En todellakaan tiedä mitä uskoa ja mitä ei. Enkä myöskään ymmärrä sitä, että hän puhuu niin ristiriitaisesti kaikista asioista. Yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista. Suunnuntaina sanoi, että ei ole koskaan rakastanut ketään ja että häntä inhottaa se kun olen sanonut häntä minulle tärkeäksi. Kysyin, että etkö tosiaan ole koskaan rakastanut edes entisiä naisystäviäsi, vastasi että "en kai". Kun tiedustelin seurustelujen syytä, niin sanoi, että "ei hän tiedä se on kai vaan tapa". Muutama viikko sitten vänäsi minulta tunti tolkulla, että rakastanko häntä ja kuinka paljon. Ja ihme kyllä silloin väitti myös sitä, että hän rakastaa minua ja minun kanssa on mukava olla,vaikka en häntä pyytänyt kertomaan tunteistaan. Sitten tosiaan sunnuntaina tulee, että ei koskaan ole välittänyt kenestäkään eikä häntä kiinnosta se välittääkö joku hänestä, mutta kuitenkin sanoi, että on hänelläkin tunteet. Ota nyt tuosta selvää onko vai eikö ja mikä on totta ja mikä ei. Sitten löi puukkoa lisää ja alkoi kyselemään ex-miesystävistäni ja väittämään, että taidan soitella heille ja pitää yhteyttä. Sekä sellaista lokaa heitti vielä kun työni vuoksi olen paljon ihmisten kanssa tekemisissä, niin mies- kuin naisasiakkaiden,niin alkoi vinoilemaan, että taidat pitää tiiviisti yhteyttä niihin miesasiakkaisiin. Halusi loukata minua oikein kunnolla, kun tietää että olen rehellinen ihminen enkä koskaan ole pettänyt häntä enkä tehnyt mitään sellaista mikä olisi vahingoittanut häntä. Hän halusi loukata minua oikein kunnolla ja siinä myös onnistui. Tunnen itseni moraalittomaksi ja alhaiseksi ihmiseksi, vaikka en ole mitään väärää tehnytkään. Hän sanoikin kerran, että "piruilee" minulle ja "epäilee" minun rehellisyyttä, kun tietää että olen varmasti rehellinen ja uskollinen.Nämä kaikki jutut mitä hän laukoi tulemaan löi minut aivan ällikällä. En olisi koskaan uskonut, että hänessä on niin paljon pahaa. Kyllä minä tiedän, että tämä suhde on lopullisesti ohi. En vain ymmärrä miksi hän halusi lopettaa sen riidellen. Olisi voinut sanoa jo paljon aiemmin, että nyt se on loppu kun kerran olen ollut riesa ja hän on katunut suhdettamme. Viisi vuotta valehdellut,ei ole päivääkään rakastanut minua eikä välittänyt minusta. Tuntuu aivan uskomattomalta, että kuinka hän on voinut teeskennellä ja valehdella kaikkea hyvää minulle vuosien ajan. Tiedän, että varmasti saattaa löytyä hyviäkin miehiä, mutta ne ei tule koskaan minun kohdalle, enkä koskaan enää pysty luottamaan yhteenkään mieheen. Sen verran sai sanoillansa pahaa aikaan, että olenkin tämän viikon sairaslomalla, en jaksa olla töissä nukkumatta öitä, enkä muutenkaan. Itkiessä on huono tehdä töitä, eikä asiakkaat siitä pitäisi.
Kertokaa onnistuuko valehtelu todella noin helposti?
Ei-persuketju, mutta tässä ketjussa on perinteisen suomalaisen näköisiä ihmisiä