miksi mulla ei voi olla raitista miestä?

[synkeä]

ja miksi mä olen tommoselle tehny vielä lapsenki? joka vitun viikonloppu juo. joko perjantaina tai lauantaina. ja vetää siis ihan räkäkännit. kompuroi kotiin joskus 4-5 aikaan aamulla, eli sillon kun kapakat on menneet kiinni.

minä vauvan kanssa kotona. tietysti. kuulemma ratkutan tästä juomisesta ihan vitutukseen asti. kivaa. en sais ilmeisesti ilmaista huoltani siitä että koen että mies juo liikaa. itsekään en sylje lasiin, otan lasillisen viiniä silloin tällöin, en tosin nyt imetysaikana.

sanoin miehelle että käännetäämpä tämä asia toisinpäin: minä menen joka ikinen viikonloppu joko perjantaina tai lauantaina juomaan pään täyteen ja tulen kotiin vasta sitten kun viimeinenki kapakka menee kiinni. mies sanoi että mut sähän imetät, sanoin että niin, mutta siitä huolimatta menisin. mies vaan tuumasi että tää haiskahtaa nyt riidanhaastamiselta eikä suostunu keskustelemaan asiasta enää mitään.

tais napsahtaa jotain sillä tuolla päässä.

vituttaa. kiitos kun sain purkaa. ei tarvii edes vastata tähän, oli vaan pakko kirjottaa.

 

[mamipöö]

mä en osaa ees kuvitella mitä ois olla parisuhteessa ilman sitä kuningas alkoholia!! no, ehkä vielä joku päivä. :hug:

 

[Siksi]

että sinä et valinnut raitista miestä. Kun minun mieheni toi kaupasta ekan keskaripullon kotiin, minä sanoin: "Tuo on viimeinen kerta, kun ostat kaljaa kotiin." - Noh, olin tiennyt valinneeni etevän miehen ja niinpä hän tajusi minun tarkoittavan, ettei viinalla läträtä.

 

[Mahoton mirri]

Jaksuja sulle :hug: Tuo on niin inhottavaa tuollainen ja varsinkin kun pitää päästä johonkin baariin vetää pää täyteen ja tulla vasta aamulla takas. Onneks meillä ei mies oo ikinä harrastanu baareja, ei mekään lasiin syljetä, mutta järki kuitenkin on milloin ja missä otetaan ja kuinka paljon. Koita jaksaa!!

 

[Ennariina]

Minullakin mies, joka joka viikonloppu ottaa kuppia, ja väliin viikollakin. Ikinä en kuitenkaan ole kokenut sitä ongelmana, en miehelle, enkä itselleni. Saattaa vetää mäyräkoiran tuosta vaan, eikä siitä edes huomaa että olisi juonut mitään. Itselläni on alkoholistivanhemmat, ja aina vannoin ettei ikinä minulle tule juoppoa miestä, enkä häntä juopoksi ajattelekaan mieheni kohdalla. jos vanhempani joskus pyytäisivät tuomaan heille vaikkapa sen mäyräkoiran, en ikipäivänä veisi koska tiedän mitä siitä seuraa. Mutta miehelle olen niitä kantanut kaupasta, mutta ikinä en omilla rahoilla niitä osta, kaljat saa maksaa aina itse. :hug:

 

[Jupuli]

Vaikket vastausta taidakaan haluta vastaan silti..

Kannattaskohan miettiä eroa/taukoa? jos ei mies siis suostu lopettamaan..
Jos sinä sen ongelmaksi koet, se on alkoholiongelma, myöntää mies tai ei..
Kannattaa yrittää puhua ilman huutamista ja syyllistämistä, tai ottaa perheneuvolaan yhteyttä.. ei tuo kasvuympäristönä ole hyväksi lapselle..
(tiedän, itse olen alkoholistin lapsi..)
Sinun on oltava "vahva" ja tehtävä päätös joka on hyväksi sinulle ja lapselle (elämä ilman viikonloppukännääjää ), jos mies ei siihen suostu hänen menetys..

 

[synkeä]

Vaikket vastausta taidakaan haluta vastaan silti..

Kannattaskohan miettiä eroa/taukoa? jos ei mies siis suostu lopettamaan..
Jos sinä sen ongelmaksi koet, se on alkoholiongelma, myöntää mies tai ei..
Kannattaa yrittää puhua ilman huutamista ja syyllistämistä, tai ottaa perheneuvolaan yhteyttä.. ei tuo kasvuympäristönä ole hyväksi lapselle..
(tiedän, itse olen alkoholistin lapsi..)
Sinun on oltava "vahva" ja tehtävä päätös joka on hyväksi sinulle ja lapselle (elämä ilman viikonloppukännääjää ), jos mies ei siihen suostu hänen menetys..

olen miettinyt tätä todella paljon... varsinkin viimeaikoina. ja kun juhannuksenakin häipyi kahdeksi päiväksi jonnekin ryyppäämään... ei edes puhelimeen vastannut. minä sain olla kipeän vauvan kanssa yksin kotona. vittu että olikin kivaa.

mies ei yhtään ymmärrä miten paljon on minua loukannut. olen yrittänyt sitä hänelle kertoa, ja ihan ilman huutamista, meillä ei olla koskaan huudettu vaan pyritty ratkaisemaan ongelman puhumalla.

välillä tuntuu siltä että en jaksa. että lapsikin ansaitsee parempaa.

ja tuolle yhdelle vastaajalle: en todellakaan tiennyt seurustelun alkaessa että miehestäni kehkeytyisi alkoholin suurkuluttaja.

kiitos kaikille teille.

 

[synkeä]

jaa, kiva kun tuli kahteen kertaan tuo mun teksti. en kyllä painanu ku yhen kerran vaan tuota lähetä-nappia...

 

[synkeä]

no höh, tää taitaa sekoilla tää mun kone nyt...

 

[omavika]

ja miksi mä olen tommoselle tehny vielä lapsenki? joka vitun viikonloppu juo. joko perjantaina tai lauantaina. ja vetää siis ihan räkäkännit. kompuroi kotiin joskus 4-5 aikaan aamulla, eli sillon kun kapakat on menneet kiinni.

minä vauvan kanssa kotona. tietysti. kuulemma ratkutan tästä juomisesta ihan vitutukseen asti. kivaa. en sais ilmeisesti ilmaista huoltani siitä että koen että mies juo liikaa. itsekään en sylje lasiin, otan lasillisen viiniä silloin tällöin, en tosin nyt imetysaikana.

sanoin miehelle että käännetäämpä tämä asia toisinpäin: minä menen joka ikinen viikonloppu joko perjantaina tai lauantaina juomaan pään täyteen ja tulen kotiin vasta sitten kun viimeinenki kapakka menee kiinni. mies sanoi että mut sähän imetät, sanoin että niin, mutta siitä huolimatta menisin. mies vaan tuumasi että tää haiskahtaa nyt riidanhaastamiselta eikä suostunu keskustelemaan asiasta enää mitään.

tais napsahtaa jotain sillä tuolla päässä.

vituttaa. kiitos kun sain purkaa. ei tarvii edes vastata tähän, oli vaan pakko kirjottaa.

Voi, voi! Olisi kannattanut valita paremmin! En katsois päivääkään.

 

[pikasesti]

No jo on taas kommentit.
Varmaan helpottaa ap:tä tulollaisetlis kannattanut valita parempi.
Ap:sinä sen päätät katsotko moista touhua vai et.joko saat miehes ymmärtään tilanteen taikka .....
Koitahan jaksella!

 

[Sabira harmaana]

ja miksi mä olen tommoselle tehny vielä lapsenki? joka vitun viikonloppu juo. joko perjantaina tai lauantaina. ja vetää siis ihan räkäkännit. kompuroi kotiin joskus 4-5 aikaan aamulla, eli sillon kun kapakat on menneet kiinni.

minä vauvan kanssa kotona. tietysti. kuulemma ratkutan tästä juomisesta ihan vitutukseen asti. kivaa. en sais ilmeisesti ilmaista huoltani siitä että koen että mies juo liikaa. itsekään en sylje lasiin, otan lasillisen viiniä silloin tällöin, en tosin nyt imetysaikana.

sanoin miehelle että käännetäämpä tämä asia toisinpäin: minä menen joka ikinen viikonloppu joko perjantaina tai lauantaina juomaan pään täyteen ja tulen kotiin vasta sitten kun viimeinenki kapakka menee kiinni. mies sanoi että mut sähän imetät, sanoin että niin, mutta siitä huolimatta menisin. mies vaan tuumasi että tää haiskahtaa nyt riidanhaastamiselta eikä suostunu keskustelemaan asiasta enää mitään.

tais napsahtaa jotain sillä tuolla päässä.

vituttaa. kiitos kun sain purkaa. ei tarvii edes vastata tähän, oli vaan pakko kirjottaa.

Voi, voi! Olisi kannattanut valita paremmin! En katsois päivääkään.

No juurihan ap totesi, ettei seurusteluaikana olisi voinut kuvitellakaan että miehestä kehkeytyy alkoholin suurkuluttaja...! *headwall*

 

[Miss Piggy]

haluatko laittaa mulle yytä? =)

 

[Keittiönoita]

Oli ikävästi sanottu tai ei, minunkin mielestäni syy on siinä, että olet sellaisen valinnut. En tunne yhtään absolutistia, joka olisi vauvan syntymän jälkeen ratkennut juomaan. Useimmiten kumppanin alkoholinkäyttötavat selviää jo seurusteluvaiheessa. Jos kumppani ei ole absolutisti, kannattaa yleensä käydä sen kanssa "kylillä riekkumassa" useammankin kerran jo seurusteluaikana, jolloin näkeeja kokee, millainen mies on alkoholin vaikutuksen alaisina. Joistakin tulee leppoisia seuramiehiä, toisista agressiivvisia riidanhaastajia, jotkut juovat itsensä änkyrään, örppäävät ja sammuvat jne.

Joillekin sun miehesi tapaisille miehille auttaa, kun pistää heidät valitsemaan: alkoholi tai perhe. Huomauttelemalla asiasta miehesi tuskin muuttuu, saattaa jopa ottaa kuppia enemmänkin, jotta jaksaisi sitä "jäkätystä" kuunnella. Joten ukko seinää vasten ja valitsemaan.

 

[Miss Piggy]

mun mielestä ei voi sanoa,että on valinnut sellaisen! meillä ainakin seurustelu aloitettu 16-vuotiaana, eikä mies sillon juonu, koska oli alaikäinen!!!!

 

[Keittiönoita]

mun mielestä ei voi sanoa,että on valinnut sellaisen! meillä ainakin seurustelu aloitettu 16-vuotiaana, eikä mies sillon juonu, koska oli alaikäinen!!!!

Totta toki, mutta sinäkin olet ollut miehesi kanssa jo niin monta vuotta, että varmaan on tullut hänen tapansa tutuiksi jo =) Tuskin hänen kanssaan vauvasta edes haaveilisit, jos miehesi olisi näinä vuosina osoittautunut jollain tavalla alkoholiongelmaiseksi.

 

[Miss Piggy]

mun mielestä ei voi sanoa,että on valinnut sellaisen! meillä ainakin seurustelu aloitettu 16-vuotiaana, eikä mies sillon juonu, koska oli alaikäinen!!!!

Totta toki, mutta sinäkin olet ollut miehesi kanssa jo niin monta vuotta, että varmaan on tullut hänen tapansa tutuiksi jo =) Tuskin hänen kanssaan vauvasta edes haaveilisit, jos miehesi olisi näinä vuosina osoittautunut jollain tavalla alkoholiongelmaiseksi.

no sanotaanko nyt näin, että meillä on sama tilanne ku ap:lla.
mutta en oo ajatellu miestä vaihtaa sen takia, onko sillä sit alkoholiongelma vai mikä?....

 

[Keittiönoita]

no sanotaanko nyt näin, että meillä on sama tilanne ku ap:lla.
mutta en oo ajatellu miestä vaihtaa sen takia, onko sillä sit alkoholiongelma vai mikä?....

Siinä tapauksessa...anteeksi nyt vain...on pakko sanoa, että itsepähän valintasi teet ja mitä ilmeisimmin erittäin tietoisesti. Siis sen, että hankit lapsen alkoholiongelmaisen kanssa.

 

[porkkana]

mä ainakin erosin jo miehestä, mut erehdyin kuitenkin ottamaan takas ja tulemaan vahingossa taas raskaaksi. Vauva on syötävän suloinen, mies ei! alkoholisti ja luultavasti parantumaton. Ei siis mikään viikonloppukännääjä vaan ihan kunnolla alkkis. parhaimmillaan ollut lähes puolivuotta selvinpäin. (silloin kun erehdyin ottamaan takas) pahimmillaan juonut kuukausia päivittäin, (silloin kun odotin tätä vauvaa) Mies on ihmisenä mukava, mutta alkoholi on ottanut täyden vallan hänen elämästään, ja myös meidän muiden mikäli mies täällä asuisi. vaikuttaa menevän pahempaan suuntaan koko ajan. ja niin se yleensä, kannattaa ap. ihan vakavasti harkita millaista suhdetta haluat. Meillä mies ei asu täällä, (tosin tällä hetkellä asunnoton, joten täällä liikaa notkuu) mutta tapailemme kuitenkin kun hän selvinpäin. Meillä tälläinen on hyvä ratkaisu kaikkien kannalta,koska myös minä pidän vapaudesta jonka tämä yh:na oleminen tavallaan tuo mukanaan. jos haluaisin vakavamman suhteen niin tälläinen ei toimisi. joka tapauksessa saman katon alla eläminen alkoholin suurkuluttajan kanssa on huono ratkaisu kaikkien kannalta.

 

[sen enempää]

mitään/ketään puolustelemaan, mutta sairaus se on alkoholismi siinä missä syöpäkin, miksi vaihtamaan sen takia puolisoa tai olla tekemättä lapsia

 

[Miss Piggy]

no sanotaanko nyt näin, että meillä on sama tilanne ku ap:lla.
mutta en oo ajatellu miestä vaihtaa sen takia, onko sillä sit alkoholiongelma vai mikä?....

Siinä tapauksessa...anteeksi nyt vain...on pakko sanoa, että itsepähän valintasi teet ja mitä ilmeisimmin erittäin tietoisesti. Siis sen, että hankit lapsen alkoholiongelmaisen kanssa.

kyllä, erittäin tietoisesti, koska miehellä ei ole alkoholiongelmaa.

 

[Keittiönoita]

mitään/ketään puolustelemaan, mutta sairaus se on alkoholismi siinä missä syöpäkin, miksi vaihtamaan sen takia puolisoa tai olla tekemättä lapsia

Hyvä pointti, mutta mun mielestäni ero on aika selvä: syöpäpotilailla on yleensä halu parantua syövästään ja tekevät kaikkensa sen eteen, että parantuisivat.

Mä en haluaisi lasteni kasvavan alkoholistiperheessä ja jos elämäni suuri rakkaus osoittautuisi alkoholistiksi, lapsia alkaisi tulla aikaisintaan sitten, kun mies olisi käynyt läpi hoidot ja ollut useamman vuoden raittiina. Jokainen toimii toki tavallaan, mä ajattelen ihmissuhteissanikin aina ensin lapsiani.

 

[Keittiönoita]

no sanotaanko nyt näin, että meillä on sama tilanne ku ap:lla.
mutta en oo ajatellu miestä vaihtaa sen takia, onko sillä sit alkoholiongelma vai mikä?....

Siinä tapauksessa...anteeksi nyt vain...on pakko sanoa, että itsepähän valintasi teet ja mitä ilmeisimmin erittäin tietoisesti. Siis sen, että hankit lapsen alkoholiongelmaisen kanssa.

kyllä, erittäin tietoisesti, koska miehellä ei ole alkoholiongelmaa.

No tuossa just ylempänä sanoit, ettet tiedä, onko sillä alkoholiongelma vai ei. Mutta tietenkin teet, kuten parhaaksi näet, mutta jos miehesi juo jo nyt usein - humalaan asti - teet todellakin tietoisen valinnan ja siitä valinnastasi et ole vastuussa pelkästään itsellesi vaan myös lapsellesi.

 

[porkkana]

mitään/ketään puolustelemaan, mutta sairaus se on alkoholismi siinä missä syöpäkin, miksi vaihtamaan sen takia puolisoa tai olla tekemättä lapsia

enpäs tiedä..
sairaus, riippuvuus vai mikä lie. Joka tapauksessa jos mieheni olisi vakavasti sairas en kyllä hyväksyisi että hän jättäisi hakematta apua siihen ja jäisi vaan makaamaan. Ajatellen vaika että halvaantunut mieheni haluaisi vaan maata olohuoneen lattialla vaatien minun tuomaan ruoat ym. sinne ei haluaisi hakea apua esim, pyörätuolia, kuntoutusta, kotisairaanhoitoa ei käyttäisi muitakaan apuvälineitä tai esim. vaippaa jos tarttis tms. makaisi vaan kusis alleen söis siinä mihin ruoat toisin ym. ja sillä tavalla vaikeuttaisi tietentahtoen minunkin elämää vaikka olisi mahdollisuus elää ihan suht normaalia elämää jos vaan hakisi apua niin en voi sanoa että sitä hyväksyisin sen kummemmin kuin sitäkään että ei kykene hallitsemaan alkoholinkäyttöä, muttei myöskään vaivaudu tai halua siihen apuakaan hakea.

 

[eroja eroja vain]

mitään/ketään puolustelemaan, mutta sairaus se on alkoholismi siinä missä syöpäkin, miksi vaihtamaan sen takia puolisoa tai olla tekemättä lapsia

SIKSI että vaikka vain toinen vanhemmista on alkoholisti, se vaikuttaa todella ikävästi lapsiin ja myös koko perheeseen. SIKSI että syövästä ihminen yleensä haluaa parantua ja suostuu ottamaan vastaan hoitoja, Ja jos ei, kuolee aika nopsaan.

SIKSI että alkoholisti, joka ei ole hoidossa, ei tunnusta eikä hyväksy olevansa sairas, vaan sanoo, ettei hänellä ole mitään alkoholismia, akka vaan nalkuttaa.
Syöpään sairastuneelle voidaan todentaa että hänellä on sairaus, joka kannattaa hoitaa ja mikä on elinaika ja mitä tapahtuu jos ei ota hoitoa tai jos ottaa hoitoa.
Alkoholisti ei kuuntele tämmösiä juttuja, koska hän ei ole suurkuluttaja eikä hänen juomisensa vahingoita ketään, hähän vain rentoutuu.

Alkoholistia ei voi painostaa hoitoon pakolla, jos hän itse ei halua. Juoptellessaan hän tuhoaa paitsi itsensä, myös lapsensa, perheensä. Viinaan valuva raha on kaikki pois perheeltä, lapsilta.

Minä väitän, että tietyt jutut ja ongelmat ovat havaittavissa jo seurusteluaikoina, jos niihin osaa kiinnittää huomiota. Mutta yleensä sitä painelee villasella ja selittelee.

Minunkin exäni aloitti alkon kanssa läträämisen räkäkänniin asti jo seurusteluaikana. En minä sitä vakavana pitänyt. Olinhan minäkin ryypännyt, mutta en enää siinä vaiheessa, täysi-ikäisenä ottanut kuten poikakaveri.
Myös monia muita juttuja oli ihan selkeästi nähtävillä jo seurustellessa. Silti tein lapsia ja oltiin avoliitossa.
Ei hän koskaan karannut kotoa mihinkään ryyppäämään, tissutteli kotona pikku hönössään.
Riitelimme, minä repesin tuon tuostakin. Koko huusholli ja lapset oli minun vastuulla, rahaa ei ikinä mihinkään, mutta viinaan sitä oli.

Erosin.

Mies ei parantunut, paheni vain.