Miksi pitää antaa palautetta lapsen pk-päivästä, jos se AINA on negatiivista?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pk:n täti itsekin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pk:n täti itsekin

Vieras
En ymmärrä :kieh:
Lapseni eskariryhmässä on 5-6 aika touhukasta lasta, lapseni yksi heistä. Lapset eivät ole ilkikurisia, mutta vilkkaita ja välillä hieman turhan kekseliäitä. Joka ikinen päivä saamme valituksia siitä, kuinka levoton päivä oli taas ja Matti-Topias sitä ja tätä ja tuota ja kuinka koko ryhmä oli levoton eikä melkein mistään tullut mitään. Ja vali vali vali... Meidän vanhempien vikako se on, etteivät saa ryhmään järjestystä? Miksi pitävät kaikki nuo 6 lasta samassa ryhmässä kun olisi mahdollisuus jakaa ryhmät uudelleen!

Minä tiedän varsin hyvin, että eskarissa tulee osata tietyt asiat ja käyttäytyä jo koululaisen tavoin. Nämä lapsetkaan eivät ole tyhmiä, osaavat kaikki nuo asiat ihan todistetusti. Joskus vaan meno yltyy (yleensä vapaissa leikkituokioissa) ja joukossahan se tyhmyyskin tiivistyy.

Toimin itse samalla alalla ja päivittäin työssäni tapaan mitä nuorempia ja mitä haastavampia lapsia. Työnsarkaa on sillä alueella paljon. Siitä huolimatta en ymmärrä, miksi vanhemmille pitää aina kertoa vain niistä ikävistä asioista, kun jokaisessa lapsessa riittää kehuttavaakin! Tottakai välillä on hyvä kertoa mikäli päivä ei ihan oppikirjan mukaan mennyt, mutta ei joka päivä. Jokainen vanhempi tietää ja tuntee lapsensa metkut ja vahvuudet varmasti paremmin kuin se pk:n täti. Olen sitä mieltä, että jollei ole mitään muuta mainittavaa kuin ikävät asiat, voi olla hiljaa.

Kiitos. Olen puhunut.
 
No kannattaisko puhua asiasta sinne ryhmään? En mäkään ymmärrä, samaten en ymmärrä miksi kassa ei jaksa olla avulias ja bussikuski ei vastaa tervehdykseen. Kai jotkut vaan on niin tympääntyneitä tai loppuunpalaneita työssään.
 
no sano niille että valitus ei auta, mitä ehdottavat ratkaisuksi. Ylipäänsä sen sijaan että keskitytään miettimään mitä vikaa on lapsessa, vois keskittyä siihen että miten lasta voi auttaa, miten tätä tilannetta voi parantaa. onko lapsella joku diagnoosi, pitäiskö semmonen yrittää hankkia.
 
Kuulostaa ikävältä. Itse vanhempana odottaisin, että jos jo jonkin aikaa on ollut joka päivä huonoa kerrottavaa, alkaisin pikkuhiljaa myös saada tietoa siitä, mitä asioille aiotaan tehdä. Eikä vain jatkuvaa valittelua.
Olen yhden lapseni tiimoilta ollutkin muutamissa ylimääräisissä kasvatuskeskusteluissa, joissa on yhdessä mietitty keinoja ja näin voitu varmistaa, että koti ja päiväkoti tekevät samoilla periaatteilla kasvatustyötä molemmat tahoillaan. Hyvä maku on noista jäänyt, ja positiivistakin palautetta saatu -myös huonoista päivistä on jotain hyvääkin keksitty!
Voisitko ehdottaa palaveria?
 
Heh heh, samaa oon tässä itsekin miettinyt. Poika 3 v. ja villihän se on, ollu aina. Oikein olen painottanut sinne mennessä, että tässä tulee sellanen kova luu. Ja silti lähes joka päivä, varsinkin yksi hoitaja antaa negatiivista palautetta. Niin, kyllähän se varmaan totta on, mutta kun mitään ratkaisu ehdotuksia ei tule!

Mä mielelläni puutun asioihin ja todellakin haluan, että lapsi oppii pk:n tavoille! Mutta sellanen ympäri pyöree lässytys ei vaan auta asiaa mihinkään suuntaan..
 
Muiden lasten palavereista en tietenkään tiedä, mutta omani vuoksi olen viimeeksi istunut noin kk sitten palaverissa. Siellä oli jopa kelto mukana ja kertoivat mitä on tehty ja mitä suunnitelmissa, mutta jostain syystä heillä ei ole mitään konkreettisia keinoja parantaa sitä arkea. Eskariopen mielestä esim. jäähypenkki on turhaa, koska siinä lapsi palkitaan päästämällä tilanteesta pois :O Kyllä minä ainakin käytän jäähypenkkiä, mutta sen jälkeen asia selvitetään lapsen kanssa vielä keskustelemalla.

Lapsella ei ole mitään diagnoosia eikä todennäköisesti sellaista saakaan. On kahdenkeskisisssä hetkissä jopa ujo, mutta vaikka toisinaan porukassa hieman riehaantuukin, ei koskaan esim. satuta ketään tahallisesti.
 
[QUOTE="vieras";25840361]Mä mielelläni puutun asioihin ja todellakin haluan, että lapsi oppii pk:n tavoille! Mutta sellanen ympäri pyöree lässytys ei vaan auta asiaa mihinkään suuntaan..[/QUOTE]

Ei minullakaan ole keinoja puuttua näihin tilanteisiin kaupungin toiselta puolelta, vaikka haluja olisikin. Valituksia kyllä on, mutta kukaan ei yritä tehdä asialle oikeasti mitään. Eikö se nyt pitäisi olla päivänselvää, että jos jokin malli on huonoksi tai tehottomaksi/toimimattomaksi havaittu, olisi syytä miettiä jotain muuta eikä kk-tolkulla yrittää samaa kaavaa uudelleen!
Palaverissa minusta tuntui, etteivät he edes puhu lapsestani, niin vieraalta se käytös heidän kertomanaan kuulosti :|
 
Päiväkodeissa ulkoillaan pääsääntöisesti ihan liian vähän! ei lapset ole "suunniteltu" paikallaan istumaan...olen aina ihmetellyt miksi vilkkaat (poika)ryhmät pidetään neljän seinän sisällä?! Hoitajien laiskuutta vai mitä? Ei mikään ihme että tulee riehumista ja "hölmöilyä" jos ei saa purkaa energiaa missään. Itse hoidan työkseni lapsia ja ulkoillaan 2-4h aamupäivisin, iltapäivisinkin usein pari tuntia...kesällä voi mennä koko päivä ulkona puuhaillessa. Pienellä kekseliäisyydellä ulkona saadaan tehtyä samoja asioita kuin sisätiloissa...kädentaitoja, kielellisiä ja matemaattisia harjoituksia, tutkimista... Itse pyrin myös vanhemmille kertomaan jonkun onnistumisen päivän ajalta...onhan selvä että välillä hoitajakin väsyy ja joskus on huonompia päiviä, mutta aika ikävältä tuntuisi omasta lapsesta kuulla aina vaan negatiivisia asioita. Ota asia puheeksi ja vaadi kunnon keskustelua henkilökunnan kanssa!
 
oikein harmittaa aloittajan puolesta. itselleni ainakin aikoinaan opiskellessa alaa annatteiin työssäoppisessa ohje käyttää "hampurilais"-tekniikkaa kun kerrotaan vanhemmille negatiivisia asioita lapsesta/lapsen päivästä. ensin jotain hyvää, sitten se vakavampi asia ja lopuksi taas hyvää sanottavaa, ja yhtenä päivänä viikossa vähintään vain positiivista palautetta, mikäli asiat joista mainitaan ovat toistuvia ja jokapäiväisiä ei niitä tarvitse joka kerta vanhemmalle kerrata.omasta mielestäni riittää välillä vaan maininta että ihan normi päivä jälleen, (ja sitten plussaa esim.) mutta välipalalla hän oli tosia avualias/ystävällinen vierustoverille. aina tosin kerrotaan vain tosi asioita eikä keinotekoisia hyvä juttuja.

omalla kohdalla yksi vanhemi oli niin tottunut saamaan joka päivä huonoa palautetta että kun pyysin odottamaan hetken etttä saan kerrottua jotain, näin vanhemman koko olemuksesta sen väsyneen ja "taas tätä"- olettamuksen. onneksi sillä kertaa oli vain hyviä uutisia sillä lapsi oli ollut todella hellä ja osoittanut hellyyttä ja kiintymystä sanoin ja toimin. ihan meni vanhempi hämilleen kun kuuli omasta lapsestaa jotain yksinkertaisesti ihanaa.

siinä voi sitten miettiä, jos joskus olisikin parempi jättää sitä samaa litaniaa toistamatta ja kertoa niistä hyvistäkin puolista, sillä lapsilla on myös hyviä puolia. jotkut aikuiset eivät vain enää osa nähdä niitä
 
  • Tykkää
Reactions: Oisku
Ei minullakaan ole keinoja puuttua näihin tilanteisiin kaupungin toiselta puolelta, vaikka haluja olisikin. Valituksia kyllä on, mutta kukaan ei yritä tehdä asialle oikeasti mitään. Eikö se nyt pitäisi olla päivänselvää, että jos jokin malli on huonoksi tai tehottomaksi/toimimattomaksi havaittu, olisi syytä miettiä jotain muuta eikä kk-tolkulla yrittää samaa kaavaa uudelleen!
Palaverissa minusta tuntui, etteivät he edes puhu lapsestani, niin vieraalta se käytös heidän kertomanaan kuulosti :|

Kyllä mielestäni varmaankin pitäisi nyt jokin palaveri pitää... kun jos et sä tunnista lapsesi käytöstä ollenkaan, niin sehän on selvää, että se ilmenee vain päiväkodissa. Etkä sä voi siihen näin ollen juurikaan vaikuttaa. Miten siihen puututtaisiin tai miten asiassa edetään, niin siitä pitäisi nyt löytää jokin yhteinen sävel. Ben Furmanin muksuoppi voisi olla yksi keino, onko se sinulle tuttu? Ellei, niin tässä se lyhyesti: Muksuoppi etusivu (Fin) ja klikkaa tuosta ainakin tuo Muksuopin viisitoista ohjenuoraa.

Toivottavasti löydätte yhteisen sävelen auttaa lasta eteenpäin =)
 
Muksuoppia en olekaan aiemmin nähnyt, kiitos vinkistä!

Tuo sandwich-tekniikka olisikin paljon kannustavampi kuin ainainen kitinä siitä, mikä asia juuri tänään meni huonosti.
 
HÄ? Odottaako nykyvanhemmat jotain päivittäistä PALAUTETTA pennuistaan?? Näitä vanhempia ei taitaisi miellyttää kuullla että lapsi on ihan sitä perusihmiskauraa.
 
tiedän,että oma lapseni on esimerkillinen,reipas eskarilainen ja menee nätisti ja kiltisti niinkuin pitää...MUTTA olisi joskus (ees yks kerta viikkoon) saada jotain palautetta,tai jotain kertomista,vaikka vaan mitä eskarissa on tehty...kurjaa on kun ainoa mitä minulle sanotaan on huomenta ja huomiseen...JOSKUS, huom ei päivittäin ees, mutta joskus olis kiva oma-aloitteisesti hoitajilta jos kuulis jotain!!
 
[QUOTE="kunkku";25840702]HÄ? Odottaako nykyvanhemmat jotain päivittäistä PALAUTETTA pennuistaan?? Näitä vanhempia ei taitaisi miellyttää kuullla että lapsi on ihan sitä perusihmiskauraa.[/QUOTE]

Ei kuule tartte edes odottaa. Riittää, että astuu pk:n ovesta sisään tai portista pihaan, niin se tilittäminen alkaa.
 
Kysy tuon valituksen perään, että tapahtuiko tänään mitään positiivista, eiköhän fiksumpi tuosta ymmärrä miten seuraavalla kerralla viestinsä aloittaa. Toivoo eskariope:)
 
tiedän,että oma lapseni on esimerkillinen,reipas eskarilainen ja menee nätisti ja kiltisti niinkuin pitää...MUTTA olisi joskus (ees yks kerta viikkoon) saada jotain palautetta,tai jotain kertomista,vaikka vaan mitä eskarissa on tehty...kurjaa on kun ainoa mitä minulle sanotaan on huomenta ja huomiseen...JOSKUS, huom ei päivittäin ees, mutta joskus olis kiva oma-aloitteisesti hoitajilta jos kuulis jotain!!

Ja mä en ymmärrä miksi et voisi itse kysyä. SUN lapsesta siinä on kysymys. Tai miksi et sano suoraan että haluaisit sinulle kerrottavan päivän kulusta. Marmatetaan sitten täällä ja lähipiirille. Ylipäätään mä en ymmärrä niitä vanhempia jotka marmattaa kaikesta TURHASTA, onneksi en ole pk:ssa töissä. Muutama kaveri on just sellainen. Valivali.
 
Outo asenne. Kyllä minusta rehellisyys on valttia ja haluaisin teitää lapseni päivästä ihan rehellisesti, oli se sitten negatiivista tai positiista. ja tuo asenne, että "eivät saa ryhmään järjestystä" on ihan peestä. Sun se pitää kersas laittaa kuriin.
 
Mut eiks viesti sit ole aika selvä; pentus ei osaa käyttäytyä ja vanhempien tarttis niinku tehdä jotain? Vai?

Lapsi on toisinaan hieman vilkas (ei mikään adhd), mutta miksi ihmeessä meille täytyy vinkua siitä, että KOKO ryhmä on ollut levoton. Mitä me yhden lapsen vanhemmat asialle voimme? Muuten kuin tietysti puhua omallemme ja sopia tietyistä pelisäännöistä.
Mielestäni on pk:n tehtävä esim. jakaa ryhmät uudelleen niin, että tuo "levoton jengi" jakautuu uudelleen eivätkä missään nimessä ole enää samassa ryhmässä.
 
[QUOTE="hoitotäti";25840432]Päiväkodeissa ulkoillaan pääsääntöisesti ihan liian vähän! ei lapset ole "suunniteltu" paikallaan istumaan...olen aina ihmetellyt miksi vilkkaat (poika)ryhmät pidetään neljän seinän sisällä?! Hoitajien laiskuutta vai mitä? Ei mikään ihme että tulee riehumista ja "hölmöilyä" jos ei saa purkaa energiaa missään. Itse hoidan työkseni lapsia ja ulkoillaan 2-4h aamupäivisin, iltapäivisinkin usein pari tuntia...kesällä voi mennä koko päivä ulkona puuhaillessa. Pienellä kekseliäisyydellä ulkona saadaan tehtyä samoja asioita kuin sisätiloissa...kädentaitoja, kielellisiä ja matemaattisia harjoituksia, tutkimista... Itse pyrin myös vanhemmille kertomaan jonkun onnistumisen päivän ajalta...onhan selvä että välillä hoitajakin väsyy ja joskus on huonompia päiviä, mutta aika ikävältä tuntuisi omasta lapsesta kuulla aina vaan negatiivisia asioita. Ota asia puheeksi ja vaadi kunnon keskustelua henkilökunnan kanssa![/QUOTE]
Mitenhän ne muualla menee nykyään kouluun 3-5-vuotiaana ja ei ulkoiluja ole ollenkaan.
 

Yhteistyössä