Miksi kukaan ei koskaan kehu mun sisustusta tai pihaa tai mua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja turhamainenko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";26966629]Minä ainakin kehun sellaisia asioita, joissa on persoonaa, särmää.

Hirveän vaikeaa kehua toisen vaatteita, jos hänellä on vaikka henskan pillifarkut ja tämän kesän muotivärinen toppi, kuten melkein joka toisella vastaantulijalla. Tai jos talo on täynnä valkoista ja beigeä ja bokseja, joissa on ranskankielisiä tekstejä. Tylsäätylsäätylsää. Jokainen saa halutessaan täsmälleen samannäköistä, kun kävelee kauppaan ja latoo taalat pöytään.

Sen sijaan on aidosti kiinnostavaa, jos toinen on metsästänyt kirpparilta Artekin harvinaisuuden pilkkahintaan tai löytänyt jonkin erikoisen värisen vaatteen, joka sopii loistavasti hänen ihonväriinsä. Tai ommellut itse mekon tai löytänyt mummolan vintiltä apteekkarinlipaston.[/QUOTE]

Minun mielestäni taas on ihan kohteliasta keksiä jotain kehuttavaa tavallisistakin asioista. Vaikka nätti henkkamaukan pusero joka on tavallinen mutta sattuu sopimaan kantajalleen, kiva tuoksu, huulipunan sävy joka sopii, siisti ja nätti koti vaikka olisikin ranskankielisiä laatikoita. En toki lähtisi valehtelemaan ja ylistämään jotain mikä on oikeasti kammottavaa, mutta jos oikeasti näen jotain vähänkin miellyttävää niin pieni kehu piristää jokaisen päivää. Jos sanon vaikka "ai kun kiva laukku, mistä ostit?" niin ei se tarkoita että kyseessä on täydellisen upea erityinen ihana laukku ja minä himoitsen itsekin samanlaista. En ymmärrä, miksi pienet arkipäivän kehut täytyisi säästää jotain hirveän erityistä varten. Pieni kohteliaisuus ei kuitenkaan maksa mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
Minun mielestäni taas on ihan kohteliasta keksiä jotain kehuttavaa tavallisistakin asioista. Vaikka nätti henkkamaukan pusero joka on tavallinen mutta sattuu sopimaan kantajalleen, kiva tuoksu, huulipunan sävy joka sopii, siisti ja nätti koti vaikka olisikin ranskankielisiä laatikoita. En toki lähtisi valehtelemaan ja ylistämään jotain mikä on oikeasti kammottavaa, mutta jos oikeasti näen jotain vähänkin miellyttävää niin pieni kehu piristää jokaisen päivää. Jos sanon vaikka "ai kun kiva laukku, mistä ostit?" niin ei se tarkoita että kyseessä on täydellisen upea erityinen ihana laukku ja minä himoitsen itsekin samanlaista. En ymmärrä, miksi pienet arkipäivän kehut täytyisi säästää jotain hirveän erityistä varten. Pieni kohteliaisuus ei kuitenkaan maksa mitään.

Jäin miettimään, että pitävätkö nämä "kehujen säästelijät" itseään jotenkin tosi erikoisina myös? Saavatko he itse paljon kehuja?
 
Jäin miettimään, että pitävätkö nämä "kehujen säästelijät" itseään jotenkin tosi erikoisina myös? Saavatko he itse paljon kehuja?

Minusta semmoset "turhista" kehujat ovat vähän ahdistavia. "oi miten hieno (tavallinen hm-)paita" "oi ku ihana (tavallinen musta) laukku" "oi ku ihanat (tylsät ja tavalliset) verhot".

Koen sen melkein v*ttuiluna jos joku tulee kehumaan kaikkea jonka ei edes ole tarkoitus olla kehumisen arvoista :D
 
Minusta semmoset "turhista" kehujat ovat vähän ahdistavia. "oi miten hieno (tavallinen hm-)paita" "oi ku ihana (tavallinen musta) laukku" "oi ku ihanat (tylsät ja tavalliset) verhot".

Koen sen melkein v*ttuiluna jos joku tulee kehumaan kaikkea jonka ei edes ole tarkoitus olla kehumisen arvoista :D

No kai tuossakin on sävyeroja? Jos ohimennen kehaisee jotain mikä miellyttää silmää ("tuo pusero sopii sinulle todella hyvin!") niin on se nyt vähän eri asia kuin sellainen kuvailemasi kaiken vastaantulevan ihquttelu ja nuoleskelu.

Onko se niin sitten, etteivät ihmiset uskalla kehua ohimennen mitään pieniä juttuja, kun pelkäävät, että se tulkitaan vittuiluksi?
 
Minusta semmoset "turhista" kehujat ovat vähän ahdistavia. "oi miten hieno (tavallinen hm-)paita" "oi ku ihana (tavallinen musta) laukku" "oi ku ihanat (tylsät ja tavalliset) verhot".

Koen sen melkein v*ttuiluna jos joku tulee kehumaan kaikkea jonka ei edes ole tarkoitus olla kehumisen arvoista :D

Minusta se ei ole turhaa kehumista jos sanon, että "tuo paita sopii sinulle" tai että "kiva laukku". Onpa kamalaa. Ja ei, en ole joka tilanteessa kehumassa mutta silloin tällöin kuitenkin. Enkä itsekään ole mitenkään erikoinen, enkä oleta että muiden pitäisi koteineen olla ennen kuin ovat kehuni ansainneet.
 
Kyllä mä aina kehaisen, jos menen jonkun kotiin ekaa kertaa. Kuuluu peruskohteliaisuuteen. Eikä ole mitään valehtelua/teennäistä, kun löytää jotain nättiä ja kehuu sitä. EI tartte kaikkea maasta taivaaseen kehua.

Kehaisen myös joskus muutenkin, "sä oot niin pirteen näköinen, ihanan ruskettunut" "uus laukku? Nätti!" "teillä on aina niin siistiä" "ihana kun sä jaksat laittaa tukkaasi, miksihän mä en koskaan jaksa".
 
Minusta semmoset "turhista" kehujat ovat vähän ahdistavia. "oi miten hieno (tavallinen hm-)paita" "oi ku ihana (tavallinen musta) laukku" "oi ku ihanat (tylsät ja tavalliset) verhot".

Koen sen melkein v*ttuiluna jos joku tulee kehumaan kaikkea jonka ei edes ole tarkoitus olla kehumisen arvoista :D

No mä kehun juuri noin.
Jos jollain on päällä jotain joka on juuri mun makuun, siksi ne yleensä huomaankin kun tykkään niistä.

Oikeastaan en koskaan mieti onko joku kehun "arvoinen", mitä se sitten tarkoittaakaan. Ehkä jopa päinvastoin, en halua kehua oikein kehua merkkilaukkua jossa kissankokoisin kirjaimin lukee LVLVLVLVLVLV, mun mielestä se on ennemminkin sponsorikassi kuin asia joka kertoisi kantajastaan jotain.

Kerran jopa kehuin kadulla tuntemattoman naisen laukkua kun oli pakko saada tietää mistä oli sen ostanut, olin etsinyt samanlaista jo pitkään.
 
Minun mielestäni taas on ihan kohteliasta keksiä jotain kehuttavaa tavallisistakin asioista. Vaikka nätti henkkamaukan pusero joka on tavallinen mutta sattuu sopimaan kantajalleen, kiva tuoksu, huulipunan sävy joka sopii, siisti ja nätti koti vaikka olisikin ranskankielisiä laatikoita. En toki lähtisi valehtelemaan ja ylistämään jotain mikä on oikeasti kammottavaa, mutta jos oikeasti näen jotain vähänkin miellyttävää niin pieni kehu piristää jokaisen päivää. Jos sanon vaikka "ai kun kiva laukku, mistä ostit?" niin ei se tarkoita että kyseessä on täydellisen upea erityinen ihana laukku ja minä himoitsen itsekin samanlaista. En ymmärrä, miksi pienet arkipäivän kehut täytyisi säästää jotain hirveän erityistä varten. Pieni kohteliaisuus ei kuitenkaan maksa mitään.

Olet ihan oikeassa, pieni kohteliaisuus ei maksa mitään, ja sitä kannattaakin viljellä. Aina on kuitenkin vielä mukavampaa kehua toista aidosti sydämestään, ja noita persoonallisia esineitä ja vaatteita kyllä löytyy ainakin minun lähipiiristäni todellakin kehuttavaksi asti. Ja toki oikealla kantajalla se massavaatekin saa persoonallisuuden hehkumaan ja pistää positiivisesti myös minun silmääni.

Ostin juuri muuten uuden pesukoneen. Se on todella hyvä. Lisäksi se on valkoinen ja ihan saman näköinen kuin kaikkien muidenkin pesukoneet. En pahastu, ystävät, vaikkette sitä kehuisikaan.
 
En toki lähtisi valehtelemaan ja ylistämään jotain mikä on oikeasti kammottavaa, mutta jos oikeasti näen jotain vähänkin miellyttävää niin pieni kehu piristää jokaisen päivää. Jos sanon vaikka "ai kun kiva laukku, mistä ostit?" niin ei se tarkoita että kyseessä on täydellisen upea erityinen ihana laukku ja minä himoitsen itsekin samanlaista. En ymmärrä, miksi pienet arkipäivän kehut täytyisi säästää jotain hirveän erityistä varten. Pieni kohteliaisuus ei kuitenkaan maksa mitään.

No nimenomaan näin. Mun mielestä on todella tyylitöntä kehua vain niitä todella persoonallisia ja erikoisia asioita jotka ovat täysin oman maun mukaisia (joita parhaassa tapauksessa itselläänkin on). Tuleepa mieleen tällaisista henkilöistä, että he pitävät itseään todella persoonallisena/tyylikkäänä pukeutujana/sisustajana tms. ja vain samantasoiset kelpaavat kehuttavaksi.
 
Jäin miettimään, että pitävätkö nämä "kehujen säästelijät" itseään jotenkin tosi erikoisina myös? Saavatko he itse paljon kehuja?

Ilmeisesti tarkoitat "kehujen säästelijällä" minua, koska olet aikaisemminkin tässä keskustelussa heitellyt viittauksia kommentteihini.

Luulisin, että kehun vähintäänkin sen verran kuin ihmiset keskimäärin, ja minua kehutaan varmastikin sen verran kuin ihmisiä keskimäärin. Jos olen kylässä jonkun luona ensimmäistä kertaa, keksin aina jotakin mukavaa puhuttavaa jostakin sisustukseen liittyvästä, (jos talo on täynnä niitä ranskankielisiä bokseja, niin sanon vaikka että ihanaa miten jotkut osaavat pitää paikat järjestyksessä) ja huomautan positiiviseen sävyyn aina myös ystävien ja tuttavien uusista kampauksista ja silmälaseista.

Mutta edelleenkään minua ei saa kehumaan niitä asioita, joita pidän persoonattomina. En oikein keksi, mitä hienoa siinä ostosaktissa itsessään on. Joku toinen ei ehkä pysty kehumaan räikeitä väriyhdistelmiä, jos ne sattuvat hänen silmiinsä. Eikä se hänestä "kehujen säästelijää" tee.
 
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";26967418]Olet ihan oikeassa, pieni kohteliaisuus ei maksa mitään, ja sitä kannattaakin viljellä. Aina on kuitenkin vielä mukavampaa kehua toista aidosti sydämestään, ja noita persoonallisia esineitä ja vaatteita kyllä löytyy ainakin minun lähipiiristäni todellakin kehuttavaksi asti. Ja toki oikealla kantajalla se massavaatekin saa persoonallisuuden hehkumaan ja pistää positiivisesti myös minun silmääni.

Ostin juuri muuten uuden pesukoneen. Se on todella hyvä. Lisäksi se on valkoinen ja ihan saman näköinen kuin kaikkien muidenkin pesukoneet. En pahastu, ystävät, vaikkette sitä kehuisikaan.[/QUOTE]

No ei se nyt sitä tarkoita, etteikö kohteliaisuus tulisi täydestä sydämestä jos esimerkiksi paita sopii kantajalleen (olkoonkin vaikka henkkamaukan) ja mainitsee siitä vaikka itselleen ei sellaista paitaa laittaisikaan. Kyllä nyt ihmisistä ja kodeista aina löytyy jotain mitä kehua täydestä sydämestään.

Ja mistä ne vaatteet muuten pitäisi ostaa että ne voivat olla kauniita? Jos vaikka kirpparilla näet kivan ja nätin ja persoonallisen värisen mekon, mutta huomaatkin lapusta, että se on H&M:n niin muuttuuko se rumaksi? Sellainen varta vasten erikoisuuden tavoittelu tuntuu olevan niin muotia ainakin joillain.
 
[QUOTE="joku";26967493]No nimenomaan näin. Mun mielestä on todella tyylitöntä kehua vain niitä todella persoonallisia ja erikoisia asioita jotka ovat täysin oman maun mukaisia (joita parhaassa tapauksessa itselläänkin on). Tuleepa mieleen tällaisista henkilöistä, että he pitävät itseään todella persoonallisena/tyylikkäänä pukeutujana/sisustajana tms. ja vain samantasoiset kelpaavat kehuttavaksi.[/QUOTE]

Nytpä löytyi uusi määritelmä persoonalliselle ja erikoiselle: sellainen mikä itselläkin on :)

Jos kehun kaverin itse ompelemaa mekkoa tai hienosti kunnostettua sukupiironkia, se tuskin johtuu siitä että mulla on kotona samanlainen :) Ehkä pikemminkin päinvastoin. Kaverilla on jotakin mitä minulla ei ole ja jota en rahalla saa - vaikkapa käsityötaitoa tai muistoja.

Ja itseäni ainakin lämmittää enemmän tuollaisiin asioihin kohdistuva kehu kuin kehu siitä, että ostitpa kivan trikoopaidan tai ikealipaston. Eikö teitä?
 
[QUOTE="joku";26967565]
Ja mistä ne vaatteet muuten pitäisi ostaa että ne voivat olla kauniita? Jos vaikka kirpparilla näet kivan ja nätin ja persoonallisen värisen mekon, mutta huomaatkin lapusta, että se on H&M:n niin muuttuuko se rumaksi? Sellainen varta vasten erikoisuuden tavoittelu tuntuu olevan niin muotia ainakin joillain.[/QUOTE]

Minulle on ihan samantekevää, mistä tuttavani ostavat vaatteensa. Itselläni on muutamia eettisiä periaatteita, joita pyrin mahdollisuuksien mukaan noudattamaan.

Mutta jos tuttavallani on vaatteet, joissa ei ole yhtään mitään persoonallista, eivätkä ne pue tuttavaani erityisen hyvin, en keksi miksi niitä pitäisi varta vasten kehua, lukipa niskalapussa sitten mitä tahansa. Mieluummin kehun vaikka sitä huulipunaa. Tai jos kaverilla ei ole huulipunaakaaan, saatan jopa olla kokonaan kehumatta sillä tapaamisella (kansa kohahtaa...).
 
[QUOTE="vieras";26967203]No mä kehun juuri noin.
Jos jollain on päällä jotain joka on juuri mun makuun, siksi ne yleensä huomaankin kun tykkään niistä.

Oikeastaan en koskaan mieti onko joku kehun "arvoinen", mitä se sitten tarkoittaakaan. Ehkä jopa päinvastoin, en halua kehua oikein kehua merkkilaukkua jossa kissankokoisin kirjaimin lukee LVLVLVLVLVLV, mun mielestä se on ennemminkin sponsorikassi kuin asia joka kertoisi kantajastaan jotain.

Kerran jopa kehuin kadulla tuntemattoman naisen laukkua kun oli pakko saada tietää mistä oli sen ostanut, olin etsinyt samanlaista jo pitkään.[/QUOTE]

No nyt löytyi joku, joka on samanlainen kuin minä: myöntää ihan suoraan kehuvansa mieluiten niitä asioita, jotka joko ovat omaan makuun tai kertovat jotakin omistajastaan ;)
 

Yhteistyössä