Miksi lapsiperheissä ollaan uupuneita??

["vieras"]

[QUOTE="minä";24586130]Tässä oli painavaa asiaa![/QUOTE]

Tässä yllä oli jo hyviä ehdotuksia. Sitten vaan listaamaan lisää.

- Lapset mukaan kotiaskareisiin, jottei kotihommat jää yksin vanhemmille. Lapset osaavat kyllä osallistua kun tehdään selväksi, että heidän kuuluu kantaa kortensa kekoon. Tämä ei tarkoita työleiriä vaan sitä, että lapset osaavat siivota itse omat sotkunsa ja pitää huoneensa järjestyksessä.

- Isät tasavertaisiin roolehin kotona siinä mittakaavassa kuin mahdollista. Nykymaailmassa mitääntekemättömät isät ovat muinaisjäänne ja kaikkien puolisojaan arvostavien pitäisi tämä jo tajuta

- Molemmille vanhemmiille taattava oma tuokio harrastaa tai käydä esim kaverin luona kylässä. Kerran viikossa omaa aikaa molemmille vanhemmille olisi ainakin hyvä alku. Kun pääsee tuulettumaan edes joskus, arki luistaa paremmin

- Perheen yhteinen laatuaika. Mukava perheaika yhdessä piristää koko sakkia

- Osa-aikatöiden harkitseminen, jos mahdollista. Osa-aikatyö ei aina toimi, mutta joskus toimii ja siinä voi säästää esim lasten päivähoitomaksuissa, jos pääsee hakemaan lapset ajoissa. Meillä mies vie, minä haen. Lapset ovat 80%:lla työajalla ja maksamme siis 80% hoitomaksut molemmista. Säästö ok ja kompensoi osaltaan menetettyä palkkaa. On kuntakohtaisia eroja, tämä pätee täällä Vantaalla

- Uusien työkuvioiden pohtiminen vakavasti mikäli koko perhe on poikki vallitsevista työjärjestelyistä

- Kuljetusvuorojen sopiminen lasten harrastusten suhteen. Naapurin tai muun pelikaverin vanhemman kanssa sopiminen kuljetusvuoroista

- Helppojen kotiruokien suosiminen viikolla

- Saman sävyisten ja materiaalisten arkivaatteiden suosiminen lapsilla. Helppo pitää kaikki vaatteissa ja varmistaa, että kaikilla on puhdasta päälle pantavaa kun voi pestä isot läjät käyttövaatteita samoissa koneellisissa

- On sanottu, että ok perussiivous voi olla parempi vaihtoehto kuin säännöllinen suursiivous. Eli ei ressata valtavista suursiivouksista ja luutuamisista, vaan ok perussiivouksella voi ylläpitää riittävän siivoustason kodissa


Muita arjen helpotuksia???

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24588644]Tässä yllä oli jo hyviä ehdotuksia. Sitten vaan listaamaan lisää.

- Lapset mukaan kotiaskareisiin, jottei kotihommat jää yksin vanhemmille. Lapset osaavat kyllä osallistua kun tehdään selväksi, että heidän kuuluu kantaa kortensa kekoon. Tämä ei tarkoita työleiriä vaan sitä, että lapset osaavat siivota itse omat sotkunsa ja pitää huoneensa järjestyksessä.

- Isät tasavertaisiin roolehin kotona siinä mittakaavassa kuin mahdollista. Nykymaailmassa mitääntekemättömät isät ovat muinaisjäänne ja kaikkien puolisojaan arvostavien pitäisi tämä jo tajuta

- Molemmille vanhemmiille taattava oma tuokio harrastaa tai käydä esim kaverin luona kylässä. Kerran viikossa omaa aikaa molemmille vanhemmille olisi ainakin hyvä alku. Kun pääsee tuulettumaan edes joskus, arki luistaa paremmin

- Perheen yhteinen laatuaika. Mukava perheaika yhdessä piristää koko sakkia

- Osa-aikatöiden harkitseminen, jos mahdollista. Osa-aikatyö ei aina toimi, mutta joskus toimii ja siinä voi säästää esim lasten päivähoitomaksuissa, jos pääsee hakemaan lapset ajoissa. Meillä mies vie, minä haen. Lapset ovat 80%:lla työajalla ja maksamme siis 80% hoitomaksut molemmista. Säästö ok ja kompensoi osaltaan menetettyä palkkaa. On kuntakohtaisia eroja, tämä pätee täällä Vantaalla

- Uusien työkuvioiden pohtiminen vakavasti mikäli koko perhe on poikki vallitsevista työjärjestelyistä

- Kuljetusvuorojen sopiminen lasten harrastusten suhteen. Naapurin tai muun pelikaverin vanhemman kanssa sopiminen kuljetusvuoroista

- Helppojen kotiruokien suosiminen viikolla

- Saman sävyisten ja materiaalisten arkivaatteiden suosiminen lapsilla. Helppo pitää kaikki vaatteissa ja varmistaa, että kaikilla on puhdasta päälle pantavaa kun voi pestä isot läjät käyttövaatteita samoissa koneellisissa

- On sanottu, että ok perussiivous voi olla parempi vaihtoehto kuin säännöllinen suursiivous. Eli ei ressata valtavista suursiivouksista ja luutuamisista, vaan ok perussiivouksella voi ylläpitää riittävän siivoustason kodissa


Muita arjen helpotuksia???[/QUOTE]

Ja sitten tässä viestissä oli hyviä:


- kaupassa on käyty aikojen alusta asti kaksin , kerran viikossa . Alkupuolella mennään usein kahville - lapsi jaksaa kauppailun ihan hyvin kun homma muistuttaa retkeä . Lapsi on alle 5v.
- lapsi kulkee mukana kaikkialla - katsastuksessa , autokorjaamolla - evästä mukaan ja joskus kannettava dvd-laite tai kirja tai leluja . Tosi hyvin mennyt kaikki reissut.
- dvd-laite ja leffat toimii myös kampaajalla (äidin käydessä) tai 1-2 tunnin ylityökeikalla toimistolla käydessä (ei-virka-aikana)
- suihkussa käydään yhdessä - näin yksin ollessa ei pääse sinnekään 'rauhassa'
- jumppasalilla on lapsenlikkuuta kerran viikossa - nämä hetket/retket on markkinoitu lapselle Hänen jumpparetkikseen - eväät, jumppakengät mukaan (tosiasiassa äiti pääsee jumpalle ...) Kustannus 2 euroa. Toisella salilla olisi kk-maksu 60e/kk , mutta luullakseni likkuuta olisi joka illalle
- kaksplussan palstan kautta - ylläri ylläri , jotain hyvää tästäkin - löysin 2 v sitten meille loistavan lapsenlikan (tosin nyt ollut harvakseltaan käytettävissä viime aikoina ) aikuisen ja (yli)pätevän ihmisen
- lapsen yksityinen päivähoito on 3 minuutin matkan päässä työpaikalta , joten sillä väheni oma stressi ja lyheni lapsen hoitopäivä (entinen n 20 minuutin ajomatkan päässä )
- vaatteita on paljon - pyykkiä ei tarvitse välttämättä pestä kuin kerran viikossa ( tosin muutenkin vaatefriikkejä ollaan )
- lapsen harrastus on valittu sen perusteella , missä ympäristössä mammakin viihtyy ja saa jotain kicksejä
- tarkoituksella olen isoja muutoksia ja stressejä välttänyt tai koettanut porrastaa : ei paikkakunnan vaihdoksia, ei vaihtuvia lapsenlikkoja, ei liikaa muutoksia
- toki väliin väsyttää ja puristaa - mutta ehkäpä se on salittua kun teen kaiken tämän yksin... jos kerran useamman vanhemman perheissäkin väsyttää ?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24588672]Ja sitten tässä viestissä oli hyviä:


- kaupassa on käyty aikojen alusta asti kaksin , kerran viikossa . Alkupuolella mennään usein kahville - lapsi jaksaa kauppailun ihan hyvin kun homma muistuttaa retkeä . Lapsi on alle 5v.
- lapsi kulkee mukana kaikkialla - katsastuksessa , autokorjaamolla - evästä mukaan ja joskus kannettava dvd-laite tai kirja tai leluja . Tosi hyvin mennyt kaikki reissut.
- dvd-laite ja leffat toimii myös kampaajalla (äidin käydessä) tai 1-2 tunnin ylityökeikalla toimistolla käydessä (ei-virka-aikana)
- suihkussa käydään yhdessä - näin yksin ollessa ei pääse sinnekään 'rauhassa'
- jumppasalilla on lapsenlikkuuta kerran viikossa - nämä hetket/retket on markkinoitu lapselle Hänen jumpparetkikseen - eväät, jumppakengät mukaan (tosiasiassa äiti pääsee jumpalle ...) Kustannus 2 euroa. Toisella salilla olisi kk-maksu 60e/kk , mutta luullakseni likkuuta olisi joka illalle
- kaksplussan palstan kautta - ylläri ylläri , jotain hyvää tästäkin - löysin 2 v sitten meille loistavan lapsenlikan (tosin nyt ollut harvakseltaan käytettävissä viime aikoina ) aikuisen ja (yli)pätevän ihmisen
- lapsen yksityinen päivähoito on 3 minuutin matkan päässä työpaikalta , joten sillä väheni oma stressi ja lyheni lapsen hoitopäivä (entinen n 20 minuutin ajomatkan päässä )
- vaatteita on paljon - pyykkiä ei tarvitse välttämättä pestä kuin kerran viikossa ( tosin muutenkin vaatefriikkejä ollaan )
- lapsen harrastus on valittu sen perusteella , missä ympäristössä mammakin viihtyy ja saa jotain kicksejä
- tarkoituksella olen isoja muutoksia ja stressejä välttänyt tai koettanut porrastaa : ei paikkakunnan vaihdoksia, ei vaihtuvia lapsenlikkoja, ei liikaa muutoksia
- toki väliin väsyttää ja puristaa - mutta ehkäpä se on salittua kun teen kaiken tämän yksin... jos kerran useamman vanhemman perheissäkin väsyttää ?[/QUOTE]

ja siis tän viestin sisältö jäi näkymästä: (tässä hyviä oivalluksia)

- Työmatkat. Aiemmin kuvittelin säästäväni 10minuuttia, kun menin töihin autolla. Nykyään pyöräilen matkan, jolloin siihen menee 10 minuuttia autoa enemmän, mutta saan päivän liikuntatarvetta ja "omaa aikaa", jolloin minun ei tarvitse ottaa sitä erikseen. Jotkin työkaverini ovat myös siirtyneet julkisiin ja ottavat sillä aikaa esim. lukemiseen, kurssikirjojen kahlaamiseen, käsitöihin... Arvioin säästöksi omalla kohdallani noin 20min.

- Handsfree. Tutulta saadulla handsfreellä vapautuvat molemmat kädet puhelujen aikana esim. tiskaukseen, ruoanlaittoon jne, eikä tarvitse lösähtää sohvalle keskustelemaan. Säästöä noin 10-40min päivässä.

- Pyykkipusseja useita, jolloin vaatteet lajitellaan automaattisesti jo oikeisiin koneellisiin poisheitettäessä. Säästää noin 5min per pesukerta.

- Kukille säiliölliset ruukut (olen ovelasti hankkiutunut kaikista niihin soveltumattomista lajeista eroon ) - kukkia tarvitsee kastella vain 1-2 viikon välein.

- Telkkari: Meillä ei ole telkkaria.

- Netin käyttö. "Palkitsen" itseäni naamis- ja palstavierailuilla kökköhommien jälkeen, mutten jää istuskelemaan tuntitolkulla, ja rajoitan sen käyttöä muutenkin.

- Voisivatko lapset auttaa jossain hommassa ja se olisi samalla teidän yhteistä aikaa niin, ettei sitä tarvitse ottaa erikseen?

Pikkuasioita on vaikka kuinka. Omaa tekemistään kriittisesti tiiraillen voi näitä asioita löytää.

 

[ärsyttää]

[QUOTE="vieras";24588375]Se koira älähtää johon kalikka jne... Jos ja kun vanhemmat (ulkonainen sanoi itse) ja tässä tapauksessa isä asettaa työn etusijalle eikä ole siitä valmis tinkimään lapsen takia koska ura on niin tärkeä niin kyllä se kertoo ihan tarpeeksi ainakin kyseisestä iästä. En todellakaan tajua näitä "perheitä" joissa isän osalla ei merkitystä vaan isä voi olla töissä tai missä vaan kun kyllähän äiti (ja hoitajat) riittää. On täysin paskapuhetta että suhde on yhtä läheinen kuin isän kanssa joka on lapsen kanssa paljon. En ymmärrä miten joku edes kehtaa väittää muuta Mitä tietokoneella paljon oleva tai poissaoleva vanhempi nyt liittyy tähän ketjuun..? Tietenkään sellainenkaan ei lapsille hyväksi ole, tarvitseeko tuosta edes keskustella?[/QUOTE]

Ei kyllä kalahtanut ainakaan minuun. Onko sinun mielestäsi ulkonaisen mies todellakin niin vähän lapsensa kanssa, että se oikeuttaa parjaamaan häntä ja heidän perhe-elämäänsä tuolla tavoin kuin useammassa viestissä olet tehnyt? Jos kerran viikonloput on pyhitetty perheelle ja he sen lisäksi vielä lomailevat useasti vuodessa.

Omasta mielestäni tilanne on parempi kuin esimerkiksi minulla aikanaan oli sairaanhoitajana, kun vuorot venyivät usein tuplavuoroiksi (7-21.30) ja vapaapäiviltäkin soitettiin töihin sijaispulan takia. Pahimpina aikoina mulla oli 20 päivän aikana 3 vapaapäivää. Saattoi siis mennä useampi päivä, että näin lapseni ja mieheni ainoastaan nukkuvina, miehellä kun on normaali 8-16 työ ja lapset olivat hoidossa miehen työajan mukaan. Että tapahtuu sitä "paljon töissä olemista" muuallakin kuin johtajatasolla, eikä aina ole kyse itsekkyydestä. Mä päädyin lopulta vaihtamaan kokonaan alaa tuosta syystä. Vaikka p.ska vanhempi olen kuulemma siitä syystä, että luin itseni niin vaativalle alalle (oikeustieteellisestä kohta valmistun)...

Siten liittyi tietokonejuttu asiaan, että monet läsnäolollaan korostetusti jeesustelevat vanhemmat eivät oikeasti ole lastensa elämässä niin paljon läsnä kuin kuvittelevat. Ja se tuntuu olevan paljon hyväksytympää se ajan käyttö niihin muihin huomaamattomampiin asioihin (esim. tietsikalla tai harrastuksissa oloon) kuin töihin. Lähipiiristä löytyy eräs tuollainen perhe. Aina jauhavat, miten isä on läsnä ja plaaplaa, mutta kun ruvettiin miettimään, paljonko se isä loppujen lopuksi oli läsnä, niin viikottainen aito aika omien lasten parissa jäikin yllättäen ihan muutamaan tuntiin. Siksi ärsyttää. Huomioksi nyt vielä se, etten väitä sinun perheessäsi olevan niin.

Ja ylipäätään ärsyttää se, että katsotaan sitä perhe-elämän "hyvyyttä" ainoastaan niiden omien lasien lävitse ja tiukasti pieniä osa-alueita tuijottaen. Ei pienimmässä määrinkään nähdä tilanteita muiden ihmisten kannalta, ei edes yritetä, vaan tuomitaan heti. Sinäkin varmasti lastenne takia kieltäisit mieheltäsi (jos hänellä olisi siihen potentiaalia) esimerkiksi kansanedustajan tai ministerin pestin, koska se olisi lastenne ajasta pois ja reissutyötä olisi paljon. Ihan ok, mutta eivät ne, jotka valitsevat toisin, ole tuolla perusteella yhtään sen huonompia vanhempia.

 

["vieras"]

Ei kyllä kalahtanut ainakaan minuun. Onko sinun mielestäsi ulkonaisen mies todellakin niin vähän lapsensa kanssa, että se oikeuttaa parjaamaan häntä ja heidän perhe-elämäänsä tuolla tavoin kuin useammassa viestissä olet tehnyt? Jos kerran viikonloput on pyhitetty perheelle ja he sen lisäksi vielä lomailevat useasti vuodessa.

Omasta mielestäni tilanne on parempi kuin esimerkiksi minulla aikanaan oli sairaanhoitajana, kun vuorot venyivät usein tuplavuoroiksi (7-21.30) ja vapaapäiviltäkin soitettiin töihin sijaispulan takia. Pahimpina aikoina mulla oli 20 päivän aikana 3 vapaapäivää. Saattoi siis mennä useampi päivä, että näin lapseni ja mieheni ainoastaan nukkuvina, miehellä kun on normaali 8-16 työ ja lapset olivat hoidossa miehen työajan mukaan. Että tapahtuu sitä "paljon töissä olemista" muuallakin kuin johtajatasolla, eikä aina ole kyse itsekkyydestä. Mä päädyin lopulta vaihtamaan kokonaan alaa tuosta syystä. Vaikka p.ska vanhempi olen kuulemma siitä syystä, että luin itseni niin vaativalle alalle (oikeustieteellisestä kohta valmistun)...

Siten liittyi tietokonejuttu asiaan, että monet läsnäolollaan korostetusti jeesustelevat vanhemmat eivät oikeasti ole lastensa elämässä niin paljon läsnä kuin kuvittelevat. Ja se tuntuu olevan paljon hyväksytympää se ajan käyttö niihin muihin huomaamattomampiin asioihin (esim. tietsikalla tai harrastuksissa oloon) kuin töihin. Lähipiiristä löytyy eräs tuollainen perhe. Aina jauhavat, miten isä on läsnä ja plaaplaa, mutta kun ruvettiin miettimään, paljonko se isä loppujen lopuksi oli läsnä, niin viikottainen aito aika omien lasten parissa jäikin yllättäen ihan muutamaan tuntiin. Siksi ärsyttää. Huomioksi nyt vielä se, etten väitä sinun perheessäsi olevan niin.

Ja ylipäätään ärsyttää se, että katsotaan sitä perhe-elämän "hyvyyttä" ainoastaan niiden omien lasien lävitse ja tiukasti pieniä osa-alueita tuijottaen. Ei pienimmässä määrinkään nähdä tilanteita muiden ihmisten kannalta, ei edes yritetä, vaan tuomitaan heti. Sinäkin varmasti lastenne takia kieltäisit mieheltäsi (jos hänellä olisi siihen potentiaalia) esimerkiksi kansanedustajan tai ministerin pestin, koska se olisi lastenne ajasta pois ja reissutyötä olisi paljon. Ihan ok, mutta eivät ne, jotka valitsevat toisin, ole tuolla perusteella yhtään sen huonompia vanhempia.

Edelleenkään en ymmärrä miten tietokoneella roikkuvat äidit tai itseään korostavat vanhemmat tms. liittyvät tähän keskusteluun kun keskustellaan ulkonaisen kommenteista. Minä kun sanoin jo aiemmin että minulla ei ole tarvetta puolustella meidän perheen tilannetta koska tiedän se olevan kaikille paras joten nuo "muut" perheet ei liity aiheeseen mitenkään. Totta kai mainitsemasi vanhemmat ovat huono juttu, mutta edelleen ei liity tähän mitenkään. Sen sijaan sinä arvostelet ihan suoraan mm. mieheni potentiaalia tiettyyn työhön vaikken ole sanallakaan maininnut meidän perheestä! Ja sitten sanot minun olevan törkeä, tekopyhyyttä parhaimmillaan En tietenkään kieltäisi mieheltäni yhtään mitään, hänellä on arvot ihan omasta takaakin kohdallaan ja esim. pitempiaikaiseen reissutyöhön ei lähtisi, koska perhe tulee aina ensimmäisenä. Näistä on tietenkin keskusteltu jo valmiiksi. Lyhytaikaisesti suuri määrä työtä menisi, pitempiaikaisesti ei. Eniten ulkonaisen asenne riepoo. "Miksi pitäisi olla kotona enemmän, kun työ on niin tärkeää" "Kyllä lapsille riittää että äiti on kotona" Tuo on ihan käsittämätöntä lapsen tarpeiden aliarvioimista! Joka ikinen lapsi haluaisi viettää mieluummin vanhemman kanssa enemmän aikaa jos saisi valita, mutta ulkonaisen mielestä asia ei ilmeisesti ole näin. Työ voi olla tärkeää, voi olla niin itsekäs että työ on tärkeämpää kuin lapset mutta MIKSI sitä ei voi rehellisesti myöntää vaan koittaa vääntää mahdotonta asiaa mahdolliseksi?

 

["ellinoora"]

Minä taas ymmärsin erinomaisesti kirjoittajan pointin ja ei,en ole päässyt mitenkään erityisen helpolla.Lapset ovat kyllä valvottaneet ja heitä on neljä.Olen hoitovapaan ajan ollut iltaisin töissä ja lasten kanssa päivät,kotiin jäin vapaan loputtua jatkaen iltatöitä.Nykyään olen päivätöissä 6-8h,illat vietämme kotosalla tai muuten yhdessä ollen,mitään ylimääräisiä menoja tai harrastuksia ei iltoihimme ole hankittu.Voimme hyvin,emmekä ole uupuneita,olemme järjestelleet asiat aina mahdollisimman hyvin kaikkien kannalta.Enkä tarkoita ,että yksinhuoltajilla olisi järjestelymahdollisuuksia esim.

 

[ärsyttää]

[QUOTE="vieras";24589178] Sen sijaan sinä arvostelet ihan suoraan mm. mieheni potentiaalia tiettyyn työhön vaikken ole sanallakaan maininnut meidän perheestä! Ja sitten sanot minun olevan törkeä, tekopyhyyttä parhaimmillaan [/QUOTE]

Tätä kohtaa haluan oikaista. En arvostellut miehesi potentiaalia (siis en ottanut kantaa siihen, onko hänellä potentiaalia vai ei, enhän minä voi sitä tietää), vaan ihan neutraalina ilmauksena yritin kirjoittaa tuon. Pieleen se sitten meni, kun kerran ymmärsit lauseen toisin (veetuiluna). Ei todellakaan ollut tarkoitus loukata tai kuulostaa siltä, että vähättelisin miehesi osaamista. Se ei kuulu tyyliini.

 

[uuvuttaa juu]

Niinpä niin olisikin täydellinen elämä ja silleen.

Meitä uuvuttaa eniten työnteko ;D
Miehellä on töitä langennut enemmän kuin tarpeeksi, lisäksi isoon työmäärään perfektionistinenluonne, niin työthän suoritetaan tismalleen.

Enpäs sitten hirmusesti yritä hänellen kotitöitä sälyttää vaan yritän niistä selviytyä itse oman palkkatyöni lisäksi, joka on epäsäännöllistä vuorotyötä.

Lomia ei pystytä pitämään yhtäaikaa kuin muutamia päiviä. Kun on ne lapset joita ei yksin voi kotiin jättää...

...että se elämä uuvuttaa, mutta hei me tykätään elämistämme, ollaan kuitenkin tyytyväisiä vaikka väsyneitä ollaankin. Meillä on töitä, meillä on perhe, meillä on ystäviä ja kovasti on puuhaa, ettei tekemisen puute vielä ole yllättänyt!