Alkuperäinen kirjoittaja Harmailija:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja tiedän tunteen:
Ei munkaan tee mieli seksiä miehen kanssa kun tuntuu ettei arvosta mua kun ei kehu muutenkaan, kyl sit aina seksi kelpais.. Joskus tuntuu niin turhalta se sekstailu sen kanssa, kun joskus ei oo mitään tunteita mukana koko hommassa, miehen mieliks vaan on..
Musta olis ihan kohtuullista, että mies kehuisi joskus naista naisen mieliksi, vaikkei se miehen omasta mielestä olisi ihan turhaa. Jos kerta nainenkin miehen mieliksi antaa seksiä, vaikka sekstailu naisen omasta mielestä tuntuisi ihan turhalta. Tai sit vaihtoehto on se, että kumpikaan ei tee mitään toisen mieliksi, ei mies kehu eikä nainen anna seksiä. Eihän se nyt niin voi mennä, että toinen vaan huomioi toisen ja toinen on "oma ittensä".
Uskaltaisko sitä vähän pikkasen uhkailla että jos ei kehuja ala tulemaan ees jostain joskus niin seksiäkään ei heru. Vai meneekö sit semmoseksi että sanoo vain koska muuten ei saa seksiä. Meneekö siitäkin sit vähän fiilis?
No on se varmaan tyhjää parempi, tosin moni mies saattaa vaan suuttua tuosta ja seuraavana päivänä jatkaa seksin vonkaamista kehumatta. Itte en kyllä enää harrasta seksiä, jos mun ei oikeesti tee mieli. Jos mies ei kehuisi tai hellisi muuten kuin seksin yhteydessä, ei varmaan tekisi ikinä mun mieli. Ei se oo mitään kiristämistä vaan itsensä kuuntelua.
Eikö miehet ikinä mieti, että meneekö seksistä vähän fiilis, jos nainen harrastaa sitä vaan pitääkseen miehen tyytyväisenä? Ei vissiin, pääasia että itte saa, vaikka sitten ruinaamalla, viis siitä kiinnostaako naista tai saako nainen siitä mitään...
Ehkä me naiset syyllistetään itseämme turhaan. Mitä jos ei odotettaisi itseltämme sen enempää, kuin mitä miehetkään antaa? Jos mies ei edes ruinaamalla anna kehuja, miksi naisen pitäisi antaa seksiä miehen ruinaamisen seurauksena? (siis tilanteessa, jossa seksiä ei tee mieli, jos kumpaakin haluttaa, niin tietty silloin kannattaa antaa) Miksi seksin pihtaamista pidetään valtapelinä, mutta kehujen ja positiivisen huomion pihtaamista vain suomalaisen miehen luonteeseen kuuluvana peruspiirteenä, jolle tämä ei voi mitään?