Millä ihmeen keinolla me saadaan tuo 2v tyttö nukkumaan niin, ettei tarvii tapella tuntia joka ilta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja me vanhemmat
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja hmph:
VOi jessus. viette tytön sänkyyn, peittelette ja toivotatte hyvät yöt ja häivytte!
Protestia kuuluu ja jos pääsee sängystä pois, pitää kaikessa hiljaisuudessa vaan viedä takaisin, eikä höpötellä enää yhtään. Toivotetaan vain uudestaan hyvät yöt (korkeintaan) ja sillä selvä.


Miksei ihmiset katso esmes sitä supernannya, jossa tämä menetelmä toimii joka ikiselle rasavillille? :attn:

Noh, oletetaan että viedään takaisin kun tyttö tulee pois huoneesta mun perään... saan hänet sänkyyn ja hän tulee taas takaisin. Tätä saa toistaa 50-100 kertaa kunnes ehkä uskoo. Seuraavana iltana taas uudestaan... en tykkää lapsen "kiduttamisesta" kun toinen sanoo ettei uskalla jäädä nukkumaan yksin vaan haluaa pitää äitiä kädestä kiinni!
 
opettaa vaan vaikka huudon kanssa että sinne sänkyyn mennään silloin kun vanhemmat käskee. tiukasti komentaa takaisin jos tulee sieltä pois. kun on hampaat pesty ja pissattu niin ei enää mitään temppuiluja. meillä 2,5v nukahtaa itekseen tosi nätisti ku se siihen opetettiin. yksi ilta oli vaikea mutta sen jälkeen on nyt kauan mennyt tosi kiltisti sänkyyn. pesut, halit ja hyvät yöt. tyttö jää sänkyynsä kun tietää ettei saa enää tulla pois. tosi nopeasti nukahtaa. yks ilta vaan pitää jaksaa kuunnella sitä huutamista. lapsi on uhmaiässä ja testaa kuka määrää ja kuinka helposti annatte periksi. ethän halua opettaa että huutamalla saa tahtonsa läpi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja dd:
Meiltä löytyy samanlainen tapaus, nyt 3,5 -vuotias.
Jälkiviisaana nyt ajattelen että olisi pitänyt jo silloin nukuttaa vain se 20 minuuttia ja jollei uni tule siinä ajassa, kokeillaan jonkin ajan päästä uudelleen. Silloin sitä vaan taisteltiin.. kotihoidossa siis.
Paljon liikuntaa päivällä, masu täyteen illalla + lämmin kylpy tietysti auttaa myös.

Hmmm... tätä "jos ei uni tule, kohta uudelleen" tekniikkaa on kokeiltu ja se ei auta kun tyttö jaksaa pistää unelle vastaan vaikka klo olis aamuyötä... nimim. kokemusta on.

Jeps, se olikin jälkiviisautta joka ei olisi toiminut uhma-aikaan varmaan meilläkään. :D
Jos se yhtään lohduttaa, tämä unta vastaan taistelukin on vain vaihe. ;)
Joka saattaa tulla uudelleen 3-vuotiaana.
Onneksi ohi toiselta kierrokselta. :)
 
Tämä on varmaan vastoin kaikkia oppeja, mutta mä teen näin: iltapala, iltapesu, iltasatu, halailu + silitykset, ovi kiinni ja se kanssa pysyy kiinni. Kaksi iltaa rynkytteli ovenripaa, jonka jälkeen käsitti, että sitten kun on pistetty nukkumaan, on turha vinkua pois.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja hmph:
VOi jessus. viette tytön sänkyyn, peittelette ja toivotatte hyvät yöt ja häivytte!
Protestia kuuluu ja jos pääsee sängystä pois, pitää kaikessa hiljaisuudessa vaan viedä takaisin, eikä höpötellä enää yhtään. Toivotetaan vain uudestaan hyvät yöt (korkeintaan) ja sillä selvä.


Miksei ihmiset katso esmes sitä supernannya, jossa tämä menetelmä toimii joka ikiselle rasavillille? :attn:

Noh, oletetaan että viedään takaisin kun tyttö tulee pois huoneesta mun perään... saan hänet sänkyyn ja hän tulee taas takaisin. Tätä saa toistaa 50-100 kertaa kunnes ehkä uskoo. Seuraavana iltana taas uudestaan... en tykkää lapsen "kiduttamisesta" kun toinen sanoo ettei uskalla jäädä nukkumaan yksin vaan haluaa pitää äitiä kädestä kiinni!

Tajuatko sen, että se pelkoon vetoaminenkin on vaan tekosyy saada lisähuomioo.
Olette liian lepsuja, ette vaan yksinkertaisesti handlaa sitä hommaa. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja hmph:
VOi jessus. viette tytön sänkyyn, peittelette ja toivotatte hyvät yöt ja häivytte!
Protestia kuuluu ja jos pääsee sängystä pois, pitää kaikessa hiljaisuudessa vaan viedä takaisin, eikä höpötellä enää yhtään. Toivotetaan vain uudestaan hyvät yöt (korkeintaan) ja sillä selvä.


Miksei ihmiset katso esmes sitä supernannya, jossa tämä menetelmä toimii joka ikiselle rasavillille? :attn:

Noh, oletetaan että viedään takaisin kun tyttö tulee pois huoneesta mun perään... saan hänet sänkyyn ja hän tulee taas takaisin. Tätä saa toistaa 50-100 kertaa kunnes ehkä uskoo. Seuraavana iltana taas uudestaan... en tykkää lapsen "kiduttamisesta" kun toinen sanoo ettei uskalla jäädä nukkumaan yksin vaan haluaa pitää äitiä kädestä kiinni!

sitä kutsutaan lapsen kasvattamiseksi, ei kiduttamiseksi ja jos lapsia hankkii siihen täytyy olla valmis. lapsellesi teet hallaa jos et häntä kasvata, onhan niitä tapauksia nähty
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tinii:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Snoopy:
Koita satucd -levyjä, unimusiikkia, tms jota lapsi voi jäädä huoneeseen kuuntelemaan.

Itse asiassa, kokeiltu on ja ei toimi koska hän vaatii äidin tai isän huoneeseensa kunnes nukahtaa. Ei halua jäädä yksin. Lähtee perään tai hiippailee omille teilleen (vessaan, vaatehuoneeseen...) kun vanhempi ehtii alakertaan asti.

Miksette laita ovea kiinni perässä? Siitä ei paljoa hiippailla. Me ei olla edes palautettu omaan sänkyyn vaikka on tullut koputtelemaan ovelle, kyllä on joka kerta kivunnut takas sinne omaan sänkyyn ja alkanut nukkua hyvin pian.

Osaa kyllä aukaista oven. Odottaa hiljaa yläkerrassa (portti kiinni) kunnes äiti/isä menee katsomaan... yksi ilta meni klo 21 "nukkumaan", palautin tytön sänkyyn pari kertaa ja ajattelin että nyt nukkuu kun ei kuulu mitään. Noh, menin itse yläkertaa nukkumaan klo 23.30 ja tämä istui siellä lukemassa kirjaa eli ei voi jättää yksin kun ei nuku yksin... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja narttu:
Tämä on varmaan vastoin kaikkia oppeja, mutta mä teen näin: iltapala, iltapesu, iltasatu, halailu + silitykset, ovi kiinni ja se kanssa pysyy kiinni. Kaksi iltaa rynkytteli ovenripaa, jonka jälkeen käsitti, että sitten kun on pistetty nukkumaan, on turha vinkua pois.

joo no ovea ei saa sulkea. tuo on jo julmaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja narttu:
Tämä on varmaan vastoin kaikkia oppeja, mutta mä teen näin: iltapala, iltapesu, iltasatu, halailu + silitykset, ovi kiinni ja se kanssa pysyy kiinni. Kaksi iltaa rynkytteli ovenripaa, jonka jälkeen käsitti, että sitten kun on pistetty nukkumaan, on turha vinkua pois.

No täällä toinen pahis.. meilläkin ovi kyl pysyy kiinni eikä palvelua tipu, ellei ole joku kauhea paniikkihätätilanne, minkä sit kyl erottaa ihan normi vinkumisesta.
 
Mun esikoinen oli helppo nukkuja ja silloin mä ajattelin just niinkuin nämä monet täälläkin nyt, että tee vaan näin ja näin ja sit PIM se nukkuu. Ja mä ajattelin, että nukahtamisvaikeudet johtuu pitkälti nukuttamisesta. Osittain ajattelen niin edelleenkin, mutta kun toi kuopus on vaan sellainen, että ei nuku ilman järkkyä showta! Kyllä mä tekisin ihan mitä vaan, että se nukkuis itsestään, mutta kun ei nuku. "Supernannyn" ohjeita on yritetty, pitäisi mukamas helpottaa parissa päivässä (ajan lyhentyä), 2 viikkoa yritettiin ja kamalammaksi vaan meni.

Kaikki vaan ei nuku samalla tavalla. Pahoittelut pitkästä sepustuksesta.

Ja voimia ap:lle! Tiedän mitä käyt läpi :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja dd:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja dd:
Meiltä löytyy samanlainen tapaus, nyt 3,5 -vuotias.
Jälkiviisaana nyt ajattelen että olisi pitänyt jo silloin nukuttaa vain se 20 minuuttia ja jollei uni tule siinä ajassa, kokeillaan jonkin ajan päästä uudelleen. Silloin sitä vaan taisteltiin.. kotihoidossa siis.
Paljon liikuntaa päivällä, masu täyteen illalla + lämmin kylpy tietysti auttaa myös.

Hmmm... tätä "jos ei uni tule, kohta uudelleen" tekniikkaa on kokeiltu ja se ei auta kun tyttö jaksaa pistää unelle vastaan vaikka klo olis aamuyötä... nimim. kokemusta on.

Jeps, se olikin jälkiviisautta joka ei olisi toiminut uhma-aikaan varmaan meilläkään. :D
Jos se yhtään lohduttaa, tämä unta vastaan taistelukin on vain vaihe. ;)
Joka saattaa tulla uudelleen 3-vuotiaana.
Onneksi ohi toiselta kierrokselta. :)

Meillä tämä "vaihe" on kestänyt jo syntymästä asti... :( ei koskaan oo osannut nukahtaa yksin, tai ainakaan sen jälkeen kun ns. tietoisuus kehittyi. Toki vastasyntyneenä nukahti yksinkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Vie sänkyyn, sano hyvää yötä, valot pois ja pois huoneesta.

Sitten jos huutaa oikeasti hätäänsä tai poistuu sänkystä, vie sänkyyn, sano hyvää yötä nyt nukutaan, valot pois ja poistu huoneesta.

Ja taas...

Näin eteenpäin, ilman poikkeuksia. Ei taputteluja tai tiputteluja enää sänkyyn menon jälkeen. Iltasadunkin voi lukea sohvalla, sänky on vain nukkumista varten.

Lisään vielä, että jos kerran lähtee huoneesta pois ja te alakerrassa, toinen vanhemmista jää yläkertaan vaikka kirjaa lukemaan/läppärin kanssa siksi aikaa että lapsi ei enää yritä pois sängystä. Heti kun ovenkahva kääntyy, valmiina viemään takaisin. Ei höpötyksiä eikä muutakaan, sänkyyn vain.

Näin? Vai onko tämäkin liian "rankkaa" kasvatusta ap:n mielestä? Vähän turhaa neuvoja kysellä, kun ne ainoat toimivat eli rajojen osoittaminen lapselle ei kelpaa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tinii:
Alkuperäinen kirjoittaja dd:
Lapsia kun on eri persoonallisuuksia.. esikoinen on sitkeä sissi joka valvoo vaikka yön jos niin päättää, pienempää ei taas nukutella tarvitse. =)

Itseasiassa toi ei ole totta, lukuunottamatta HYVIN harvinaisia poikkeuksia.
Tysäni olen saanut nukutettua vaikka minkälaiset rasavillit johdonmukaisella käyttäytymisellä, sitä jatketaan joka ilta niin pitkään kunnes lapsi ymmärtää että mitään muuta ei tapahdu, meni siinä sitten yksi ilta tai kuukausi, lopulta se kyllä toimii.

Meillä oli ihan samanlainen sitkeä sissi, valvoi puoleen yöhön mutta sitten pistettiin sille stoppi ja nyt nukkuu aivan mainiosti.

No kyllä meilläkin esikoinen nukkuu nykyisin ja saatiin aikoinaan jossain vaiheessa nukkumaan ok, mutta pointti on se että se ei käy kaikilta samalla tavalla. Onhan ne uhmatkin erilaisia eri lapsilla.
 
No niimpä tietysti, ethän sä ap mitään keinoja tarvitse!
Jos haluat kerran kasvattaa lapsesi 'kiduttamatta' eli kasvattamatta niin älä sitten ihmettele että valvotte puolille öin ja syötte ruuaksi vain riisimuroja :D

Keino on se että aikuinen päättää miten nämä asiat tehdään, lapsi ei siitä kärsi vaan voi paremmin kun saat rajat ja turvallisuuden tunteen. Kumpi on pahepaa kidutusta se että tappelette joka ilta tunnin vai se että parina iltana annat itkeä hieman perään ja sen jälkeen nukkumaan mennään mukisematta hymyssä suin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Vie sänkyyn, sano hyvää yötä, valot pois ja pois huoneesta.

Sitten jos huutaa oikeasti hätäänsä tai poistuu sänkystä, vie sänkyyn, sano hyvää yötä nyt nukutaan, valot pois ja poistu huoneesta.

Ja taas...

Näin eteenpäin, ilman poikkeuksia. Ei taputteluja tai tiputteluja enää sänkyyn menon jälkeen. Iltasadunkin voi lukea sohvalla, sänky on vain nukkumista varten.

Lisään vielä, että jos kerran lähtee huoneesta pois ja te alakerrassa, toinen vanhemmista jää yläkertaan vaikka kirjaa lukemaan/läppärin kanssa siksi aikaa että lapsi ei enää yritä pois sängystä. Heti kun ovenkahva kääntyy, valmiina viemään takaisin. Ei höpötyksiä eikä muutakaan, sänkyyn vain.

Näin? Vai onko tämäkin liian "rankkaa" kasvatusta ap:n mielestä? Vähän turhaa neuvoja kysellä, kun ne ainoat toimivat eli rajojen osoittaminen lapselle ei kelpaa..

Tätä suosittelen minäkin, näin meilläkin on toimittu. Tämmöinen osui myös silmään:

http://www.iltalehti.fi/perhe/2010051611677569_pr.shtml
 
raakaa toimintaa täällä ehdotetaan. :( Surullista. Lapsi kainaloon ja petiin, ei tarvi kikkailla ja tuottaa ahdistusta lapselle.

Vanhemmilta tuntuu puuttuvan sellainen "lapsen lukutaito" kokonaan. Ollaan kouluttamassa ja huudattamassa pieniäkin vauvoja ja sama on näköjään muodissa taaperoiden kanssa. Ja sit ihmetellään suureen ääneen lasten ja nuorten psyykkisiä ongelmia.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Tinii:
No niimpä tietysti, ethän sä ap mitään keinoja tarvitse!
Jos haluat kerran kasvattaa lapsesi 'kiduttamatta' eli kasvattamatta niin älä sitten ihmettele että valvotte puolille öin ja syötte ruuaksi vain riisimuroja :D

Keino on se että aikuinen päättää miten nämä asiat tehdään, lapsi ei siitä kärsi vaan voi paremmin kun saat rajat ja turvallisuuden tunteen. Kumpi on pahepaa kidutusta se että tappelette joka ilta tunnin vai se että parina iltana annat itkeä hieman perään ja sen jälkeen nukkumaan mennään mukisematta hymyssä suin?

ASIAA!!
mä en ymmärrä miten niin monet vanhemmat ei tota tajua. vanhemmat asettaa ne rajat ja kasvattaa lapsen. lapsella turvallisempi olo ja kaikkien elämä helpompaa. lapset käyttäytyy nätisti, osaavat käytös tavat ja tottelee vanhempiaan
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja mikään ei auta. Nyt kun piti siirtyä isojen sänkyyn (ei mahdu pinnikseen) niin kaikki on triplasti vaikeampaa. :(

Minä uskon :( Ja luojalle kiitos, mulla on kaveri, jolla on sama tilanne esikoisensa kanssa niin saan sitä vertaistukea joltakulta, joka tosiaan ymmärtää, että se ei vaan oo noin helppoa, kun se muille tuntuu olevan :D Lapset on yksilöitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Noh, menin itse yläkertaa nukkumaan klo 23.30 ja tämä istui siellä lukemassa kirjaa eli ei voi jättää yksin kun ei nuku yksin... :(

Ei uskalla jäädä yksin nukkumaan, mutta kuitenkin kirjaa on jäänyt lukemaan pitkäksi aikaa...eli tekosyitä tekosyitä, ettei tarttis vaan jäädä yksin sinne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja mikään ei auta. Nyt kun piti siirtyä isojen sänkyyn (ei mahdu pinnikseen) niin kaikki on triplasti vaikeampaa. :(

Just no jos lapsi on ollut häkissä koko elämänsä niin uuteen sänkyyn päästessään saattoi ehkä uskoa että pääsee vanhempien lähelle, eikä ole enää vankina.
 
Alkuperäinen kirjoittaja aika:
raakaa toimintaa täällä ehdotetaan. :( Surullista. Lapsi kainaloon ja petiin, ei tarvi kikkailla ja tuottaa ahdistusta lapselle.

Vanhemmilta tuntuu puuttuvan sellainen "lapsen lukutaito" kokonaan. Ollaan kouluttamassa ja huudattamassa pieniäkin vauvoja ja sama on näköjään muodissa taaperoiden kanssa. Ja sit ihmetellään suureen ääneen lasten ja nuorten psyykkisiä ongelmia.

Kuule, ne psyykkiset ongelmat johtuu juuri siitä kun ei nykyään osata kasvattaa lasta ja samalla olla sille aidosti läsnä silloin kun tarvitaan. Esimerkki; kun taaperoa sattuu tai harmittaa, se tarvitsee äidin tai isän läsnäoloa riippumatta siitä, onko mamilla juuri 2+-keskustelu tai zumba alkamassa. Kun taaperon on taas aika käydä nukkumaan/pukea/syödä, on aikuisen tehtävä näyttää hänelle ne rajat ja olla se auktoriteetti.
'
Kuten minkä tahansa lauman pienin, lapsi rakastaa sitä että on porukan jäsen mutta ei ymmärrä turhaa ja typerää jalustalle nostoa. Lapsen turvallinen olo syntyy siitä, että on ne isommat ja viisaammat, jotka kyllä on tukena ja turvana mutta myös asettaa ne viimeiset rajat. Tämä vaan vaatisi vähän enemmän, kuin nykyvanhemmilta ilmeisesti voi vaatia..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja mikään ei auta. Nyt kun piti siirtyä isojen sänkyyn (ei mahdu pinnikseen) niin kaikki on triplasti vaikeampaa. :(

No ei uskotakaan mitä kaikkea olette kokeilleet, mutta ainakaan te ette ole KAIKKEA kokeilleet, koska täälläkin on esitetty monia neuvoja mutta ne ei teille kelpaa.
 

Yhteistyössä