[QUOTE="a p";29992702]Kuulostatte juuri perinteisiltä entisen elämän taaksejättäjiltä, kuten itsekin tunnustit.
En vaan tajua, että miten ihmisillä voi jäädä ystävät, hauskat jutut ja harrastuksetkin niin totaalisesti että oksat pois. Ja juu, "ei voi lomailla yksin kaikkia lomia" (ennen kuin joku noinkin lausuu), mutta varmasti voi kerran kolmessa vuodessa lähteä tyttö-/poikaporukalla Kreetalle jos sellainen kiinnostaa. Eri asia on jos ei kiinnosta, suurin osaa tuommonen luulis kiinnostavan.
Miehillä ongelma, että vaimo "ei päästä" ja naisilla ongelma kun miestä ei uskalla jättää lasten kanssa.
Ja joku tietysti latasee kohta, että aina on kivempaa mennä perheen kanssa.[/QUOTE]
Ei suurimmalla osalla varmaan jääkään mainitsemasi asiat pois, mutta kyllä ne usein pikkulapsiaikana, ainakin vauva-aikana, väliaikaisesti vähenee. Ja kyllähän moni isompien lasten äiti tai isä tekee jonkinlaisia matkoja ystävien kanssa - en nyt tiedä ovatko nuo kaveriporukkamatkat niin yleisiä, mutta esim. yhden tai parin parhaan ystävän kanssa. Jotenkin luulisi, että isommilla porukoilla olisi oikeasti tosi vaikea järjestää noita "tyttö- tai poikamatkoja" - ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, että toisin kuin silloin joskus opiskeluaikoina, nyt kaikilla on työnsä ja muut velvoitteet ja lomat ihan eri aikaan. En todellakaan usko, että kukaan perheellinen tai edes perheetön aikuinen jaksaa nähdä ihan hirveästi vaivaa sumpliakseen työpaikalla asioita saadakseen lomat ajoitettua samaan aikaan kuin muillakin "tytöillä" tai "pojilla" on. Kyllä se oma kesämökkiviikko itselle parhaiten sopivana ajankohtana jyrää tällaiset kaveriporukan suunnitelmat - useimmiten.
Ei ole kyse siitä, että kaverit olisivat merkityksettömiä, vaan ihminen tulee iän myötä mukavuudenhaluiseksi ja itsenäisemmäksi ja alkaa ajatella lomia ja koko elämää enemmän itsensä ja omien intressiensä kautta.
En vaan tajua, että miten ihmisillä voi jäädä ystävät, hauskat jutut ja harrastuksetkin niin totaalisesti että oksat pois. Ja juu, "ei voi lomailla yksin kaikkia lomia" (ennen kuin joku noinkin lausuu), mutta varmasti voi kerran kolmessa vuodessa lähteä tyttö-/poikaporukalla Kreetalle jos sellainen kiinnostaa. Eri asia on jos ei kiinnosta, suurin osaa tuommonen luulis kiinnostavan.
Miehillä ongelma, että vaimo "ei päästä" ja naisilla ongelma kun miestä ei uskalla jättää lasten kanssa.
Ja joku tietysti latasee kohta, että aina on kivempaa mennä perheen kanssa.[/QUOTE]
Ei suurimmalla osalla varmaan jääkään mainitsemasi asiat pois, mutta kyllä ne usein pikkulapsiaikana, ainakin vauva-aikana, väliaikaisesti vähenee. Ja kyllähän moni isompien lasten äiti tai isä tekee jonkinlaisia matkoja ystävien kanssa - en nyt tiedä ovatko nuo kaveriporukkamatkat niin yleisiä, mutta esim. yhden tai parin parhaan ystävän kanssa. Jotenkin luulisi, että isommilla porukoilla olisi oikeasti tosi vaikea järjestää noita "tyttö- tai poikamatkoja" - ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, että toisin kuin silloin joskus opiskeluaikoina, nyt kaikilla on työnsä ja muut velvoitteet ja lomat ihan eri aikaan. En todellakaan usko, että kukaan perheellinen tai edes perheetön aikuinen jaksaa nähdä ihan hirveästi vaivaa sumpliakseen työpaikalla asioita saadakseen lomat ajoitettua samaan aikaan kuin muillakin "tytöillä" tai "pojilla" on. Kyllä se oma kesämökkiviikko itselle parhaiten sopivana ajankohtana jyrää tällaiset kaveriporukan suunnitelmat - useimmiten.
Ei ole kyse siitä, että kaverit olisivat merkityksettömiä, vaan ihminen tulee iän myötä mukavuudenhaluiseksi ja itsenäisemmäksi ja alkaa ajatella lomia ja koko elämää enemmän itsensä ja omien intressiensä kautta.