P
pk:n täti itsekin
Vieras
En ymmärrä :kieh:
Lapseni eskariryhmässä on 5-6 aika touhukasta lasta, lapseni yksi heistä. Lapset eivät ole ilkikurisia, mutta vilkkaita ja välillä hieman turhan kekseliäitä. Joka ikinen päivä saamme valituksia siitä, kuinka levoton päivä oli taas ja Matti-Topias sitä ja tätä ja tuota ja kuinka koko ryhmä oli levoton eikä melkein mistään tullut mitään. Ja vali vali vali... Meidän vanhempien vikako se on, etteivät saa ryhmään järjestystä? Miksi pitävät kaikki nuo 6 lasta samassa ryhmässä kun olisi mahdollisuus jakaa ryhmät uudelleen!
Minä tiedän varsin hyvin, että eskarissa tulee osata tietyt asiat ja käyttäytyä jo koululaisen tavoin. Nämä lapsetkaan eivät ole tyhmiä, osaavat kaikki nuo asiat ihan todistetusti. Joskus vaan meno yltyy (yleensä vapaissa leikkituokioissa) ja joukossahan se tyhmyyskin tiivistyy.
Toimin itse samalla alalla ja päivittäin työssäni tapaan mitä nuorempia ja mitä haastavampia lapsia. Työnsarkaa on sillä alueella paljon. Siitä huolimatta en ymmärrä, miksi vanhemmille pitää aina kertoa vain niistä ikävistä asioista, kun jokaisessa lapsessa riittää kehuttavaakin! Tottakai välillä on hyvä kertoa mikäli päivä ei ihan oppikirjan mukaan mennyt, mutta ei joka päivä. Jokainen vanhempi tietää ja tuntee lapsensa metkut ja vahvuudet varmasti paremmin kuin se pk:n täti. Olen sitä mieltä, että jollei ole mitään muuta mainittavaa kuin ikävät asiat, voi olla hiljaa.
Kiitos. Olen puhunut.
Lapseni eskariryhmässä on 5-6 aika touhukasta lasta, lapseni yksi heistä. Lapset eivät ole ilkikurisia, mutta vilkkaita ja välillä hieman turhan kekseliäitä. Joka ikinen päivä saamme valituksia siitä, kuinka levoton päivä oli taas ja Matti-Topias sitä ja tätä ja tuota ja kuinka koko ryhmä oli levoton eikä melkein mistään tullut mitään. Ja vali vali vali... Meidän vanhempien vikako se on, etteivät saa ryhmään järjestystä? Miksi pitävät kaikki nuo 6 lasta samassa ryhmässä kun olisi mahdollisuus jakaa ryhmät uudelleen!
Minä tiedän varsin hyvin, että eskarissa tulee osata tietyt asiat ja käyttäytyä jo koululaisen tavoin. Nämä lapsetkaan eivät ole tyhmiä, osaavat kaikki nuo asiat ihan todistetusti. Joskus vaan meno yltyy (yleensä vapaissa leikkituokioissa) ja joukossahan se tyhmyyskin tiivistyy.
Toimin itse samalla alalla ja päivittäin työssäni tapaan mitä nuorempia ja mitä haastavampia lapsia. Työnsarkaa on sillä alueella paljon. Siitä huolimatta en ymmärrä, miksi vanhemmille pitää aina kertoa vain niistä ikävistä asioista, kun jokaisessa lapsessa riittää kehuttavaakin! Tottakai välillä on hyvä kertoa mikäli päivä ei ihan oppikirjan mukaan mennyt, mutta ei joka päivä. Jokainen vanhempi tietää ja tuntee lapsensa metkut ja vahvuudet varmasti paremmin kuin se pk:n täti. Olen sitä mieltä, että jollei ole mitään muuta mainittavaa kuin ikävät asiat, voi olla hiljaa.
Kiitos. Olen puhunut.