Miksi kaikki pitää saada heti?

[päässävikaamulla]

En tarkoita ketään palstalaista joten turha vetästä sitä hernettä nenään!

Mietin miksi parit menee heti tavattuaan kihloihin, naimisiin ja tekee lapsia? Useat ystävät tehneet näin, kaikki siis tuntenut kumppanin alle vuoden, ja sitten parin vuoden päästä ihmetellään kun menee huonosti, ei ole mitään yhteistä, ja erotaan. Harva oppii tuntemaan ketään muutamassa kuukaudessa niin hyvin. Tietenkin suhteen ensimmäisen vuoden aikana kaikki tuntuu niin ihanalta ja täydelliseltä! Niinhän se on aina ja joka kerta! En kiellä etteikö kaikki voisi mennä hyvin ja pari elää ikuisesti onnellisesti mutta yleensä näin ei käy. Suorastaan kauhulla taas seuraan yhden parin elämää. Lapsi on jo tulossa ja kihloihin mentiin heti plussan jälkeen, tunnettu 7 kuukautta ja ikää molemmilla 22 vuotta...

 

[Saman kokenut]

Me tavattiin kun olin 13 ja mies 17, seurustelemaan alettiin kun olin 15 ja mies 18, ensimmäinen lapsi tuli kun olin 16 ja mies 19, naimisiin mentiin kun olin 18 ja mies 21,toinen lapsi tuli kun olin 19 ja mies 22, nyt ikää 31 ja miehellä 34 ja hienosti menee että enpä yleistäis

 

[Eestlanna Savanna]

no meillä 2lasta ja me otimme heti oma asunto =) kerran vain 5,5vuodessa oli aika paha riita,mutta nyt kaikki toistaiseksi kop,kop,kop hyvin :heart:

 

[Piia81]

Me ollaan oltu yhdessä vuodesta 1995, kihloihin päästiin 2004, esikoinen synty 2005, toinen 2007 ja häistä ei vielä tietoakaan.... =)

 

[Tiina]

Tällä ei kukaan osaa puhua yleismaailmallisesti asioista, yleensä aletaan puhua siitä omasta tilanteesta ja perässä lukee "älähän yleistä".

 

[Äiti x 2]

Joskus sitä vaan tietää että tässä se oikea ihminen elämääni on. Tietenkin on näitäkin tapauksia että etenevät tosiaan liian kovaa vauhtia, mutta jokainen taplaa tyylillään.

Elämä opettaa ja jokainen vastaa omista päätöksistään.

 

[ap]

Me tavattiin kun olin 13 ja mies 17, seurustelemaan alettiin kun olin 15 ja mies 18, ensimmäinen lapsi tuli kun olin 16 ja mies 19, naimisiin mentiin kun olin 18 ja mies 21,toinen lapsi tuli kun olin 19 ja mies 22, nyt ikää 31 ja miehellä 34 ja hienosti menee että enpä yleistäis

Toki voi mennä hienostikin, en sitä kieltänyt! Onnea teille! Ihanaa kun löysit sen oikean! Mutta ei voi olla ihan sattumaakaan yleistyneet avioerot ja yksinhuoltajuus. Tuntuu ettei yhtään haluta odottaa ja tutustua kunnolla (teidän tapauksessa olitte tuntenut jo 3 vuotta ennenkuin lapsi syntyi joten vähän eri asia) vaan heti parin kuukauden tuttavuuden jälkeen pitää saada kaikki. Jokainen joka on joskus seurustellut ja eronnut, tietää että ensimmäinen vuosi on upeeta! Mutta sitten iskee arki ja näkee millainen toinen ihminen todella on. Miksi siis tehdä todella suuria ja merkittäviä päätöksiä rakkauden ensihuumassa?

 

[tanja]

Tällä ei kukaan osaa puhua yleismaailmallisesti asioista, yleensä aletaan puhua siitä omasta tilanteesta ja perässä lukee "älähän yleistä".

Älähän yleistä

 

[Emilyn]

Joskus sitä vaan tietää että tässä se oikea ihminen elämääni on. Tietenkin on näitäkin tapauksia että etenevät tosiaan liian kovaa vauhtia, mutta jokainen taplaa tyylillään.

Elämä opettaa ja jokainen vastaa omista päätöksistään.

Peesi.

Vaikka olenkin "vain" 24-vuotias niin minulle jo puoli vuotta on pitkä aika. Yleensä pystyn sanomaan jo ensitapaamisella, että voisinko edes kuvitella miestä puolisokseni. Ekojen viikkojen aikoina olin jutellut avopuolisoni kanssa sellaisista asioista, joista jotkut eivät ole puhuneet koskaan vaikka olisivat olleet vuosia yhdessä

Joten pitäkää vaan ne vedonlyönnit käynnissä ja odottakaa kauhulla, joku veikkaushan oli että vajaan vuoden sisällä me kuulemma erotaan :wave:

 

[Saman kokenut]

Me tavattiin kun olin 13 ja mies 17, seurustelemaan alettiin kun olin 15 ja mies 18, ensimmäinen lapsi tuli kun olin 16 ja mies 19, naimisiin mentiin kun olin 18 ja mies 21,toinen lapsi tuli kun olin 19 ja mies 22, nyt ikää 31 ja miehellä 34 ja hienosti menee että enpä yleistäis

Toki voi mennä hienostikin, en sitä kieltänyt! Onnea teille! Ihanaa kun löysit sen oikean! Mutta ei voi olla ihan sattumaakaan yleistyneet avioerot ja yksinhuoltajuus. Tuntuu ettei yhtään haluta odottaa ja tutustua kunnolla (teidän tapauksessa olitte tuntenut jo 3 vuotta ennenkuin lapsi syntyi joten vähän eri asia) vaan heti parin kuukauden tuttavuuden jälkeen pitää saada kaikki. Jokainen joka on joskus seurustellut ja eronnut, tietää että ensimmäinen vuosi on upeeta! Mutta sitten iskee arki ja näkee millainen toinen ihminen todella on. Miksi siis tehdä todella suuria ja merkittäviä päätöksiä rakkauden ensihuumassa?

En tiedä, sitä on vaikea mennä aikuisia ihmisiä "neuvomaan" parisuhde asioissa, olisiko turvallisuuden tunne se "juttu"jos sitoutuu naimisiin menon kautta alkuhuumassa?

 

[vieras]

Joskus sitä vaan tietää että tässä se oikea ihminen elämääni on. Tietenkin on näitäkin tapauksia että etenevät tosiaan liian kovaa vauhtia, mutta jokainen taplaa tyylillään.

Elämä opettaa ja jokainen vastaa omista päätöksistään.

Peesi.

Vaikka olenkin "vain" 24-vuotias niin minulle jo puoli vuotta on pitkä aika. Yleensä pystyn sanomaan jo ensitapaamisella, että voisinko edes kuvitella miestä puolisokseni. Ekojen viikkojen aikoina olin jutellut avopuolisoni kanssa sellaisista asioista, joista jotkut eivät ole puhuneet koskaan vaikka olisivat olleet vuosia yhdessä

Joten pitäkää vaan ne vedonlyönnit käynnissä ja odottakaa kauhulla, joku veikkaushan oli että vajaan vuoden sisällä me kuulemma erotaan :wave:

Miten sä sitten selität eron sun eksästä jos kerta heti tiedät onko sopiva vai ei? Kauanko olitte yhdessä ennen eroa?

 

[mie]

siksi kun mä HALUUN!!!!!!!
Nykyaikaa kaikki mulle heti nyt ja tässä.

 

[Emilyn]

Joskus sitä vaan tietää että tässä se oikea ihminen elämääni on. Tietenkin on näitäkin tapauksia että etenevät tosiaan liian kovaa vauhtia, mutta jokainen taplaa tyylillään.

Elämä opettaa ja jokainen vastaa omista päätöksistään.

Peesi.

Vaikka olenkin "vain" 24-vuotias niin minulle jo puoli vuotta on pitkä aika. Yleensä pystyn sanomaan jo ensitapaamisella, että voisinko edes kuvitella miestä puolisokseni. Ekojen viikkojen aikoina olin jutellut avopuolisoni kanssa sellaisista asioista, joista jotkut eivät ole puhuneet koskaan vaikka olisivat olleet vuosia yhdessä

Joten pitäkää vaan ne vedonlyönnit käynnissä ja odottakaa kauhulla, joku veikkaushan oli että vajaan vuoden sisällä me kuulemma erotaan :wave:

Miten sä sitten selität eron sun eksästä jos kerta heti tiedät onko sopiva vai ei? Kauanko olitte yhdessä ennen eroa?

Neljä vuotta oltiin. Se, että exän kanssa yhteiselo sinänsä synkkasi hyvin, ei valitettavasti poistanut sitä tosiasiaa että hän ei kyennyt luopumaan alkoholista ja vieraat naiset kiinnostivat sittenkin. Olisihan mun silloin pitänyt se heti alussa jo tajuta, ettei se miksikään muutu, mutta siihen aikaan ja hänen ollessaan niin vakuuttava menin kuin meninkin retkuun.

Ei mulla mitään kristallipalloa ole, mistä näkisin että tuleeko nykyiseni vaikkapa joskus pettämään minua. Voin vain toivoa että ei.

 

[minä]

Mulla meinas vauhtisokeus yllättää tässä suhteessa.Pian eron jälkeen löysin uuden ja ollaan oltu yhdessä reilut puol vuotta.Nyt oon huomannu,et en mä tota rakasta,ei meillä oo mitään yhteistä jne.Aion tänään sanoo että heippa.Oliko sitten joku laastarisuhde?

 

[miet]

no mulla ei kiirettä AINAKAAN NAIMISIIN MENOSSA, hihi
ollaan jotain 7 vuotta seurusteltu.. lapset on 5v 3v ja 1v EIKÄ OLLA EDES KIHLOISSA, eikä mennä!