miksi lapsella ei olisi oikeutta nukkua äidin ja isän vieressä perhepedissä. mutta aikuiset sitten saa nukkua vierekkäin

isoäiti mölykylästä

Aktiivinen jäsen
04.05.2007
26 699
2
36
kun täällä tuomitaan tuo perhepeti, no ei tietenkään kaikki tuomitse. vaan osa toitottaa, että lapsen paikka on omassa pedissä ja vielä mielellään erihuoneessa. no nukutaanhan me aikuiset ihmisetkin vierekkäin. miksi lapsen, joka on pieni pitäisi nukkua yksin
 
Kai sitä ajatellaan, että parisänky on vain miehen ja naisen paikka, koska siellä yleensä harrastetaan seksiä. En mä tiiä. Monet ei myöskään luota, että "osaavat" nukkua vauvan kanssa.

Mulle tuntuu luonnolliselta pitää vauva lähellä myös öisin. Sivuvaunu oli tarkoituksena ensin, mutta eihän siitä mitään tullut. Vauva heräsi ja itku, kun hänet siirsi sinne. Imetyksen kannalta helpompi pitää vieressä. Vauva tulee pian 9kk ja samassa sängyssä nukutaan kaikki kolme. Sänky on nukkumista varten. :)
 
Koska aikuisilla on yhteinen sänky :D Ei, mä en osaa vastata, kysyin samaa pienenä kun hinkusin äitin ja isän viereen.. :D

Meillä tuo ainokainen ei nuku vieressä vaikka vauvana joskus yritin.. vauvasta asti nukkunu paremmin omassa rauhassa ja omassa huoneessa, äitistä se on joskus vähän surullista :)
 
No siks että rehellisesti sanottuna minäkin nukun ehdottomasti parhaiten kun nukun yksin. Se toinen siinä vieressä herättelee helposti, jos ei nyt ihan hereille-hereille, niin ainakin uni on paljon kevyempää. Lapsi on oikeutettu syvää uneen jota isän ja äitin kuorsaus, piereskelyt ym äänet (joita meistä aikuisista moni päästelee vaikka ei tahdokaan myöntää) eivät havahduta. Allekirjoittanut mm. puhuu unissaa...ei isäntä siihen herää, mutta samassa huoneessa oleva lapsi kyllä (testattu on).

Kaikki todellakaan ei ole sellaisia nukkujia että nukkuvat vaikka pommi vieressä räjähtää.
 
Meillä lapset nukkuu siks omassa sängyssä, että ei tossa mahtuis nukkuu. Esikoinen nukkuu poikittain ja potkii. Kaikkien yö sujuu paremmin, kun nukkuu omasssa sängyssä.
Joo, onhan sit näitäkin.. esim: Eksän pikkuveli nukkui 8vuotiaaseen asti äitin ja isi välissä.
Ei sille edes hankittu omaa sänkyä =O
 
Minä en osaa nukkua vauvan kanssa samassa sängyssä koska alitajuntaisesti pelkään runttaavani sen alleni ja kun pelkää, ei nuku kunnolla ja on tooooosi väsynyt. Joten parhaimmaksi meillä katsottiin että pinnasänky on ihan kiinni meidän sängyssä ja ylsin kädellä silitellä pientä ja olihan se tavallaan yhtä lähellä minua kuin olisi samassa sängyssä, oli vain pinnat välissä.

Taaperon/isomman lapsen kanssa en osaa myöskään nukkua kun ainakin meillä ovat niin kovia pyörimään ja minä herkkä uninen. Tässä talven aikanakin kun kovilla pakkasilla nurkat paukkuu niin minä säpsähtelen hereille...

Nyt jo koululaiset nukkuivat samassa huoneessa niin kauan kuin halusivat (olikohan siinä 5-6 vuoden ikään), nykyään omassa huoneessaan. Jos ovat kipeitä, menen patjalle heidän huoneeseen...

Näin meillä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;22890106:
Mä suuresti aina ihmettelen niitä jotka vinkuu jos mies on jollain reissulla että ' Voi eiiii, ei osaa nukkua yksin, voi nyyh'.

JA tenavat passitetaan silti omaansa nukkumaan. Ja kyllä pitää osata nukkua. Mutta äiti ei osaa :xmas:

Mä tokaisen usein noin. Mutta se ei tarkoita että en osais yksin sängyssä nukkua, vaan että koti tuntuu tyhjältä ja vähän orvolta kun mies ei ole kotona. Siksi en osaa nukkua.

Ettei se tosiiaan ole siitä aina kiinni etteikö nukkua voi yksin sängyssä
 
[QUOTE="tötterö";22890113]Meillä lapset nukkuu siks omassa sängyssä, että ei tossa mahtuis nukkuu. Esikoinen nukkuu poikittain ja potkii. Kaikkien yö sujuu paremmin, kun nukkuu omasssa sängyssä.
Joo, onhan sit näitäkin.. esim: Eksän pikkuveli nukkui 8vuotiaaseen asti äitin ja isi välissä.
Ei sille edes hankittu omaa sänkyä =O[/QUOTE]

Meillä nukkuu kolmasluokkalainen mun vieressä. Yheksän vuotias.
Niin minkälaisia me sitte ollaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;22890106:
Mä suuresti aina ihmettelen niitä jotka vinkuu jos mies on jollain reissulla että ' Voi eiiii, ei osaa nukkua yksin, voi nyyh'.

JA tenavat passitetaan silti omaansa nukkumaan. Ja kyllä pitää osata nukkua. Mutta äiti ei osaa :xmas:

No kyllä mä ihmettelen suunnattomasti aikuista ihmistä joka ei osaa nukkua yksin! Onko sitä siirrytty suoraan äidin helmoista miehen kainaloon? Eikö nämä ihmiset ole koskaan asuneet yksin?!
Meillä lapset nukkuu omissa sängyissä, vauvana tosin nukkuivat pinnasängyssä meidän sängyssä kiinni. Mekin nukkuttaisi miehen kanssa mielellään molemmat omissa sängyissä :D Jokainen meidän perheessä on aina ollut sellainen että tarvii TILAA kun nukkuu. Joskus joku lapsista tulee yöllä viereen (saa tietenkin aina tulla jos haluaa) mutta ei siitä tule koskaan mitään. Kukaan ei saa nukuttua kun kaikki pyöritään ja potkitaan niin. Mutta joo, miehen kanssa nukutaan samassa sängyssä ihan vaan käytännöllisyyden takia kun kerran meillä on sama huonekin, niin sinne ei oikein saa nätisti sijoitettua kahta erillistä sänkyä ja kuitenkin kun siellä tulee joskus harrastettua muutakin kun nukuttua niin on ihan mukavaa että tilaa siihen on ;)
Parhaiten mä oon nukkunut kun asuin yksin ja sain rauhassa pyöriä siellä omassa isossa parisängyssä, sillon oli riittävästi tilaa :D
 
Mä en lähtisi tuomitsemaan kenenkään nukkumistapoja ja järjestelyjä mutta meillä vauva siirtyi omaan huoneeseen alle puolivuotiaana siksi että minä itse heräsin joka inahdukseen minkä poika päästi. Sitten jäin odottamaan että kai se sitten kohta tahtoo ruokaa ja hetken kuluttua nostin syömään että pääsisin itse takaisin nukkumaan vaikkei nälkä olisi pienellä ollutkaan. Kun siirtyi viereiseen huoneeseen niin yösyöttöjen määrä putosi huomattavasti ja me molemmat oltiin aamulla pirteämpiä hyvin nukutun yön jälkeen.
 
[QUOTE="tötterö";22890113]
Joo, onhan sit näitäkin.. esim: Eksän pikkuveli nukkui 8vuotiaaseen asti äitin ja isi välissä.
Ei sille edes hankittu omaa sänkyä =O[/QUOTE]

No mun 9v pikkuveljellä on oma sänky, mutta ison perheen kuopuksena on vielä "vauva" ja tahtoo välillä nukkua äidin vieressä ja äitikin mielellään ottaa lapsensa viereen, kun on viimenen pieni joka vielä tahtoo nukkua äidin vieressä niin ei pidä sitä huonona asiana, lapset kun kasvavat nopeasti eivätkä isompana enää niin kaipaa äidin lähelle :D

Mutta tuohon otsikkoon, mietin tuota itsekin usein. Se kun tuntuu niin väärältä. Kyllä mun mielestä pieni lapsi kuuluu vanhempien viereen nukkumaan.
 
Koska onhan vanhemmilla muitakin juttuja, joita ei lasten kanssa jaeta. Enkä nyt puhu pelkästään seksistä.

Ehdoton en toki ole, kyllä meillä 2 v tyttö tulee joskus viereen, kun näkee pahaa unta tms. Ja nukkuu vielä meidän huoneessa. Mutta periaatteessa lapsella on oma sänky ja vanhemmilla omansa. Pikkusisarus tulossa kesällä ja kunhan hän lopettaa yöheräilyt, lapset saavat oman yhteisen huoneen ja vanhemmat muuttavat lastenhuoneesta aikuisten makkariin.
 
Kuinkas usea teistä herää sen vieressä olevan isännän kainalosta? Nukkuu lusikassa läpi yön? Vai käykö hommassa kuitenkin niin että erkaannutte eri laidoille yönaikana? Eli toisen vieressä on kuuma, ahdas, vaikea jne nukkua. Korkeintaa siis illalla olla kyljikäin...
 
Meillä nukkuu kolmasluokkalainen mun vieressä. Yheksän vuotias.
Niin minkälaisia me sitte ollaan?

No mulle ihan sama vaikka nukkuis rippikouluikäsiks. Miten teillä hoidetaan parisuhteeseen kuuluvia asioita, jos noin isot nukkuu vieressä?
Voin kertoa että eksän perheessä ne hoidettiin niin, että mies hankki naisen, jonka kanssa pysty pelehtimään ilman takiaista-..
 
No mun 9v pikkuveljellä on oma sänky, mutta ison perheen kuopuksena on vielä "vauva" ja tahtoo välillä nukkua äidin vieressä ja äitikin mielellään ottaa lapsensa viereen, kun on viimenen pieni joka vielä tahtoo nukkua äidin vieressä niin ei pidä sitä huonona asiana, lapset kun kasvavat nopeasti eivätkä isompana enää niin kaipaa äidin lähelle :D

Mutta tuohon otsikkoon, mietin tuota itsekin usein. Se kun tuntuu niin väärältä. Kyllä mun mielestä pieni lapsi kuuluu vanhempien viereen nukkumaan.

Mun mielestä "välillä" on ihan eriasia, kuin AINA. Tämä lapsi on nukkunut vauvasta ainakin yhdeksänvuotiaaksi siinä välissä.
 
Minä en ottanut vauvaa viereen nukkumaan, koska en halunnut.
Koko ajatus ahdisti, en tiedä olisinko saanut ollenkaan nukuttua.
Pelkäsin että olisin/mies olisi unissaan vahingossa satuttanut lasta enkä tiedä kuinka olisin saanut lapsen ylipäätään nukkumaan taikka rauhoittumaan minun viereeni.
Parisängyn vieressä oli pinnasänky ja siinä nukkui hyvin.
Ja toki oli myös mukavaa jakaa vähän hellyyttä siinä sängyssä miehen kanssa..
 
No mulle ihan sama vaikka nukkuis rippikouluikäsiks. Miten teillä hoidetaan parisuhteeseen kuuluvia asioita, jos noin isot nukkuu vieressä?
Voin kertoa että eksän perheessä ne hoidettiin niin, että mies hankki naisen, jonka kanssa pysty pelehtimään ilman takiaista-..

se on järjen köyhyyttä, jos ei hoksaa, että ne seksijutut voi hoitaa muuallakin kuin siellä sängyssä. jos siellä on muita nukkujia kuin isä ja äiti. ja jos mies menee vieraisiin, niin menee se, vaikka lapset ei nukkuis samassa talossakaan. ei se siitä samassa sängyssä nukkumisesta ole kiinni
 
No siksi kun kaikki ei mahdu mitenkään meidän sänkyyn. Ja siksi koska se on ainoa paikka meidän talossa missä meillä on yksityisyyttä ja mahdollisuus harrastaa seksiä, Ne jotka toitottaa että toki seksiä voi harrastaa muuallakin kuin sängyssä eivät sitten vissiin ole pikkulasten lisäksi teinien vanhempia...
Meillä on hyvin aktiivinen elämä kahdestaan iltaisin, 4-6 iltana viikossa, emmekä ole valmiita siitä luopumaan.
Yöllä meidän sänkyyn saa sitten kömpiä jos pelottaa, mutta mies joutuu silloin sen lapsen sänkyyn joka sinne tuli, koska potkivat ja pitävät hereillä.
 
No mulle ihan sama vaikka nukkuis rippikouluikäsiks. Miten teillä hoidetaan parisuhteeseen kuuluvia asioita, jos noin isot nukkuu vieressä?
Voin kertoa että eksän perheessä ne hoidettiin niin, että mies hankki naisen, jonka kanssa pysty pelehtimään ilman takiaista-..

Valitettavan tuttu tarina...miesvaltaisella alalla olen ja kuullut miehisempää kantaa aiheesta. Aika usein tää menee niin et se äiti haluu ne muksut sinne väliin ja mies myötäilee kun ei muuta oikein osaa. Toki poikkeukset aina on, eli ei mikään yleinen sääntö tämäkään...mutta ei se ole yksi eikä kaksi liittoa jotka ovat kaatuneet siihen että isä on ulkoistettu omasta sängystää, oman vaimon rinnalta. Juu, juu lapset on hetken pieniä. Kolmekin muksua, 2 vuoden ikäerolla ja kukin nukkuu välissä 2-3 vuotta...ei kovin vaikea laskea, äkkiä menee 10 vuotta kunnes vanhempien sänky on taas lapsivapaa.
 
No mulle ihan sama vaikka nukkuis rippikouluikäsiks. Miten teillä hoidetaan parisuhteeseen kuuluvia asioita, jos noin isot nukkuu vieressä?
Voin kertoa että eksän perheessä ne hoidettiin niin, että mies hankki naisen, jonka kanssa pysty pelehtimään ilman takiaista-..

Millainenkohan minäkuva on naisella, joka on "hankittu pelehtemistarkoituksiin" miehelle joka koki oman lapsensa "takiaiseksi"? Äkkispäätä tulee mieleen, että terveen ihmisen omanarvontunto itsekunniotus olisi moisessa tilanteessa pakkasen puolella...
Myötätuntoni teille kaikille.
 

Yhteistyössä