Miksi mies ei halua esitellä lapsilleen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Voisiko joku mies vastata. Ollaan oltu yhdessä kohta vuosi. Olen halunnut pitää todella matalaa profiilia suhteessa, koska sen jatkuminen on ollut epävarmaa enkä halua hätiköidä. Vaikuttaa siltä, ettei mies halua että tapaan hänen lapsensa. En ole sitä itse ehdottanutkaan, mutta hänen yksinäisestä vuoropuhelusta aina tajuaa, että jarruttelee asian kanssa. Tiedän, että lapsilla on ongelmia, on sossu kuvioissa jne. Mies näkee lapsiaan pari kertaa kuussa ottamalla vain yhdeksi yöksi kerrallaan. On perunut useat "iskä-viikinloput" ja olen katsonut touhua huolissani. Ollaan puhuttu asioista ja hän haluaa osallistua lastensa elämään enemmän. Mies tuntee nyt minun lapseni jo hyvin ja haluaisi tulla esitellyksi suvussani. Itse en ole tähän valmis. Se, mikä tässä ihmetyttää on se, että välillä hänen höpötyksestä vivahtaa sellainen sävy, kuin vika olisi minussa. Olen häntä parempituloisempi, koulutetumpi ja luonteeltani taatusti se rauhallisempi ja asiallisempi osapuoli, mutta olen ruvennut hänen puheidensa vuoksi miettimään pääni kipeäksi, mitä sellaista minussa on, että lapsia täytyy "suojella" minulta.
 
Taustalla voi olla lasten äiti. Meillä uusioperhe ja nyt jo aikuiset lapset mutta alussa ex kielsi lapsiltaan kaiken mikä liittyi isän uuteen elämään.
Lapsemme eivät ole saaneet olla keskenään missään tekemisissä toistensa kanssa jne.
 
Muusta en tiedä, mutta jos lapsia näkee harvoin ja vain vähän aikaa kerrallaan, niin eipä siihen kannata ulkopuolista ihmistä välttämättä tuodakaan. Se on lasten aikaa. Eikä sellaisella tapaamistahdilla lapsen ja äitipuolen välille mitään kunnon suhdetta syntyisikään.

Tapasin itse aikanaan isäni uuden puolison kun olin jo aikuinen. Kävi ilmi, että olivat olleet kimpassa jo 6 vuotta. En koe menettäneeni mitään vaikka en tiennytkään isäni parisuhteesta. Toki siitä olisi voinut mainita, ei siitä haittaakaan olisi ollut, mutta tuskin olisin halunnut silloin teininä tavata ko. henkilöä. Tilanne on tietenkin ihan eri, jos asutte yhdessä ja lapsi vierailee sinun kotonasi.
 
Muusta en tiedä, mutta jos lapsia näkee harvoin ja vain vähän aikaa kerrallaan, niin eipä siihen kannata ulkopuolista ihmistä välttämättä tuodakaan. Se on lasten aikaa. Eikä sellaisella tapaamistahdilla lapsen ja äitipuolen välille mitään kunnon suhdetta syntyisikään.

Tapasin itse aikanaan isäni uuden puolison kun olin jo aikuinen. Kävi ilmi, että olivat olleet kimpassa jo 6 vuotta. En koe menettäneeni mitään vaikka en tiennytkään isäni parisuhteesta. Toki siitä olisi voinut mainita, ei siitä haittaakaan olisi ollut, mutta tuskin olisin halunnut silloin teininä tavata ko. henkilöä. Tilanne on tietenkin ihan eri, jos asutte yhdessä ja lapsi vierailee sinun kotonasi.
Fiksu järjestely. Mielestäni mikään elämässä ei ole kaameampaa kuin uusioperhe. Veljeni meni uudestaan naimisiin, ja hänen kuoltuaan leski ei pyytänyt ketään suvustamme hautajaisiin. Edes kuolinsyytä emme saaneet tietää. Sain tietää kuolemasta sisareltani.
Tekisin elämässäni mitä muuta älytöntä tahansa kuin ottaisin riesakseni eronneen miehen.
 

Yhteistyössä