Millainen on mielestäsi huonosti syövä/nirso lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kymysys"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kymysys"

Vieras
Vaihtoehto a) Lapsi periaatteessa syö kaikkea, mutta on tarkka siitä, miten ruoka tarjoillaan. Kastike ei saa osua perunaan, vihannekset erillään, ei salaattina, liha lihana, ei esim. makaroonilaatikkoa, jossa kaikki on sekaisin jne.Jäätelöannosta ei voi syödä, mikäli siinä on strösseleitä päällä.

Vaihtoehto b) Lapsi ei tykkää mistään. Syö kuitenkin lempiruokiaan hyvin. Kaikki erilainen pelottaa, eli jos esim. kotona lihapullat maistuu, mutta kyläpaikassa niissä onkin isompia sipulin paloja, niin jää syömättä. Valikoi syömisiään, eli esim. kalasta kelpaa vain tietty osa. Haastaa ja testaa vanhempiaan, paljonko saisi syömistilanteissa periksi nurisemalla.

Vaihtoehto c) Lapsi syö monipuolisesti kaikkea. Määrät vaihtelevat kovasti, eli joskus ei uppoa mikään, joskus menee kaksi lautasellista. Muutama inhokki löytyy.

Vaihtoehto d) Ei yksinkertaisesti syö mitään. Muutama lusikka menee, ihan sama tarjoaako herkkua vai ei. Ei jaksa syödä esim. kokonaista suklaapatukkaakaan.

Mitkä vaihtoehdot ovat sinusta nirsoja/huonosti syöviä? Mikä sinua ärsyttää eniten?
 
Eipä nuo ärsytä. A-lapsi osoittaa autismin piirteitä, B taitaa olla kinesteettinen lapsi. C on ihan normaalia käytöstä, enkä mie ymmärrä miksi kaikkien pitäs tykätäkään kaikesta (aika harvalla aikuisellakaan ei ole yhtään inhokkia?). D taas on huono syömään, ruokahalukaan ei ole kaikilla samanlainen. Kunhan saa tarpeeksi kasvaakseen niin se riittää.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
Lisään vielä, että tiedän itse sen tunteen, kun edessä lautasella on annos, jonka syöminen on kuin suoraan Pelkokertoimesta. Jonkun ruoan tietty rakenne, maku, haju tms. saattaa oikeasti tuntua kuolemaakin kauheammalta. Se tunne on todellinen, enkä mie henno pakottaa ketään syömään vastoin tahtoaan. Minusta se on henkistä kiusaamista.
 
Lisään vielä, että tiedän itse sen tunteen, kun edessä lautasella on annos, jonka syöminen on kuin suoraan Pelkokertoimesta. Jonkun ruoan tietty rakenne, maku, haju tms. saattaa oikeasti tuntua kuolemaakin kauheammalta. Se tunne on todellinen, enkä mie henno pakottaa ketään syömään vastoin tahtoaan. Minusta se on henkistä kiusaamista.

Itsekään en ketään pakota syömään mitään. Meillä on c-lapsi ja mielestäni on mitä normaalein lapsi. Noita muita vaihtoehtoja tulee aika ajoin vastaan perhepäivähoitajan työssä. Noista ainoastaan a-vaihtoehto on pahimmillaan sellainen, että hoidossakin rajoittaa. Kaikki muut vaihtoehdot ovat meillä syöneet lopulta ihan hyvin. Ruoka eteen ja syöt mitä syöt menetelmällä. Ei turhia välipaloja tai aterian korvaamista maidon lipittämisellä tai leivän syönnillä. Esim. meidän c-lapsi tänään päätti että hän ei syö lounaalla kun ei ole nälkä. Ei syönytkään. Välipala upposi hyvin ja vielä päivällinenkin ilman valtataistelua ja stressiä tai nurinaa.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Eipä nuo ärsytä. A-lapsi osoittaa autismin piirteitä, B taitaa olla kinesteettinen lapsi. C on ihan normaalia käytöstä, enkä mie ymmärrä miksi kaikkien pitäs tykätäkään kaikesta (aika harvalla aikuisellakaan ei ole yhtään inhokkia?). D taas on huono syömään, ruokahalukaan ei ole kaikilla samanlainen. Kunhan saa tarpeeksi kasvaakseen niin se riittää.

Mikä on kinesteettinen lapsi?
 
[QUOTE="juulia";26481711]Mikä on kinesteettinen lapsi?[/QUOTE]

Sellainen, jolla keskimääräistä herkempi tuntoaisti yms. Esim. serkullani sukissa ei saanut olla niitä lankoja siellä sisällä. Kinesteettinen lapsi tuntee sellaisen sukkalangan suurempana kuin pienenä ärsykkeenä. Se voi tuntua kuin rautasahalla sahattaisiin jalkapohjaa halki. Hiusten harjaaminen voi tuntua skalpeeraukselta. Noin niin kuin esimerkkinä.

Tällainen henkilö saattaa myös kaivata opetusta "käsituntumalla".
 
Meillä esikoinen on b-lapsi. Tai siis oli, nykyään syö aika hyvin jo kaikkea edes vähän. Tosin vieläkin on sellaisia ruokalajeja jotka jää lautasen reunalle.
 
No ei kai noista mikään niinkään ärsyttäisi, tuo D varmaan huolestuttaisi/hermostuttaisi eniten, muut menis otsikolla "lapset on lapsia" ja tekisin kuten teen. Eli ruokaa on ruoka-aikoina, leipää saa kaveriksi jos ei pääruoka maistu ja kaikkien lemppareita pyrin tekemään vuorotellen. Saa jättää jos ei tykkää.
 
Meillä on B-vaihtoehdon nirso syömäri.
Ne lempiruuat menee tosi hyvin alas, saattaa jopa santsata.
Mutta mutta, kukapa nyt lapselleen aina tarjoaisi tämän lempiruokia?! Lapsi on aika laihassa kuosissa.

Onneksi toinen lapsista syö rohkeasti ja maistelee vieraampiakin ruokalajeja aika hyvin. Välillä tuntuu, että joutuu jopa rajoittamaan syömistä. Tämä lapsonen on sopusuhtainen.

Meillä on periaatteena se, että syödään se mitä syödään. Ruualle ei saa yökkiä, mutta silti tuo nirso lapsi yökkii joka kerta jos on ei mieluisaa ruokaa, eli usein. :(
 
Vähän muistakin asioista riippuen a) ja b) ovat (voivat olla) nirsoja, joku tuosta välistä on myös oma esikoiseni. Ärsyttävintä varmasti olisi jos lapsi ei söisi juuri mitään ja kokoajan painaisi huoli riittävän monipuolisesta ruokavaliosta.
 

Yhteistyössä