Miksi naiset aina...

[Rentuksiko?]

Täälläkin ihmetellään usein miksi mun oma Elli teki ja jätti mut. Lähti sellaisen Rentun mukaan ja jätti rehdin, työeliään perheen isän. Jokaisella on varmaan tuttavapiirissä joku jolle tällainen tarina on tuttu.
Mikäs siinä on Ellit? Hyvässä asemassa, trimatty body ja kultaiset käytöstavat eivät takaa mitään, kun tämä hilpeä moniongelmainen renttu astuu kuvaan niin se on sitten menoa. Jonkun ajan päästä alkaa sitten harmittamaan oikein vietävästi. Onko kyse siitä, että pitää tehdä rankanlainen irtiotto olemassa olevasta suhteesta ja parhaiten se tapahtuu aivan toisenlaisen ihmisen kanssa?

Esittäkää näkemyksenne hyvät Ellit: miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?

 

[Nainen]

Rentut on parempia sängyssä

 

[no tietenki]

Koska sillä rentulla on isompi mulkku.

 

[Rentun ruusu]

Rentit on intohimoisia, kiihkeitä, eivätkä tuijota pelkkään siisteyteen ja materiaaliin. Niillä on myös mielikuvitusta ja seikkailunhalua, eivätkä jämähdä sohvan perälle. Rentut eivät myöskään kangistu kaavoihin , vaan ne osaavat aina yllättää..

 

[älä yritä]

Rentuksi ei aleta. Rentuksi synnytään.

 

[Sivustaseuraaja]

Ei minun tuttavapiirissäni ole koskaan hyvää perheenisää jätetty. Monta itseään kunnollisena pitänyttä nynnyä on tosin jätetty.

 

[Barflyfan]

Niissä on jotain. Yllätyksellisyys on varmasti aika vahva. Ne paskat nakkaa typerille muodollisuuksille ja antautuu täysillä hetkeen. Rentuillakin on oma arvomaailmansa...

 

[Mies@]

Nainen jättää hyvän miehen koska hän kapinoi auktoriteettia vastaan keinolla millä tahansa. Kunnon mies saa suvun piirissäkin auktoriteettia, ja kun mies on niin lähellä sitä naista , alkaa nainen kapinoida kuin murrosikäinen.

 

[mies]

Rentun seurassa on värikkäämpää, renttu ei kysele ja aina on tiedossa yllätyksiä.

Moni on tunnustanut, että tällaistako tämä sitten on seuraavat 40v. Rentun kanssa ei taatusti ole tasaista. Ei huomata edes valittaa, kun on edellinen tempaus selvittämättä)

 

[Pöljä]

Rentut eivät vaivaa päätään arkisilla huolilla, vaan ajattelevat joka hetki seksiä.

Se on estotonta ja hulvatonta menoa, Kaikki energia käytetään panemiseen.

Mitäpä terve nainen muuta kaipaa?

 

[Tiedän]

Rehti ja työteliäs pehmomies tienaa perheen talouden kohtuulliseen kuntoon 30-40 ikävuoteen mennessä. Asunto on pääpiirteissään maksettu. On hankittu kenties mökki vene ja pari autoa. Kun ellillä ei ole enää pelkoa puille paljaille joutumisesta, voidaan valita jännittävämpi vaihtoehto mieheksi. Tämän renttumiehen ei tarvitse tehdä työtä ympäripyöreää, vaan voi paneutua täysillä elliinsä.

 

[Osapäiväretku]

Nainen kaipaa turvallista varakasta elämää ja samalla yllätyksiä ja spontaania, epämuodollista käytöstä, huumoria arkeen ja tietenkin mielikuvitusta seksiin. Retkut on sosiaalisissa taidoissa älykkäitä, eivätkä mitään paskantärkeitä titteleillä nipottajia ja rojuilla koreilijoita.

Ideaali ratkaisu naisen kannalta on saada mies, joka tarjoaa naiselle kaiken tuon yllämainitun, siis osapäiväretku. Osapäiväretkua ei kukaan hyvän päälle ymmärtävä nainen jätä. Pikku itkujen jälkeen tavallinen arkikin tuntuu juhlalta ja juhla saa sitten kynnet irtoamaan ;D

Retku valloittaa naisen joka päivä uudelleen. Kunnon mies tekee sen vain kerran elämässään.

Osapäiväretkuna elämä hymyilee

Mikään ei tylsistytä naista enemmän, kuin täysin ennustettava kellontarkasti käyvä mies.

 

[Yes!]

Tämä osuu nappiin! Varsinkin kohta:

""Retku valloittaa naisen joka päivä uudelleen. Kunnon mies tekee sen vain kerran elämässään. ""

Mua naisena tympii olla miehelleni itsestäänselvyys. Mä haluun huomiota ja osapäivärenttumaista kiusottelua ;-) Rahat ja rojut ei mua paljoa kiihota.

 

[N@inen]

Vai vielä pitäis miehen olla joku hel..tin auktoriteetti! Kunnon mies on tasavertainen kumppani.
Tylsimys on rentun vastakohta

 

[mies]

Kaiken yllätyksellisyyden lisäksi rentun kanssa suhde on katkolla, silloin suhteen eteen tehdään töitä. Tasaisen suhteen eteen EI ponnistella, siksi tasainen suhde muuttuu värittömäksi ja se ruoho vihreämmäksi siellä aidan takana.

 

[renttuihin sortunut..]

Renttu osaa vetää oikeista köysistä. Puhuu ympäripyöreitä naiselle. (Nainen ei vielä hurmiossaan hoksaa ,että on renttu pahinta laatua kysymyksessä. )Lupaa jopa kuunkin taivaalta..ostaa paljon ruusuja ja lahjoja, lupaa ummet ja lammet, kehuu maastataivaisiin ....saadakseen mitä haluaa.
Mut paljastuu loppupeleissä siaksi ja rentuksi. Ei mene kauan, kun rentusta tulee kylmä, tunteeton paskapää.

 

[naisen puoli]

Määrittele renttu?

Jos rentulla meinataan juoppoa tai muuta ihmisrauniota,niin eikähän se ole itsearvostuksen puute naisessa, joka ajaa renttua hyysäämään. Ei koe itseään tärkeäksi, ja saa renttua hoivatessaan ylevät fiilikset, mies tarvitsee häntä.

Jos taas renttu on sellainen, joka käy töissä ja hoitaa itseään, mutta on muuten pelimiehiä, ja ottaa ja sitten jättää naisia, niin eiköhän se taas jälleen ole se itsearvostuksen puute syynä.
Nainen ei koe olevansa muuten tärkeä, mutta saa ylevät fiilikset elätellessään toiveita siitä, että olisi juuri se ainoa ihmeellinen nainen maailmassa, joka saa rentun kesyyntymään ja lopettamaan seikkailunsa.

 

[elli]

Voisitte tosiaan olla vähän villimpiä ja estottomampia kuulkaa tavikset. ;-))

 

[naisen puoli]

Ja itsearvostusta on vaikea toiselle hänen puolestaan ammentaa, sillä ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Jos aviomies ei satu olemaan psykiatri tai joku muu ihmismielen liikkeet tunteva, niin vaikea hänen on naista pidellä arvostuksellakaan, tai edes aavistaa mitä tuleman pitää, ennen kun menohalut kerran heräävät.

Hyvä pointti on myös se kapinointi. Jos aviomies on liian jämerä luonne, ja suvun suosiossa, niin nainen kuvittelee olevansa norsunluutorniin vangittu neito, joka odottaa sitä villiä mutta oikeamielistä prinssiä, joka hänet sieltä pelastaa, ja kaivaa esiin kahlitun naiseuden.

 

[Mia]

Jaa-a, saattaa olla nainen elää uusiksi villiä nuoruuttaan, ei halua kasvaa aikuiseksi ja renttu luo sille hyvät puitteet. Itse ainakin osaan arvostaa tavallista rehtiä työssä käyvää miestäni. Hän ei ole se joka yleensä tuo parisuhteeseen säpinää, vaan minä. Mutta se on luonteesta kiinni. Hän on paljon rauhallisempi ja minä vilkkaampi. Mutta siinä se juju onkin, me tasapainoitamme toinen toisiamme. Osaamme arvostaa toistemme vahvuuksia. Mikä johtaa alku peräiseen kysymykseen. Kaikki naiset ei lähde rentun kyytiin. Etsi itsellesi nainen joka on kasvanut aikuiseksi, joka on sinut itsensä kanssa ja joka osaa arvostaa hyvää miestä kun sellaisen tapaa.

 

[mies]

Ei välttämättä elä uudelleen villiä nuoruuttaan, vaan elää sen ensimmäistä kertaa. Kun silloin murrosikäisenä piti olla kiltti tyttö ja myhemminkin jäi kokeilut kokeilematta. Pitäähän sitä viimeistään perheenäitinä aloittaa...

 

[Retkun kaveri]

Kunnollinen uraputkimies tai nörtti kun tulee töistä (usein ylitöiden vuoksi myöhään) niin hän lösähtää sohvalle ja lukee talous tai tietokonelehdet. Siitä toivuttuaan hän hilautuu tietokoneelle, toinen pelaamaan ja toinen katselemaan pörssikurssien kehitystä ja molemmat vastailemaan työsähköposteihin. Muutama työpuhelu tietenkin otetaan illan mittaan. Lopulta kun nämä tyypit vääntäytyy sänkyyn, niin mielessä pyörii vain joku koodausongelma tai seuraavan päivän palaverien vastailut. Ukot ei noteeraa vieressä himokkaana odottavaa vaimoa lainkaan. Eikä ne suostu edes riitelemään, kun vaimo motkottaa yhteisen ajan puutteesta ja seksin vähyydestä. Äijät vaan ihmettelee, että mitä se taas rähisee, onhan meillä hieno talo, kaks autoa pihassa ja minäkin olen kaikki illat kotona.

Retku ei ehkä tunneissa mitattuna ole kotona yhtään kauempaa kuin kunnon miehetkään, ehkä jopa vähemmän. Mutta aina kun hän tulee kotiin, saa vaimo sitä mitä haluaa. Retku riitelee ja rakastaa, hellii ja viettelee. Heti kotiin tultuaan on retku vaimon kimpussa. Tosin usein ensin riidellään edelliset retket kolttoset ja retket ja sovitaan ne laatuseksillä. Sitten retku hauskuttaa illan vaimoaaan (ja lapsiaan) ja virittää häntä iltaa varten ja menee sänkyyn yhtä aikaa vaimon kanssa. Ja taatusti ei retku vietä iltaa koneella ja talouslehtiä lukien eikä tuhlaa yhteistä aikaa sängyssä työmurheita miettien.

Retku on kotona ollessaan 100% läsnä, niin vaimon kuin lastenkin suhteen. Moni kunnon mies on sitä vain fyysisesti. Henkisesti he ovat aina poissa, eivätkä huomaa lasten eivätkä vaimon tarpeita.

Kunnollinen duunarimieskin on enemmän läsnä kuin uraputkimiehet ja tietokonenörtit (jos ei työ vie fyysisesti kaikkia voimia).

Läsnäoloa ja huomiota meistä jokainen puolisoltaan osottaa, eikä miehet ole siinä mikään poikkeus. Sitä retku tarjoaa naiselle enemmän kuin ns. kunnon mies.

 

[nainen]

Just niin.

Ja kun nykynaiset kuitenkin elättää itse itsensä (ja sitähän miehetkin vaatii, mm. täällä Elleissä - mitään elättejä ei suvaita) - on naiselle taloudellisesti ihan yks hailee mitä mies tienaa.

Eli laatuaika ratkaisee!

 

[Talvikki]

Ehkäpä naisesi pelkäsi jotenkin trimmattua kroppaasi, kultaisia tapojasi, ehkä ajatteli että hän jättää ennenkuin sinä jätät, ehkä hänen itseluottamus oli nollassa ja hän päätti lähteä vastakohtasi matkaan, sillä rentulla tuskin on mitään trimmattua kroppaa tai kultaiset tavat.
Toisaalta ehkä kyseessä oli jännityksen haku, eli naisesi ei ollut elänyt elämäänsä, ei juossut juoksujansa.

 

[Finneli]

Mä jätin ""tunnollisen ja kunnollisen"" miehen yli 20 vuotta jatkuneen suhteen jälkeen ihan vain siksi, että mies oli niin ""harmaa"" ja paikalleen jämähtänyt, että en jaksanut hänen kanssaan.

Mies oli henkisesti riippuvainen vanhemmistaan ja sisaruksistaan. Vuosi vuodelta tämä vain paheni. Viime aikoina jopa kaikista meidän perhettä koskevista asioista piti keskustella hänen vanhempiensa ja vähintään yhden veljen kanssa. Yleensä hankkeet tyssäsivät siihen, että sukulaiset eivät suositelleet tai olivat kuulleet joltakin tuttavan kummin kaimalta, että hankinta tms. asia ei ole hyvä tai se ei kannata tai...

Mies myös halusi kaikki asiat ohjelmoitavan etukäteen. Esimerkiksi ruokakaupassa hänen mielestään olisi pitänyt käydä vain maanantaisin ja torstaisin. Jos jokin tavara loppui aikaisemmin, hän ei koskaan lähtenyt kauppaan muina päivinä, vaikka olisi ollut aivan jouten ja minulla kädet täyään työtä.

Ja joka viikko piti siivota perjantai-iltana heti töistä tulemisen jälkeen - paitsi silloin, kun oli mökkiviikonloppu, siivottiin torstai-iltana. Mies osallistui siivoamiseen tai oikeastaan hän halusi tehdä sen, sillä minä en osannut siivota hänen mielikseen. Ja siivoaminen oli kuin pyörremyrsky: matot ulos, pölyt huiskittiin ilmaan ja sen jälkeen raivoisa imuroiminen ja sitten vielä raivoisampi mattojen tamppaus. Sitten matot sisään ja kaljapullo ja telkkari auki: Iloinen viikonloppu voi alkaa!

Lomareissut ja viime aikoina jopa kesämökillä vietettävät viikonloput piti ohjelmoida valmiiksi jo toukokuussa ja ohjelmaa piti noudattaa viimeiseen asti, vaikka olisi ollut millainen sää tahansa tai mitä juhlia tahansa. Ainoastaan lähisukulaisten hautajaiset tekivät poikkeuksen!

Elämä muuttui vielä, kun hänen äitinsä kuoli ja isää piti alkaa hoitaa ja hoivata lähes ympäri vuorokaudet. Jos hän ei lähtenyt mukaan mökille, emme menneet sinne itsekään. Isää piti käydä katsomassa aamulla ja kaksi kertaa illalla. Ja aina, kun lähdettiin kauppaan tms. piti ensin käydä kysymässä, haluaako isä jotakin tai haluaako hän mukaan. Isä oli terve ja pystyi käymään kaupassa itsekin, mutta häntä vain piti hyysätä.

Että mm. siksi jätin kunnollisen miehen. Tosin en ottanut pariin vuoteen tilalle renttua tai ketään muutakaan. Nyt olen vuoden verran seurustellut miehen kanssa, joka on valmis suunnitelmien muutokseen silmänräpäyksessä, jos siltä tuntuu. Emme ohjelmoi itseämme viikkoja tai kuukausia etukäteen - pakolliset hommat teemme ajallaan, mutta muuten ollaan kuin ellun kanat. Ja elämä on IHANAA!