Toggle sidebar

Miksi toiset antavat 2-vuotiaille tikkarin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja antisokeri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

antisokeri

Vieras
Taas näin junassa kaksi äitiä, jotka molemmat olivat antaneet 1,5-2,5 vuotiaille lapsilleen tikkarit, jotta pysyisivät nätisti junassa. En voisi kuvitellakaan antavani omalle lapselleni vielä noin pienenä tikkaria, sehän oon vaarallista! Puhumattakaan siiä miten paljon siinä on lisäaineita ja sokeria. Vastaavasti näin vajaa viikko sitten äidin joka oli antanut 1,5-vuotiaalle lapselleen Mars-patukan mussutettavaksi. Meillä ei syödä karkkia ja yritetään säilyttää asia näin mahdollisimman pitkälle. Tietysti ala-asteella jossain vaiheessa lapsi alka karkkia haluamaan, mutta toistaiseksi ei halua karkkia edes mummon sitä tarjotessa.
 
Voi ei, meidän just vaja 2v sai eilen ekan tikkarinsa :D

Ollaan oltu tosi tarkkoja karkin kanssa mutta kun esikoinen kesällä täytti 3v sai ekan tikkarinsa ja nyt sai toisen kun tuotiin tuliaisena laivalta niin ei voitu jättää pienempääkään ilman.

Ehkä seuraavan kerran sitten ens kesänä :P

Mä olen hirveä lisäaine-pelkääjä mutta jos nää on tällasia pari kertaa vuodessa tapauksia niin ei jaksa pipoa kiristää liikaa.
 
Meilläkin vältetään lisäaineita ja myös kemikaaleja (shampoot, saippuat, voiteet), mutta ei ole meilläkään pipo noin kireällä.
Eka lapsen kanssa on helppo vouhottaa, meillä kolmas lapsi (reilun vuoden) kyllä ymmärtää, mitä karkki ja makea on, vaikka ei ole kyllä erikseen syötetty tai opetettu. Ei ne lapsetkaan tyhmiä ole. Kyllä varmaan nyt pitää vanhemmat lapset pitää lukkojen takana karkinsyönnin ajan, ettei nuorin vaan saa vahingossa maistaa karkkia ennen kouluikää... Hernemaissipaprikahuijaus toimi jonkun aikaa, mutta ei enää. Yleensä pilkon pienelle muutaman turvalliseksi katsomani namin ja laitan rusinoita lisäksi, kun isot veikat saa lauantaipussinsa.
 
  • Tykkää
Reactions: Arwen Undomiel
Meillä kolmevuotias tietää oikein hyvin mitä karkki on ja on varmasti maistellut sitä kaksivuotiaana. Tästä syystä hänelle kelpaa yhtä hyvin porkkana tai omena kuin tikkarikin kun ei se ole hänen silmissään mitään suurta ja ihmeellistä.
 
No äitillä oli iso säkki tikkareita mukana, eli eiköhän ole ihan päivittäinen juttu. Lapsi itkee=saa tikkarin. Ja ei, ei meillä ole lapsia eristetty karkista. Ei vaan ole annettu nin eivät ole osanneet pyytää. Ja kyllä, minua ärsyttää vanhemmat, jotka eivät jaksa sen vertaa kuunnella lapsen kitinää paikallaan olosta että voitaisiin pari junapysäkkiä mennä ilman sokeria. Ei ihminen voi olla niin laiska.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mamacita_:
Meillä kolmevuotias tietää oikein hyvin mitä karkki on ja on varmasti maistellut sitä kaksivuotiaana. Tästä syystä hänelle kelpaa yhtä hyvin porkkana tai omena kuin tikkarikin kun ei se ole hänen silmissään mitään suurta ja ihmeellistä.
Click to expand...

Hei, hei... Oletko joskus kysynyt 3-vuotiaaltasi, ottaako porkkanan vai tikkarin? Mutta pointtisi on noin muuten ihan ymmärrettävä.
 
[QUOTE="vieras";25127168]Mä annan siksi, koska meidän 2-vuotias on vilkkain lapsi maailmassa ja joskus on sellaisia tilanteita, joissa lapsen olisi hyvä olla passiivinen katselija.[/QUOTE]

Juu, ja sokeri se vasta lasta rauhottaakin. Hohhoijaa mikä logiikka.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yöks;25127195:
Eli teistä on ihan normaalia antaa alle 2-v mussuttaa marspatukkaa? Säälin lapsianne jotka joutuvat kärsimään sokerin yliannostuksesta jo noin pienenä.
Click to expand...

Mä puhuin tikkareista. Mars-patukka on jo vähän liioitellun iso. Nim. maailman vilkkaimman kuopuksen äiti
 
Alkuperäinen kirjoittaja mamacita_:
Meillä kolmevuotias tietää oikein hyvin mitä karkki on ja on varmasti maistellut sitä kaksivuotiaana. Tästä syystä hänelle kelpaa yhtä hyvin porkkana tai omena kuin tikkarikin kun ei se ole hänen silmissään mitään suurta ja ihmeellistä.
Click to expand...
Ihmiset ovat luonnostaan persoja makealle, siksi siihen ei tarvitse lasta "opettaakaan". Joten ihmiselle luonnostaan ei kelpaa mielummin se porkkana.
 
[QUOTE="vieras";25127208]Mä puhuin tikkareista. Mars-patukka on jo vähän liioitellun iso. Nim. maailman vilkkaimman kuopuksen äiti[/QUOTE]

No mutta ap puhui tikkareista ja marspatukoista, ja varmaan ihan karkista yleensä. Miksi pitää tarttua vaan siihen nimenom. tikkariin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja a-p:
No äitillä oli iso säkki tikkareita mukana, eli eiköhän ole ihan päivittäinen juttu. Lapsi itkee=saa tikkarin. Ja ei, ei meillä ole lapsia eristetty karkista. Ei vaan ole annettu nin eivät ole osanneet pyytää. Ja kyllä, minua ärsyttää vanhemmat, jotka eivät jaksa sen vertaa kuunnella lapsen kitinää paikallaan olosta että voitaisiin pari junapysäkkiä mennä ilman sokeria. Ei ihminen voi olla niin laiska.
Click to expand...

Mä taas katselen miljoona kertaa mieluummin samassa junavaunussa tyytyväisenä tikkariaan mutustavaa lasta, kuin että se kiljuisi ja parkuisi koko matkan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja naapuri:
Juu, ja sokeri se vasta lasta rauhottaakin. Hohhoijaa mikä logiikka.
Click to expand...

Kyllä rauhoittaa. Tikkari kestää n. 15 minuuttia ja se on juuri se aika, jolloin ehdin itse hoitaa jonkin tärkeän asian lapsen kanssa, esim. äidin lääkärikäynti tai hautajaiset tai mitä ikinä nyt sitten onkin. Eli siis voi joskus antaa, jos tilanne vaikuttaa siltä. Tarkoitus on se, että riehumista siirretään 15 min eteenpäin ja käytöstapoja opetetaan ikätason mukaisesti. Ja tämä on siis satunnaista ja harvinaista. Mutta ei mitenkään paha asia silloin.
 
Joo siis sitä en itsekään ymmärrä että opetetaan lapsi selviytymään tilanteista syömällä jotain tai saamalla jotain. On kyllä addiktiot siinä kohtaa valmiit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja a-p:
No äitillä oli iso säkki tikkareita mukana, eli eiköhän ole ihan päivittäinen juttu. Lapsi itkee=saa tikkarin. Ja ei, ei meillä ole lapsia eristetty karkista. Ei vaan ole annettu nin eivät ole osanneet pyytää. Ja kyllä, minua ärsyttää vanhemmat, jotka eivät jaksa sen vertaa kuunnella lapsen kitinää paikallaan olosta että voitaisiin pari junapysäkkiä mennä ilman sokeria. Ei ihminen voi olla niin laiska.
Click to expand...

Okei - kerros mulle mitä mä nyt teen täällä kotona? Ilmiselvästi olet selvinnäkijä ja vielä kaiken huipuksi telapatiankin taiat? Vai miten voit yleistää jostain näkemästäsi (mitä näitkö menoa sen 10 minuuttia) että ko lapset syö aina tikkaria?¨

Mua ärsyttää sun kaltaiset "kaikki tietävät" vanhemmat joilla elämä on niin tyhjän päiväistä että toisten teotkin on arvosteltava. Oletkos itse täydellisyys??? En jaksa uskoa.

Vaikka meilläkään lapset ei karkkia vielä ole maistanut - en voi ymmärtää mitä muiden teot mun elämään vaikuttaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yöks;25127229:
No mutta ap puhui tikkareista ja marspatukoista, ja varmaan ihan karkista yleensä. Miksi pitää tarttua vaan siihen nimenom. tikkariin?
Click to expand...

Mars-patukkaa en jaksa edes itse syödä kokonaan kerralla. Mutta tikkari tai pieni xylitol-karkkiaski (tai puolikas) on lapselle sopivampi herkku.

Siis: ylenmääräinen karkinsyönti ei ole järkevää eikä hyväksi kenellekään.
 
En mäkään nyt ihan parin pysäkin takia tikkarilla lahjoisi, mutta oon antanut muutamassa tilanteessa kyllä tikkarin 2,5-vuotiaalle, kun on pitänyt odotella. Viimeksi matkoilla ollessamme ravintolassa jouduttiin aikuisten ruokia odottelemaan toista tuntia (lapsi oli saanut ruuan ja syönyt jo) niin annettiin toisesta ravintolasta saatu tikkari. Hetken kuluttua olikin sitten lapsi polvella vatsallaan ja minä hakkaan häntä lapaluiden väliin kun tikkarin pala oli hengitysteissä. Onneksi tuli ulos lopulta. Oli muuten viimeinen tikkari ihan hetkeen.
 
MISSÄ TEIDÄN ÄLLI ON? onko se sulanut äitieyden myötä? Kukaan ei voi yleistää muutaman minuutin perusteella millainen kukakin äiti on.

Menkää nyt pöntöt itseene ja keskittykää omien vikojenne korjailuun
 
Alkuperäinen kirjoittaja hepulis:
Joo siis sitä en itsekään ymmärrä että opetetaan lapsi selviytymään tilanteista syömällä jotain tai saamalla jotain. On kyllä addiktiot siinä kohtaa valmiit.
Click to expand...

Minusta on ymmärrettävä se, että 2-vuotias ei vielä osaa käyttäytyä sillä tavalla, jolla ympäristö odottaisi kaikkien käyttäytyvän. Eli siis esim. junassa ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä saada itkupotkuraivareita (vaikka se 2 v:lle on normaalia), joten näissä tilanteissa tikkari tms. pieni herkku on ihan ok (mars-patukka on valtava). Toiset käyttävät näissä tilanteissa uutta lelua, toiset dvd:tä, toiset laluja, toiset herkkuja jne. Usein rauhallisten lasten vanhemmat eivät ymmärrä persoonallisuudeltaan toisenlaisia lapsia. Se ei ole kasvatuksesta kiinni vielä 2-vuotiaalla.
 
[QUOTE="vieras";25127278]Minusta on ymmärrettävä se, että 2-vuotias ei vielä osaa käyttäytyä sillä tavalla, jolla ympäristö odottaisi kaikkien käyttäytyvän. Eli siis esim. junassa ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä saada itkupotkuraivareita (vaikka se 2 v:lle on normaalia), joten näissä tilanteissa tikkari tms. pieni herkku on ihan ok (mars-patukka on valtava). Toiset käyttävät näissä tilanteissa uutta lelua, toiset dvd:tä, toiset laluja, toiset herkkuja jne. Usein rauhallisten lasten vanhemmat eivät ymmärrä persoonallisuudeltaan toisenlaisia lapsia. Se ei ole kasvatuksesta kiinni vielä 2-vuotiaalla.[/QUOTE]

Erittäin hyvin sanottu! Meillä on kans tosi vilkas ja herkästi hermostuva tapaus eikä mikään passiivinen ihmettelijä joten olen myös joskus sortunut tikkarilla lahjomaan jos on joku tärkeä homma pitänyt hoitaa ilman megalomaanista raivaria tai kitinää....
 
Mä en ymmärrä vanhempia jotka ei laita lapsiaan autossa kiinni vöihin. En myöskään ymmärrä vanhempia jotka kuljettaa lapsia ilman heijastimia pimellä tiellä- enkä vanhempia jotka antaa pienten lasten juosta vapaasti isolla parkkipaikalla.

Mutta jos vanhempi päätää syystä tai toisesta antaa lapselle junassa tikkari - niin antakoot.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa