V
M
myy
Vieras
meillä lapsilla n.2,5v ikäeroa.
esikko oli vaikea vauvana (paljon vatsaongelmia ja sitä seurasi unettomuus jne vielä parivuotiaaksi) ja silti halusin toisen lapsen. juu, itsekkäästi itse halusin. varmaan koska haluan että lapsellani on veli tai sisko jota minulla ei koskaan ollut.
biologinen kello ei tikitä vielä kymmeneen vuoteen
ei kai siihen muita syitä tarvita, aina olen tiennyt että lapset haluan nuorena, silloin tulee myös pieni ikäero.
ja mun mielestä toi 2,5v on jo aika iso ikäero :/
esikko oli vaikea vauvana (paljon vatsaongelmia ja sitä seurasi unettomuus jne vielä parivuotiaaksi) ja silti halusin toisen lapsen. juu, itsekkäästi itse halusin. varmaan koska haluan että lapsellani on veli tai sisko jota minulla ei koskaan ollut.
biologinen kello ei tikitä vielä kymmeneen vuoteen
ei kai siihen muita syitä tarvita, aina olen tiennyt että lapset haluan nuorena, silloin tulee myös pieni ikäero.
ja mun mielestä toi 2,5v on jo aika iso ikäero :/
M
mää
Vieras
Tiedän, että tää on klisee, mutta minä kyllä uskon siihen, että suurin lahja, jonk voin lapselleni antaa, on sisarus. Ei se liika huomiokaan aina hyväksi ole. Itse olen ainoa lapsi, enkä siitä kohtalosta koskaan pitänyt.
W
wtf
Vieras
N
no
Vieras
Meillä esikoisen ja kakkosen välillä on 2v3kk ikäero ja kakkosen ja kolmosen 1,5v ja erittäin hyvin on mennyt. Ja voin rehellisesti sanoa, että tuo 1,5v ikäero on paljon parempi, kuin tuo 2v3kk.
Meillä ei esikoinen ole todellakaan ollut mikään helpoin tapaus (eikä ole sitä vieläkään), mutta kakkonen oli/on erittäin helppo lapsi.
Miehen kanssa hoidetaan lapset. Miehen perhe/suku asuu toisessa maassa ja omat vanhempani, ystäväni, suku 150km päässä.
Meillä ei esikoinen ole todellakaan ollut mikään helpoin tapaus (eikä ole sitä vieläkään), mutta kakkonen oli/on erittäin helppo lapsi.
Miehen kanssa hoidetaan lapset. Miehen perhe/suku asuu toisessa maassa ja omat vanhempani, ystäväni, suku 150km päässä.
Esikoisen ja kuopuksen ikäero on n. 3 vuotta. Kuopuksen ja tulevan vauvan ikäeroksi tulee aika tarkasti 4 vuotta. En pystyisi itse kuvittelemaan että pienemmällä ikäerolla olisin lapsia halunnut. Kyllä kai siinä omaa jaksamista on ajateltava ja juuri sitä että kukin lapsi ehtii saamaan huomiota osakseen varhaislapsuuden aikana.
Nyt vauvantulo ei niinkään stressaa (vaikka yllätys olikin) kun edelliset lapset jo isompia. Ehtineet oppia tekemään asioita itsenäisemmin. On seuraa toisilleen ja voin siksikin enemmän keskittyä vauvaan.
Nyt vauvantulo ei niinkään stressaa (vaikka yllätys olikin) kun edelliset lapset jo isompia. Ehtineet oppia tekemään asioita itsenäisemmin. On seuraa toisilleen ja voin siksikin enemmän keskittyä vauvaan.
Ä
äippäx4
Vieras
Mulla on neljä lasta ja kahden ensimmäisen ikäero on 1,5 vuotta. Alku oli raskasta, mutta myöhemmin helpotti, lapsilla oli aina leikkikaveri tai tappelukaveri, joka on saman ikäinen ja on kiinnostunut suunnilleen samoista asioista. Kahden tytön ikäero on 3 vuotta ja heillä ei ollut ikinä mitään yhteistä, kun toinen oli leikki-iässä niin toinen aloitteli jo koulunkäyntiä, vasta nyt he ovat "kavereita" ja tekevät yhdessä asioita 15v ja 18v. Nelonen onkin sitten "iltatähti" ikäeroa vanhimman kanssa 8 vuotta ja yhteisiä juttuja ei sisarusten kanssa pienenä ollut, nyt sitten pelaavat wiitä tms kyllä yhdessä.
Mun mielestä parasta on pienet ikäerot ja arsesta on isot ikäerot. Kokemusta kun on molemmista. Eikä noi kyllä ole kärsineet mistään "ajanpuutteesta" päinvastoin ovat oppineet, että otetaan muutkin huomioon. Saman ikäisten kanssa voi harrastaa yhteisiä juttuja paremmin, käydä vaikka leffassa tai huvipuistossa niin ettei tarvitse jakaantua kahdeksi eri porukaksi.
Mun mielestä parasta on pienet ikäerot ja arsesta on isot ikäerot. Kokemusta kun on molemmista. Eikä noi kyllä ole kärsineet mistään "ajanpuutteesta" päinvastoin ovat oppineet, että otetaan muutkin huomioon. Saman ikäisten kanssa voi harrastaa yhteisiä juttuja paremmin, käydä vaikka leffassa tai huvipuistossa niin ettei tarvitse jakaantua kahdeksi eri porukaksi.
Meillä lasten ikäero on 11kk ja nuo kaksi ovat kuin paita ja peppu!
Me on alusta asti haluttu lapset mahdollisimman pienellä ikäerolla.
Ei me sitä olla sen suuremmin itsellemme perusteltu, tehtiin vain niin kun meistä itsestä hyvältä tuntui.
Nyt jos miettii hyviä puolia tässä, niin tulee mieleen että
-Olivat nopeasti toistensa seurana, ja siis MOLEMMAT siitä silminnähden nauttivat
-Ei tarvinnut kaikkea varastoida/hankkia uusia kun vanhat oli jo hävitetty, vaan kaikki tavarat ja vaatteet menivät suoraan uuteen käyttöön.
-Päästään myös helpommalla siinä suhteessa, että se pikkuvauva-aika vaipanvaihtoineen ja puklailuineen ja hampaidentekoineen on ns. kerralla ohi, ei tarvi enää vuosien päästä alkaa siihen uudelleen.
Pääasia on, että tää vaan tuntuu meistä hyvälle. Ja on ihana seurata, miten tärkeitä nuo kaksi ovat toisilleen :heart:
Ja ihan turha on väittää, etteikö molemmat saisi riittävästi huomiota kun ikäero on niin pieni.
Ensinnäkin, kun se ikäero oli NIIN pieni, niin väkisinhän esikoisenkin oli saatava huomiota jo siksi, kun ei osannut pukea, ei syödä, ei edes kävellä, jne kun pienempi syntyi.
Ja pitkään esim. nukkuivat päivällä eri aikaan, joten aina oli sitä kahdenkeskeistä aikaa molempien kanssa, useampia tunteja, ilman että sitä "järjesti".
Meillä sylitellään paljon ja meillä isikin on useamman päivän viikossa kotosalla, joten meillä on 2 vanhempaa jatkuvasti sitä huomiota antamassa.
Siihen päälle vielä isovanhemmat, joita nähdään monta kertaa viikossa. Päivittäin joku vähintään käväsee tässä meillä, jos ei muuten tavata.
Eli meillä myös tukiverkko on loistava ja lapset ovat saaneet olla mummujen ja pappojen kanssa myös paljon.
Eikä se isompi ikäero muuten sitä takaa, että kaikki lapset saavat tarpeeksi huomiota
Me on alusta asti haluttu lapset mahdollisimman pienellä ikäerolla.
Ei me sitä olla sen suuremmin itsellemme perusteltu, tehtiin vain niin kun meistä itsestä hyvältä tuntui.
Nyt jos miettii hyviä puolia tässä, niin tulee mieleen että
-Olivat nopeasti toistensa seurana, ja siis MOLEMMAT siitä silminnähden nauttivat
-Ei tarvinnut kaikkea varastoida/hankkia uusia kun vanhat oli jo hävitetty, vaan kaikki tavarat ja vaatteet menivät suoraan uuteen käyttöön.
-Päästään myös helpommalla siinä suhteessa, että se pikkuvauva-aika vaipanvaihtoineen ja puklailuineen ja hampaidentekoineen on ns. kerralla ohi, ei tarvi enää vuosien päästä alkaa siihen uudelleen.
Pääasia on, että tää vaan tuntuu meistä hyvälle. Ja on ihana seurata, miten tärkeitä nuo kaksi ovat toisilleen :heart:
Ja ihan turha on väittää, etteikö molemmat saisi riittävästi huomiota kun ikäero on niin pieni.
Ensinnäkin, kun se ikäero oli NIIN pieni, niin väkisinhän esikoisenkin oli saatava huomiota jo siksi, kun ei osannut pukea, ei syödä, ei edes kävellä, jne kun pienempi syntyi.
Ja pitkään esim. nukkuivat päivällä eri aikaan, joten aina oli sitä kahdenkeskeistä aikaa molempien kanssa, useampia tunteja, ilman että sitä "järjesti".
Meillä sylitellään paljon ja meillä isikin on useamman päivän viikossa kotosalla, joten meillä on 2 vanhempaa jatkuvasti sitä huomiota antamassa.
Siihen päälle vielä isovanhemmat, joita nähdään monta kertaa viikossa. Päivittäin joku vähintään käväsee tässä meillä, jos ei muuten tavata.
Eli meillä myös tukiverkko on loistava ja lapset ovat saaneet olla mummujen ja pappojen kanssa myös paljon.
Eikä se isompi ikäero muuten sitä takaa, että kaikki lapset saavat tarpeeksi huomiota
V
vieras pihalla
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja minnie:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Meillä 7 lasta 6kk-1½v ikäeroilla. Ei kuuluta mihinkään uskontoon (sitä kysytään usein). Halusimme vain ison perheen nopeasti, lapsirakkaita kun olemme, alettiin ekaa odottaan kun oltiin tunnettu 3kk. Biologinen kello ei tullut vastaan, mä oon nyt 30v ja mies 34v. Eikai lapset koskaan "helppoja" ole, vaativat aikaa, huomioita yms. Vieläkin sais muutama lapsi tulla
6 kk ikäero on jo aika pieni.
No juu-u, melko pieni tuo 6kk ikäero ???????
Miten tää voi olla mahdollista?
E
Ei kaikkee voi suunnitella...
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras pihalla:Alkuperäinen kirjoittaja minnie:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Meillä 7 lasta 6kk-1½v ikäeroilla. Ei kuuluta mihinkään uskontoon (sitä kysytään usein). Halusimme vain ison perheen nopeasti, lapsirakkaita kun olemme, alettiin ekaa odottaan kun oltiin tunnettu 3kk. Biologinen kello ei tullut vastaan, mä oon nyt 30v ja mies 34v. Eikai lapset koskaan "helppoja" ole, vaativat aikaa, huomioita yms. Vieläkin sais muutama lapsi tulla
6 kk ikäero on jo aika pieni.
No juu-u, melko pieni tuo 6kk ikäero ???????
Miten tää voi olla mahdollista?
Ei raskaudet aina kestä sitä 40 viikkoa..
Tuokin on aika tapauskohtaista että miten isommalla ikäerolla syntyneet lapset tulevat keskenään toimeen. Esim. minulla ja pikkuveljelläni on ikäeroa 4 vuotta ja ollaan tosi varhain löydetty yhteisiä juttuja, vaikka eri sukupuolta oltiinkin! (Kasvoinkin poikien keskuudessa pihapiirissäni joten poikien kanssa opin olemaan luontevimmin.)
En siis usko täysin ikäeropropagandaan. Vaikka meillä syntyy välillä tappelua ja turhaumusta kun ei pikkuveli ymmärrä kaikkea isoveljen mutkikkaampaa puuhastelua niin silti usein löytyy myös yhteisiä leikkejä joissa molemmat nauttivat täysin siemauksin! Sukupuolen rooli varmasti korostuu useimmiten kun ikäeroa on enemmän.
En siis usko täysin ikäeropropagandaan. Vaikka meillä syntyy välillä tappelua ja turhaumusta kun ei pikkuveli ymmärrä kaikkea isoveljen mutkikkaampaa puuhastelua niin silti usein löytyy myös yhteisiä leikkejä joissa molemmat nauttivat täysin siemauksin! Sukupuolen rooli varmasti korostuu useimmiten kun ikäeroa on enemmän.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Oho! Ei kolmen lapsen täydellinen hoito ole vaikeaa, kyllä siihen pitää äidillä olla aikaa!!!
M
Milla
Vieras
Meillä lapset 1vuoden ikäerolla ja tyytyväinen ratkaisuun. Sen takia että on sitten toisista seuraa. Itsellä 10v ikäeroa siskoon eikä koskaan oltu läheisiä.
G
g
Vieras
1. halusin lapset kerralla, itsekkäistä syistä siis. vaipparumbat kerralla eikä tipotellen 5 vuoden välein... en jaksais aina uudestaan vauva arkea kun edelliset on omatoimisia.
2. lapsille on enemmän seuraa toisistaan kun ovat suht samanikäisiä. itselläni ja veljelläni on 2v ikäeroa ja leikimme paljon yhdessä, miehelläni ja hänen siskollaan 7v ja mies on sanonut että eivät juuri ikinä ole leikkineet yhdessä...
3. haluan työelämään takaisin. en halua jumisa vuosikausiksi kotiin.
mulla siis 2 lasta ja lapsiluku täysi.
2. lapsille on enemmän seuraa toisistaan kun ovat suht samanikäisiä. itselläni ja veljelläni on 2v ikäeroa ja leikimme paljon yhdessä, miehelläni ja hänen siskollaan 7v ja mies on sanonut että eivät juuri ikinä ole leikkineet yhdessä...
3. haluan työelämään takaisin. en halua jumisa vuosikausiksi kotiin.
mulla siis 2 lasta ja lapsiluku täysi.
No voi voi.
Mulla on ekan ja tokan ikäero 2v 5kk
kakkosen ja kolmosen 7v
kolmonen ja nelonen 1v5kk
nelonen ja tuleva ehkä 2v5kk
Kyllä multa liikenee aikaa kaikille.Kolmonen ja nelonen on hyvää pataa keskenään.
Miks tarvis olla pitkä ikäero?Toisaalta ei kaikki mene niin kuin suunnittelee.Toiset haluaa lyhkäisellä välillä,mutta eivät syistä tai toisista onnistu.
No mä taas ihmettelen miks joku tyytyy vain yhteen.
En laske heitä,jotka eivät onnistu toista saamaan.Vaan näitä,jotka tietoisesti jättävät lapsi luku määrän yhteen.
Mulla on ekan ja tokan ikäero 2v 5kk
kakkosen ja kolmosen 7v
kolmonen ja nelonen 1v5kk
nelonen ja tuleva ehkä 2v5kk
Kyllä multa liikenee aikaa kaikille.Kolmonen ja nelonen on hyvää pataa keskenään.
Miks tarvis olla pitkä ikäero?Toisaalta ei kaikki mene niin kuin suunnittelee.Toiset haluaa lyhkäisellä välillä,mutta eivät syistä tai toisista onnistu.
No mä taas ihmettelen miks joku tyytyy vain yhteen.
En laske heitä,jotka eivät onnistu toista saamaan.Vaan näitä,jotka tietoisesti jättävät lapsi luku määrän yhteen.
Lapsista on kivasti seuraa toisilleen kun ei ole suurta ikäeroa. Vaikken rahaa sinänsä ajattele lapsia hankkiessa, niin onhan se kätevää töittenkin kannalta pitää kerralla ne äitiyslomat putkeen eikä venkslata lapsia ees taas päiväkotiin, kotihoitoon, päiväkotiin, kotihoitoon jne..
Ja esikoinen oli reilu 2v kun kuopus syntyi, eikä ollut mitenkään vaikeaa hoitaa sen ikäisiä. Olisi pyöräytetty kolmaskin samaan syssyyn (kolmas alle 3-vuotiashan tässä pyöriikin, miehen lapsi, eli tavallaan neljäs) ellei olisi terveydelliset syyt alkaneet vaivata.
Ja esikoinen oli reilu 2v kun kuopus syntyi, eikä ollut mitenkään vaikeaa hoitaa sen ikäisiä. Olisi pyöräytetty kolmaskin samaan syssyyn (kolmas alle 3-vuotiashan tässä pyöriikin, miehen lapsi, eli tavallaan neljäs) ellei olisi terveydelliset syyt alkaneet vaivata.
Yksi haluaa yhtä ja toinen toista. Joku haluaa lapset lyhyellä ikäerolla ja toinen pitkällä, kolmas jotain siitä välistä. Joku haluaa yhden lapsen ja toinen vähintään 5, joku taas siitä välistä ja joku ei lainkaan.
Onko noiden pakko olla joko väärin tai oikein tehtyjä ratkaisuja? Ehkä se joka yhden mielestä kuulostaa painajaiselta voi olla toisen unelma. Näitä perusteluja lyhyelle ikäerolle on varmaan ollut täällä maailman sivu, mutta jos ei halua ymmärtää niin eihän sille voi mitään. Silloin ei kannata edes hirveästi kysellä.
Onko noiden pakko olla joko väärin tai oikein tehtyjä ratkaisuja? Ehkä se joka yhden mielestä kuulostaa painajaiselta voi olla toisen unelma. Näitä perusteluja lyhyelle ikäerolle on varmaan ollut täällä maailman sivu, mutta jos ei halua ymmärtää niin eihän sille voi mitään. Silloin ei kannata edes hirveästi kysellä.
Ä
Äpsy
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Halusin lapsen ja lapselleni leikkitoverin.
On ollut helppo tapaus, ei ole koskaan valvottanut öisin, eikä sairastellut ja samanlainen oli kuopuskin.
On paljon tukiverkostoa, ystäviä,sukulaisia,kummeja jne.
Tietysti pääasiassa hoidamme kaksistaan, mutta hoitoon saadaan aina kun halutaan ja vaikka ei haluttaskaan.
Tikittää.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kai se on siitä kiinni pitkälle mihin sitä aikaa haluaa käyttää. En minäkään usko että kolmen hoito olisi loppujen lopuksi sen vaikeampaa kuin kahdenkaan. Asiat pitää vaan organisoida tehokkaammin. Siivoamisesta pitää varmasti tinkiä jonkun verran että riittää aikaa ja huomiota tarpeeksi kaikille. Elämä on kompromisseja, joko onnistuneita tai epäonnistuneita. Realistinen on pakko olla ja ajatella koko ajan omaa jaksamista että on resursseja olla hyvä vanhempi lapsille.
Näin yksinhuoltajana sitä ainakin kritisoi itseä herkemmin kun ei ole varaa kovin isoihin virheisiin tai rutiineista luisumisiin.
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Olisin halunnut, että heistä olisi seuraa toisilleen "nopeampaa", jos ymmärrät mitä tuolla tarkoitan. Esikoinen on ollut helppo ja jaksamista olisi ollut. Isovanhemmat asuu kaukana joten ihan kaksistaan hoidetaan. Biologinen kello ei tikitä vielä vuosiin.
Mutta asiat ei aina mene niin kuin haluaa ja suunnittelee, ei todellakaan. Nyt ikäeroks tulee väkisinkin n. 3 vuotta. Ja sillonkin tärpin pitäs tapahtua aika pian. Ja KYLLÄ, musta 3 vuotta on todella suuri ikäero. Tuntuu että olen epäonnistunut elämässä, vaikka samalla tiedosta järjellä liiankin hyvin, että nämä asiat ei ole meidän käsissä.
esikoisen ja keskimmäisen ikäero on 3 vuotta,musta se on jo isompi ikäero. kakkosen ja kolmosen ikäero on vuosi. se on ehkä aikas vähän. kasvuotta ois sellanen just passeli. mutta minkäs teet,ei aina voi päättää koska raskautuu =) nuorimmista on keskenään ainakin seuraa.
J
joo
Vieras
Itselläni ja nuoremmalla sisaruksellani on 9v ikäeroa. Juuri tällä kokemuksella halusin, että omilla lapsillani tulee olemaan pienempi ikäero!! Mun mielestä ne vanhemmat on itsekkäitä, jotka suunnitelmallisesti tekee lapset 5-9v ikäerolla! Ja se, että molemmat ehtivät olemaan omalla kohdallaan huomion keskipisteitä kasvattaa itsekkäitä aikuisia, tiedän senkin ihan omasta kokemuksesta!
M
milli
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja g:
Ikäero ei ole ainoa asia, joka vaikuttaa läheisiin väleihin. Mulla on veli, jonka kanssa on 1,5 v ikäeroa ja ei olla kovinkaan läheisiä, mut sit taas 7v ikäero siskon kanssa ei ole haitannut yhteisiä puuhia ja nykyistä hyvin läheistä ystävyyttä mitenkään. Toki intressit oli aika erilaiset kun oltiin 10 ja 3, mutta hyvin viihdyttiin yhdessä aina!
Halusin vaan kertoa toisenlaisen kokemuksen, muuten mulla ei ole mielipidettä noihin ikäeroihin. Jokainen tehköön niin kuin parhaalta vaikuttaa.