A
apua!!!!
Vieras
Voisiko joku valaista mulle, mikä voi olla niin kamala juttu maate menemisessä, että 1v huutaa kuin henkeä vietäisiin?
Unikoulua ollaan kokeiltu 1,5vkoa. Alkuun oli tosi, tosi helppoa, mutta ei ole enää. Rinnalle nukuttaminen on jätetty pois ja nyt yritetään siis mennä nukkumaan tassuttelun, hiljaisen juttelun jne avulla. Kerron tässä viimeisen vuorokauden tapahtumat, ne kertonevat tarpeeksi.
Eilen illalla päätin, että mennään sänkyyn hassutellen ja hyvällä mielellä, siellä sitten väsähdetään lopullisesti ja mennään maate. Homma sujui kuin rasvattu siihen asti, että muksu väsyi niin paljon, että laitoin hänet pitkäkseen. Voi jestas sitä huutoa!!! Nukahti lopulta, mutta ei ollut onnistunein mahdollinen kokemus. Ennen aamuviittä lapsi heräsi taas karjumaan, ei auttanut hyssyttely, vesihuikka, syli eikä mikään. Lopulta käytin hikisen lapsen ulko-ovella viilenemässä jolloin tämä hiljeni, mutta kun kannoin näköetäisyydelle sängystä, alkoi taas huuto. Mikäs siinä, ei kun sänkyyn ja silittelyä vaan niin kauan, että nukahti kesken huuutamisen. Kurjaa.
Jäppinen hiljenisi takuuvarmasti maidolla, mutta minusta olisi epäreilua huudattaa, sitten antaa maitoa ja taas huomenna antaa huutaa maidoitta. Huudattaminen ei kuitenkaan ole mulla tarkoitus, vältän sitä parhaani mukaan, mutta minkä voin?
Tänään päikkäreitä varten vaunuteltiin vähän. Vaunuissa on aina tullut uni, mutta kun lähdetään liikkeelle, vaunujen on oltava rattaina eli selkänoja pystyssä tai ipana ottaa kauheat pultit joutuessaan kyytiin. Sitten, kun väsymys alkaa voittaa, lasken vauhdissa selkänojan ensin kallelleen ja lopulta pitkälleen jolloin muksu nukahtaa. Jos lasken kerralla nojan alas, ei tule kuin iso huuto ja se unista. Tänään homma sujui kuten kaikkina muinakin päivinä viimeksi kuluneiden kuukausien ajan, paitsi että kun laskin nojan makuuasentoon, alkoi helvetillinen paniikkihuuto ja yritys irrottautua valjaista. Se ei mennyt ohitse ennen kuin otin hikisen pojan syliin ja kannoin kotiin.
Kotona käytiin suihkussa viilentymässä, muksu kitisi sielläkin, kun oli aivan kauhean väsynyt jo. Sitten nukutin sänkyyn, toivossa, että patja hiostaa vaunuja vähemmän, mutta taas saatiin ainakin 15 minuutin hillitön huuto niin että hyvä, kun pojalla taju säilyi. Syliin ottaminen, tassuttelu yms oli ihan yhtä tyhjän kanssa. Nukahtihan tuo lopulta, mutta mulla on paska fiilis.
Onko tämä jokin protesti imetyksen lopettamisen takia, kuumuudesta johtuvaako vai onko jotain muuta hyvää selitystä? En mä raaski pientä kiusata enää kauaa, jotakin on pakko tapahtua, että nukkumaan pääsee levollisin mielin.
Mikä siinä vaakatasoon joutumisessa on noin kauheaa?
Unikoulua ollaan kokeiltu 1,5vkoa. Alkuun oli tosi, tosi helppoa, mutta ei ole enää. Rinnalle nukuttaminen on jätetty pois ja nyt yritetään siis mennä nukkumaan tassuttelun, hiljaisen juttelun jne avulla. Kerron tässä viimeisen vuorokauden tapahtumat, ne kertonevat tarpeeksi.
Eilen illalla päätin, että mennään sänkyyn hassutellen ja hyvällä mielellä, siellä sitten väsähdetään lopullisesti ja mennään maate. Homma sujui kuin rasvattu siihen asti, että muksu väsyi niin paljon, että laitoin hänet pitkäkseen. Voi jestas sitä huutoa!!! Nukahti lopulta, mutta ei ollut onnistunein mahdollinen kokemus. Ennen aamuviittä lapsi heräsi taas karjumaan, ei auttanut hyssyttely, vesihuikka, syli eikä mikään. Lopulta käytin hikisen lapsen ulko-ovella viilenemässä jolloin tämä hiljeni, mutta kun kannoin näköetäisyydelle sängystä, alkoi taas huuto. Mikäs siinä, ei kun sänkyyn ja silittelyä vaan niin kauan, että nukahti kesken huuutamisen. Kurjaa.
Jäppinen hiljenisi takuuvarmasti maidolla, mutta minusta olisi epäreilua huudattaa, sitten antaa maitoa ja taas huomenna antaa huutaa maidoitta. Huudattaminen ei kuitenkaan ole mulla tarkoitus, vältän sitä parhaani mukaan, mutta minkä voin?
Tänään päikkäreitä varten vaunuteltiin vähän. Vaunuissa on aina tullut uni, mutta kun lähdetään liikkeelle, vaunujen on oltava rattaina eli selkänoja pystyssä tai ipana ottaa kauheat pultit joutuessaan kyytiin. Sitten, kun väsymys alkaa voittaa, lasken vauhdissa selkänojan ensin kallelleen ja lopulta pitkälleen jolloin muksu nukahtaa. Jos lasken kerralla nojan alas, ei tule kuin iso huuto ja se unista. Tänään homma sujui kuten kaikkina muinakin päivinä viimeksi kuluneiden kuukausien ajan, paitsi että kun laskin nojan makuuasentoon, alkoi helvetillinen paniikkihuuto ja yritys irrottautua valjaista. Se ei mennyt ohitse ennen kuin otin hikisen pojan syliin ja kannoin kotiin.
Kotona käytiin suihkussa viilentymässä, muksu kitisi sielläkin, kun oli aivan kauhean väsynyt jo. Sitten nukutin sänkyyn, toivossa, että patja hiostaa vaunuja vähemmän, mutta taas saatiin ainakin 15 minuutin hillitön huuto niin että hyvä, kun pojalla taju säilyi. Syliin ottaminen, tassuttelu yms oli ihan yhtä tyhjän kanssa. Nukahtihan tuo lopulta, mutta mulla on paska fiilis.
Onko tämä jokin protesti imetyksen lopettamisen takia, kuumuudesta johtuvaako vai onko jotain muuta hyvää selitystä? En mä raaski pientä kiusata enää kauaa, jotakin on pakko tapahtua, että nukkumaan pääsee levollisin mielin.
Mikä siinä vaakatasoon joutumisessa on noin kauheaa?
Ei edes kitinää tullut yhtään. Mä täällä ihmettelen, että miten tuo onnistui. Ehkä tämä tosiaan tästä vielä joskus alkaa lutviutua!
