kello ei tullut vastaan, mä oon nyt 30v ja mies 34v. Eikai lapset koskaan "helppoja" ole, vaativat aikaa, huomioita yms. Vieläkin sais muutama lapsi tulla Eipä ole juurikaan tukijoukkoja, asutaan etelässä ja suvut lapissa. Yks naapurintyttö (22v) käy joskus auttamassa jos meillä on menoja. Ei ole vahinkoja vaan haluttuja. Onko se vaikea ymmärtää ettei kaikkien elämä tarvitse samanlaista olla.

 

[vieras]

Samaa ihmettelen, niin monta ihmisrauniota 3 pienen lapsen vanhempaa tuntevana. Lapsetkin ovat ihan häiriintyneitä, kun ei heille ole jäänyt aikaa ja jaksamista. Pakolliset hoitamiset hoidettu minimisuorituksena, mutta leikki, lukeminen yms. jääneet kokonaan.

 

[äiti]

Meillä on YKSI vuosi ikäeroa ja sairaan hyvä ratkaisu oli meille. Lapset ovat kuin paita ja peppu.

 

[nokon]

kun pääsin naimisiin vasta kolmekymppisenäja heti lapsentekoon, ei tässä ollu aikaa enää. Ja sit se pikkulapsiaika on kertarytinällä ohi. JA jälkiviisaasti säästyin myös irtisanomiselta kun olin 4 vuotta kotona, palasin kun firmalla alkoi mennä paremmin.

 

[vieras]

Meillä 7 lasta 6kk-1½v ikäeroilla. Ei kuuluta mihinkään uskontoon (sitä kysytään usein). Halusimme vain ison perheen nopeasti, lapsirakkaita kun olemme, alettiin ekaa odottaan kun oltiin tunnettu 3kk. Biologinen kello ei tullut vastaan, mä oon nyt 30v ja mies 34v. Eikai lapset koskaan "helppoja" ole, vaativat aikaa, huomioita yms. Vieläkin sais muutama lapsi tulla Eipä ole juurikaan tukijoukkoja, asutaan etelässä ja suvut lapissa. Yks naapurintyttö (22v) käy joskus auttamassa jos meillä on menoja. Ei ole vahinkoja vaan haluttuja. Onko se vaikea ymmärtää ettei kaikkien elämä tarvitse samanlaista olla.

6 kk ikäero on jo aika pieni.

 

[LisaMarie]

En kyllä tienny sitä silloin kun kaksi ekaa sain, mutta ihan oikeasti kaksi menee siinä kun yksi.
Oli paljon helpompi vauva-aika, kun isosisko oli viihdyttäjäksi siinä hankalassa iässä hiukan alle ½-vuotiaana, kun muksu haluais jo tehdä vaikka mitä, eikä ite pääse vielä mihinkään. Sen jälkeen ne oli toistensa parhaat kaverit, kunnes kouluun mennessä tajusivat 1. olevansa eri sukupuolkta ja 2. olevansa eri ikäisiä.
Nyt kun ne on juuri 11 täyttäny ja ihan kohta 10 (ikäeroa 15 kk) niillä tuntuu olevan ikäeroa 5 vuotta!

 

[mää]

Kerronpa. Meidän esikoinen oli meidän mielestä vaativa vauva. En tiedä, olisiko ollut kokeneempien lastenhoitajien mielestä, mutta meiltä hän imi kyllä kaikki mehut. Silti sekä mies että minä oltiin sitä mieltä, että hän ansaitsee sisaruksen; että olemme itsekkäitä, jos emme edes yritä sitä hänelle tarjota. Niinpä emme ehkäisyä käyttäneet. Täytyy kyllä myöntää, että juuri sinä yönä, kun kuopus sai alkunsa (seksiä oli niin harvoin, että tiedän), mies tokaisi: "Toivotaan, ettei nyt tärpännyt: en tosiaan jaksais enää toista..." Sattui olemaan myös esikoisen yksivuotissyntymäpäivä.

Odottaessani kuopusta jännitin kovasti, miten jaksettaisiin, koska kokemukset esikon vauva-ajalta olivat niin negatiivisia. Kävi kuitenkin näin: Kuopus oli niitä vauvoja, joista vain lauluissa kerrotaan: nukkui, kun laitettiin sänkyyn, söi kun syötettiin. Esikoinen rakastui siskoonsa kertaheitolla eikä mustasukkaisuutta juuri esiintynyt (ehkä siksi, että hän 1v8kk eikä uhma ollut vielä alkanut). Muistelen kuopuksen vauva-aikaa niin suurella ilolla ja olen onnellinen, että sain elää myös "hyvän" vauva-ajan: etten ollutkaan niin huono äiti kuin luulin.

Nyt tytöt ovat viisi ja kolme ja puoli. Eikä olla hetkeäkään kaduttu pientä ikäeroa!

 

[Toista odottava]

Miksi ei?
Syntyyhän ihmisille kaksosia/kolmosiakin, miksei siis pystyisi hoitamaan kahta/useampaa lasta pienellä ikäerolla.

Itselläni kuitenkin pääasiassa syinä:

*esikoinen ollut helppo/ihana ja hyvinnukkuva lapsi
*itselläni jo ikää yli 30 vuotta ja en halua lapsia enää nelikymppisenä
*ei tarvitse laittaa esikoista päiväkotiin nuorena rahatilanteen "pakottamana"
*sisaruksille tulee todennäköisesti suuri tuki ja turva toisistaan, kun ovat niin samanikäisiä
*tavarat ja vaatteet menevät sujuvasti myös pikkusisarelle, ei tarvitse kauaa säilöä
*esikoinen ei osaa olla vielä mustasukkainen

Meille ikäeroa tulee siis 1v ja 2kk. Alkuun oli aikamoinen hämmästys, että tärppäsi näin nopeasti uudestaan. Nyt pientä odotetaan innolla ja kaikki on sujunut tosi kivasti.
Esikoista jaksan hoitaa ja nauttia ajasta hänen kanssaan.

Pääasiassa lapset hoidetaan kaksisteen, mutta tarvittaessa isovanhemmilta saa apua.

 

[huh]

Meille on tulossa alle 2 vuoden ikäero.
Ei tästä enää nuorruta, enkä jaksaisi näitä valvomisia 10 vuoden päästä enää.
Samalla työuran luhistumisella menevät sitten molemmat
Ei ole tukiverkkoa kotipaikkakunnalla, itse hoidetaan.

Ihan eri asia hoitaa kahta noin pientä kuin yhtä pientä ja yhtä esim 5-vuotiasta, joka on jo omatoiminen ja voi myös auttaa monessa asiassa. Sitten teette vielä ilman tukiverkkoa noin, onnee vaan valitsemallenne tielle.

 

[Maniac]

No älä ymmärrä.Jokaisen oma asia.

 

[Honeoyne]

Samat jutut kiinnostavat. Jos vie vaikka 3v:n, 9v:n ja 15v:n huvipuistoon, niin eipä löydy ainuttakaan laitetta koko porukalle. Samoin, kun pienin haluaisi Muumimaailmaan tai sisäleikkipuistoon, isommat ovat jo auttamattomasti ohittaneet sen iän. Jos mennään sinne huvipuistoon, kesätapahtumiin tai vaikka uimapaikkaan, on aikuisen pakko olla pienimmän vahtina, ja isommat jäävät vähemmälle huomiolle.

Ovat yhtä aikaa pariutumis- ja lapsenhankintaiässä, enemmän yhteistä kun elämäntilannekin on suunnilleen sama.

Vanhemmille taas on kiva juttu, kun tavaroita ja vaatteita ei tarvitse säästellä varastossa vuosia, vaan ne saa melko heti käyttöön seuraavalle lapselle.
Yövalvomiset ja vaippa-kuivaksiopettelut menevät kaikki kerralla, eikä tarvitse välillä tottua ehjiin yöuniin jolloin yöheräämiset tuntuvat taas hankalilta kestää.

Minä olen halunnut noista syistä lapset pienillä ikäeroilla. En kyllä katso pahalla silmällä heitäkään, joiden lapsilla on pitemmät ikäerot.
Hoidamme lapset itse, ovat onneksi olleet perusterveitä, vaikkakaan eivät aivan helpoimmasta päästä. Harvoin ovat hoidossa, ja yökylässä eivät kertaakaan. Vanhin 4v.

 

[vieras]

Mun mielestä pieni ikäero on jos lapsilla on max 1½ vuotta väliä. Halusin itse lapset pienellä ikäerolla sen takia kun minulla ja veljelläni 1v2kk ikäeroa ja muistan että miten mukavaa oli yhdessä leikkiä kun kumpikin oli aika samanikäisiä. Esikoisen jälkeen ei edes mietitty ehkäisyä ja meidän lapsille tulikin tuo 1v 2kk ikäeroa. Kumpikin meidän lapsista oli "helppoja" vauvoja joten sikälikin meni oikein mukavasti. Kuopuksen hoitokin meni kuin itsestään kun se vauvanhoito oli tuoreessa muistissa.

 

[Pessi]

Meille on tulossa alle 2 vuoden ikäero.
Ei tästä enää nuorruta, enkä jaksaisi näitä valvomisia 10 vuoden päästä enää.
Samalla työuran luhistumisella menevät sitten molemmat
Ei ole tukiverkkoa kotipaikkakunnalla, itse hoidetaan.

Ihan eri asia hoitaa kahta noin pientä kuin yhtä pientä ja yhtä esim 5-vuotiasta, joka on jo omatoiminen ja voi myös auttaa monessa asiassa. Sitten teette vielä ilman tukiverkkoa noin, onnee vaan valitsemallenne tielle.

kiitos!

 

[minnie]

Meillä 7 lasta 6kk-1½v ikäeroilla. Ei kuuluta mihinkään uskontoon (sitä kysytään usein). Halusimme vain ison perheen nopeasti, lapsirakkaita kun olemme, alettiin ekaa odottaan kun oltiin tunnettu 3kk. Biologinen kello ei tullut vastaan, mä oon nyt 30v ja mies 34v. Eikai lapset koskaan "helppoja" ole, vaativat aikaa, huomioita yms. Vieläkin sais muutama lapsi tulla Eipä ole juurikaan tukijoukkoja, asutaan etelässä ja suvut lapissa. Yks naapurintyttö (22v) käy joskus auttamassa jos meillä on menoja. Ei ole vahinkoja vaan haluttuja. Onko se vaikea ymmärtää ettei kaikkien elämä tarvitse samanlaista olla.

6 kk ikäero on jo aika pieni.

No juu-u, melko pieni tuo 6kk ikäero ???????

 

[Mari]

Meillä kotona oli neljä lasta ja kuusi vuotta ikäeroa nuorimman ja vanhimman välillä. Se oli mukavaa. Ja itekin haluaisin lapset pienillä ikäeroilla. Uskon että vanhemmat pääsee helpommalla kun lapsista on toisilleen seuraa, ja kivaa se on nytkin kun ollaan aikuisia.

Ja itellä jo biologinen kellokin tikittää...

 

[jadal]

lapsista on enemmän seuraa toisilleen, kun on pienet ikäerot

 

[nojaa]

En kyllä tienny sitä silloin kun kaksi ekaa sain, mutta ihan oikeasti kaksi menee siinä kun yksi.
Oli paljon helpompi vauva-aika, kun isosisko oli viihdyttäjäksi siinä hankalassa iässä hiukan alle ½-vuotiaana, kun muksu haluais jo tehdä vaikka mitä, eikä ite pääse vielä mihinkään. Sen jälkeen ne oli toistensa parhaat kaverit, kunnes kouluun mennessä tajusivat 1. olevansa eri sukupuolkta ja 2. olevansa eri ikäisiä.
Nyt kun ne on juuri 11 täyttäny ja ihan kohta 10 (ikäeroa 15 kk) niillä tuntuu olevan ikäeroa 5 vuotta!

Aika monella ei käy noin onnekkaasti.Mielestäni on väärin tehdä pienellä ikäerolla sen takia että haluaa kaverin sille toiselle..ei se ole sisarusten tehtävä. Oma pikkuveljeni häiritsi minua suunnattomasti tunkeutumalla minun ja kavereiden leikkeihini kun oli liian saman ikäinen. Mielestäni 4-9 vuotta on hyvä ikäero siinä se 1 lapsi kerkeää kokea huomiontäyteisen lapsuuden ja siihen uuteen vauvaan voi sitten panostaa 100% kun se vanhempi on jo niin iso että pärjää vähemmälläkin.

 

[Anno]

Miksi ei?
Syntyyhän ihmisille kaksosia/kolmosiakin, miksei siis pystyisi hoitamaan kahta/useampaa lasta pienellä ikäerolla.

Itselläni kuitenkin pääasiassa syinä:

*esikoinen ollut helppo/ihana ja hyvinnukkuva lapsi
*itselläni jo ikää yli 30 vuotta ja en halua lapsia enää nelikymppisenä
*ei tarvitse laittaa esikoista päiväkotiin nuorena rahatilanteen "pakottamana"
*sisaruksille tulee todennäköisesti suuri tuki ja turva toisistaan, kun ovat niin samanikäisiä
*tavarat ja vaatteet menevät sujuvasti myös pikkusisarelle, ei tarvitse kauaa säilöä
*esikoinen ei osaa olla vielä mustasukkainen

Meille ikäeroa tulee siis 1v ja 2kk. Alkuun oli aikamoinen hämmästys, että tärppäsi näin nopeasti uudestaan. Nyt pientä odotetaan innolla ja kaikki on sujunut tosi kivasti.
Esikoista jaksan hoitaa ja nauttia ajasta hänen kanssaan.

Pääasiassa lapset hoidetaan kaksisteen, mutta tarvittaessa isovanhemmilta saa apua.

Tässä on oikeestaan kaikki mitä mäki haluisin sanoa Meillä ikäeroa 1v1pv ja hyvin on menny =)

 

[Scarlett O Harava]

Meillä 7 lasta 6kk-1½v ikäeroilla. Ei kuuluta mihinkään uskontoon (sitä kysytään usein). Halusimme vain ison perheen nopeasti, lapsirakkaita kun olemme, alettiin ekaa odottaan kun oltiin tunnettu 3kk. Biologinen kello ei tullut vastaan, mä oon nyt 30v ja mies 34v. Eikai lapset koskaan "helppoja" ole, vaativat aikaa, huomioita yms. Vieläkin sais muutama lapsi tulla Eipä ole juurikaan tukijoukkoja, asutaan etelässä ja suvut lapissa. Yks naapurintyttö (22v) käy joskus auttamassa jos meillä on menoja. Ei ole vahinkoja vaan haluttuja. Onko se vaikea ymmärtää ettei kaikkien elämä tarvitse samanlaista olla.

6 kk ikäero on jo aika pieni.

On joo, mä mietin että miten on mahdollista...

 

[Tellu]

Meillä oli ekoilla ikäeroa aika tasan 2 vuotta ja hyvä oli. Seuraavissa enemmän. Musta tuntuu, että vauvojen tarttis olla kuin nukkeja, niin äidit ei valittais väsymystä. Kyllä mä olin viime yönäkin useasti ylhäällä ja sitten nousin viideltä, kun ei enää nukuttanu. Se on enemmän kiinni päästä kuin lasten ikäerosta!

 

[ap]

ap yrittää saada kaikki kehumaan pienellä erolla lapsia tehneitä, koska on itse tehnyt lapset pienellä ikäerolla. Nyt haluaa ketjun, jossa haukutaan niitä joiden lapsilla on vuosien ikäero.
Älkää menkö vipuun!

HÄH???? Vikaan meni. en ole tehnyt pienellä ikäerolla, koska mulla on vain yksi lapsi.