Mies lähti meripäivien viettoon, työnsin puoliväkisin että saa vähän tuulettua kun on tehnyt niin paljon töitä ja lopusta ajasta 100% omistautuu mulle ja lapsille ja kodin laittamiselle. Mies soitteli vielä illalla ja sanoi itse, että on yhteyksissä vielä illan mittaan. Sillä on sellainen hassu tapa yleensä baarireissulta viestitellä kuitenkin mulle, kaikkea mitä sillä mieleen juolahtaa (on tässä 7v aikana "muutaman" kerran viestejä sadellut baarikierrokselta). Nyt en ole kuullut mitään!? Ei ole vastannut mun viestiin, kun toivottelin hyvää yötä ja kyselin miten menee. Yleensä aina siinä vaiheessa vastaa hyvänyön suukot ja kertoo ketä on tavannut tms. En siis edellytä sellaista, mutta se on sen tapa. Nyt huolestuin kun ei ole kuulunut ja tavoistani poiketen yritin soittaa, ajattelin vaan pikaisesti toivottaa hyvät yöt ja varmistaa että on kunnossa. Ei ole sellainen että siitä suuttuisi. Ei vastannut.
Tiedän että meripäivillä on paljon tuttuja ja meteliä, ei kuule puhelinta ja plaa plaa. Mie tiedän että kaikki on hyvin ja niinpoispäin, mutta miksi, OI MIKSI sitten olen huolissani???? Miksen osaa olla ajattelematta aina niitä pahimpia juttuja? Onko muissa tällaisia hullun murehtijan piirteitä?
Tiedän että meripäivillä on paljon tuttuja ja meteliä, ei kuule puhelinta ja plaa plaa. Mie tiedän että kaikki on hyvin ja niinpoispäin, mutta miksi, OI MIKSI sitten olen huolissani???? Miksen osaa olla ajattelematta aina niitä pahimpia juttuja? Onko muissa tällaisia hullun murehtijan piirteitä?
