Millaisia ADHD-lapsia teillä on?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aa pee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

aa pee

Vieras
Siksi kysyn, kun kotona poikani ei ole ylivilkas ollut koskaan, pikemminkin päinvastoin, ja päiväkodissakaan ei koskaan edes vasu-keskustelussa ole ollut puhetta ko. asiasta, että olisi. Aina poikaa on kehuttu päiväkodissa tosi kiltiksi ja sosiaaliseksi, eikä tosiaan ole mainittu keskittymisvaikeuksista. Häiriökäytöstäkään ei ole ollut, tosin sitähän ei kai välttämättä kaikilla adhd-lapsilla olekaan. Omaehtoista käytöstä oli 2-4,5-vuotiaana, mutta se kun meni ohi, niin laitoin sen uhmaiän piikkiin.

Dysfasiaa osasin epäillä, ja lievää autismin kirjoa, aistiyliherkkyyksiä sekä hahmotushäiriötä, eli erityislapsi kyseessä, se ei tullut yllärinä. Puheterapiassa käydään toista vuotta. Päiväkodissa poika on kahden paikalla.

Poika on 6 v., menossa eskariin, kolmas arviokäynti foniatrian klinikan psykologilla oli tänään, ja tänään tuli tieto tuosta tosiaan että pojalla myös adhd. Tosin tietty lääkäri vasta asettaa diagnoosin, sitten kun poika on elokuussa käynyt toimintaterapeutin arviossa.

Tuo adhd-epäily kyllä ihmetyttää, kun tosiaan päiväkodin keltokin on useaan kertaan sanonut ettei ole ylivilkas tms. pelkän ADD:n olisin kyllä uskonut paremmin, vai onko niillä kauheasti edes eroa? Netistä löytyi jotenkin tosi suppeasti tietoa siitä miten ne eroavat toisistaan. Mutta psykologi oli ihan varma kannastaan, että ADHD on.

Millaisia teidän ADHD-lapsenne ovat?
 
No jopa on " pätevä " psykologi (n)
Esikoinen oli pienestä saakka herkkä kaikelle ärsykkeelle, ja pysyi paikoillaan kuin pingispallo tornadossa.
Hyväntahtoinen, lempeä, yliempaattinen, mutta myös neurootisuuteen saakka huolestuva ja kaikkea piti pitää silmällä, niin ettei omasta tekemisestä tullut mitään.
Ei tullut koko lapsuuden ja nuoruuden aikana minkäälaisia käytöshäiriöitä eikä agressiivisuutta.
Adhd ja as- piirteet, ahdistuneisuushäiriö
 
Meillä ei ole adhd:ta diagnosoitu.
Lapsella on keskittymisongelmia, aistiyliherkkyyksiä. Toimita- ja puheterapiassa ollaan ja odotetaan terapiajaksoa. Aikaisemmassa päiväkodissa epäilivät adhd:ta ja joku erikoislastentarhan opettaja tms kävi lasta vahtimassa pari päivää, ja sanoi ettei ole. Toimintaterapeutilla tämä on tullut uudestaan esiin ja lapsi laitetaan psykologille, adhd-testeihin ja neurologille(?)

Lapsi on kyllä vilkas, hyvä jos saa syötyä. Ei kuitenkaan ole käytöshäiriöitä eikä todellakaan ole agressiivinen, päinvastoin. Todella huolehtivainen, kiltti, tarkkaavainen lapsi. Vaikkakin vilkas ja moni asia häiritsee helposti ja keskeyttää tekemisen. Lisäksi on muistihäiriö todennäköisesti, koska vaikka kuuntelee, ei muista mitä on sanottu ja pitkiä ohjeita ei voi antaa vaan pitää osittaa ja sanoa lyhyin lausein.
 
No jopa on " pätevä " psykologi (n)
Esikoinen oli pienestä saakka herkkä kaikelle ärsykkeelle, ja pysyi paikoillaan kuin pingispallo tornadossa.
Hyväntahtoinen, lempeä, yliempaattinen, mutta myös neurootisuuteen saakka huolestuva ja kaikkea piti pitää silmällä, niin ettei omasta tekemisestä tullut mitään.
Ei tullut koko lapsuuden ja nuoruuden aikana minkäälaisia käytöshäiriöitä eikä agressiivisuutta.
Adhd ja as- piirteet, ahdistuneisuushäiriö


Joo kyllä minäkin vähän ihmettelin, kun tosiaan jo suunnilleen kolmena vuonna on kiertävä erityislastentarhanopettaja seurannut poikaa, ja silloinkin kun oli uhmaiässä vilkkaampi, kun kysyin adhd:n mahdollisuudesta, sanoi että ei missään nimessä, ne ovat ihan erilaisia. Itse en ole koskaan nähnyt lasta jolla olisiko. diagnoosi, niin vaikea sanoa, mutten omaani olisi kyllä ainakaan enää epäillyt, tosiaan kun on rauhallinen nykyään, ja saattaa parikin tuntia tyytyväisenä rakennella legoja tms., ei ole millään tavalla levoton, ja keskittyy mielestäni hyvin kaikkeen mitä tekee.

Itselläni epäilen sen sijaan ADD:tä joka olisi jäänyt diagnosoimatta- minulla on TODELLA harva pää, ihan jatkuvasti hukkaan ja unohtelen, ajatukset ties missä, jään hississä väärissä kerroksissa kun se pysähtyy, ajan kodin tai työpaikan ohi ajatuksissani tms. sähläystä, ja kännykkä päivittäin hukassa asunnossani. Poika sitten minulle yleensä sanoo, että äiti, sun kännykkä on vessassa...
 
Joo kyllä minäkin vähän ihmettelin, kun tosiaan jo suunnilleen kolmena vuonna on kiertävä erityislastentarhanopettaja seurannut poikaa, ja silloinkin kun oli uhmaiässä vilkkaampi, kun kysyin adhd:n mahdollisuudesta, sanoi että ei missään nimessä, ne ovat ihan erilaisia. Itse en ole koskaan nähnyt lasta jolla olisiko. diagnoosi, niin vaikea sanoa, mutten omaani olisi kyllä ainakaan enää epäillyt, tosiaan kun on rauhallinen nykyään, ja saattaa parikin tuntia tyytyväisenä rakennella legoja tms., ei ole millään tavalla levoton, ja keskittyy mielestäni hyvin kaikkeen mitä tekee.

Itselläni epäilen sen sijaan ADD:tä joka olisi jäänyt diagnosoimatta- minulla on TODELLA harva pää, ihan jatkuvasti hukkaan ja unohtelen, ajatukset ties missä, jään hississä väärissä kerroksissa kun se pysähtyy, ajan kodin tai työpaikan ohi ajatuksissani tms. sähläystä, ja kännykkä päivittäin hukassa asunnossani. Poika sitten minulle yleensä sanoo, että äiti, sun kännykkä on vessassa...
Diagnoosinhan asettaa kuitenkin neurologi, tuo oma näkemyksesi siellä julki.
Add: han on kuitenkin vähän sama, ilman sitä ylivilkkautta vain.
Sinällään " ihan sama" onko papereissa.mikä kirjaonyhdisyelmä, kunhan lapsi saa hyvää kuntoutusta ja oikein kohdiatutetut tukitoimet.
Kyllä meilläkin toisen lapsen kohdalla vilauteltiin jo suurinpiirtein skitsofreniaa, kunnes lasta seurattiin muutama viikko osstolla ja todettiin että on psyykkisesti hyvinvoiva autisti
Sitähän minä vähän epäilinkin, mutta kun lapsi oli niin pieni vielä, vaikea niitä on arvioida.
Kuntoutus on tehnyt meillä ihmeitä toisen lapsen kohdalla, valitettavasti tämä adhd jäi vähän väliinputoajaksi ja huonolle kuntoutukselle. Näkyy koulumemwstyksessä edeĺleen
 
[: Miks te hankitte tai suostutte tekemällä tehtyihi diagnooseihi.Ne o papereissa aina.Tiesittekö että monia adhd- lapsia huostaanotetaan niissä pyörii isot rahat. Samoin kunnat saa rahaa jokaisesta erityislapsesta.Asutteko pienellä paikkakunnalla jos niin muistakaa tämä.Pitäkää jämpti ote näihin diagnosoijiin ja vaatikaa perusteet.Noin pienet ehtii diagnosoida myöhemminkin jos ei vaaraksi itselleen,karkaile tai pahoja oireita.En itse kyllä nielisi välttämättä kovin helpolla mitään diagnooseja alta kouluikäistä.Sittenhän sen näkee lähteekö laps kouluun ja näin..
 
Täällä myös rauhallinen adhd lapsi ja meidät painostettiin tuohin tutkimuksiin opettajan pyynnöstä.
Koulussa kuulemma on vaikka jos mitä :(
mutta kotona voi luottaa jopa pihalle kavereiden kesken ja tutustuu uusiin nopeasti,
ei häikkää, ei tappelua ei ongelmia.
Koulussa muka joka välkkä tappelee???
Nyt meitä painostetaan lääkkeitä ottamaan ja jopa tuttavat jotka tuntee lapsemme on kauhuissaan miten muka lapsellamme toi diagnoosi on voitu antaa ja ei todellakaan suosittele lääkkeitä.
Meillä on ennestään yksi adhd lapsi (uusperhe)
joten tietoa on mitä tuo adhd on,
ja tämä lapsi on toiseen verrattuna aivan erilainen.
Me ollaan nyt puun ja kuoren välissä kun lääkäri ja psykologi jotka uskoo vaan opettajan lausuntoa
(sanoi jopa neurologi minulle kun käytin lasta siellä hänellä tarkastuksessa että onko tämä se sama lapsi,
ja jopa kehoitti seuraavan kerran tuomaan sen oikean adhd lapsen mukanani :D siinä vaiheessa multa pääsi kunnon naurut)
kun kerroin että tästä lapsesta on toi tehty ja sama lapsi kyseessä alkoi utelu mitä lääkettä hän syö,
no ei mitään..
Arvaa uskoko ,
no EI!
Ja totuus on todellakin tämä.
Nyt elokuussa lääkäri ja lääkkeet pitää ottaa jos terapiaa lapselle halutaan,
lapsella luultavasti lukihäiriö mutta ei pääse testeihin jos me emme ota lääkkeitä, näin meille lääkäri ilmoitti.
Joten todellakin ollaan puun ja kuoren välissä.
Meitä vanhempia ei kuunnella ja jopa epäillään että tuon lääkärillekin näytille väärän lapsen :D :D
 
Liityppä facebookissa sellaiseen kuin ADHD-lasten vanhemmat
Liityin aikanaan siihen kun en suostunut uskomaan oman lapseni adhd:tä ja aina vaan vahvemmaksi uskoni tulee että meillä ei voi olla tässä lapsessa adhd, joku muu kylläkin mutta kun sitä ei suostuta tutkimaan ja kun en rikaskaan ole niin ei varaa yksityiseen :(
Kai se on niin halpa vaan antaa diagnoosi adhd ja jätetään muut oppimishäiriöt tutkimatta
 
[: Miks te hankitte tai suostutte tekemällä tehtyihi diagnooseihi.Ne o papereissa aina.Tiesittekö että monia adhd- lapsia huostaanotetaan niissä pyörii isot rahat. Samoin kunnat saa rahaa jokaisesta erityislapsesta.Asutteko pienellä paikkakunnalla jos niin muistakaa tämä.Pitäkää jämpti ote näihin diagnosoijiin ja vaatikaa perusteet.Noin pienet ehtii diagnosoida myöhemminkin jos ei vaaraksi itselleen,karkaile tai pahoja oireita.En itse kyllä nielisi välttämättä kovin helpolla mitään diagnooseja alta kouluikäistä.Sittenhän sen näkee lähteekö laps kouluun ja näin..

Siis olenko jossain vaiheessa sanonut suostuvani adhd-diagnoosiin? Dysfasia on, ja puheterapeutti laittoi foniatrille lähetteen, ennen foniatrille menoa piti käydä kolme kertaa psykologin arvioissa, joka siis ei tee diagnooseja vaan lääkäri. Aion kyllä lääkärille sanoa että en yhdy psykologin käsitykseen adhd:stä.
 
Vanhemmat, joiden lapsella on ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö voivat saada lapsestaan kommentteja, kuten ”lapsi ei tottele”, ”on liian aktiivinen” tai ” häiritsee muita ja aiheuttaa ongelmia”. Vaikka ADHD:ta sairastava lapsi usein haluaisi olla kuuliainen ja reipas koululainen, hänen impulsiivinen käytöksensä ja kyvyttömyytensä tarkkaavaisuuteen tekevät sen mahdottomaksi. Päivähoitohenkilökunta, opettajat, vanhemmat ja ystävät saattavat pitää lasta huonokäytöksisenä ja erilaisena, mutta eivät välttämättä osaa sanoa tarkalleen mikä on vikana. Vaikka ADHD:n oireet vaihtelevatkin lapsesta toiseen on olemassa tiettyjä oireita,jotka ovat havaittavissa kaikilla häiriöstä kärsivillä.

Tässä Everydayhealth-sivuston listaamat 9 oiretta, joista ADHD on tunnistettavissa:

  • Vaikeus organisoituun työskentelyyn. Lapsesta saa kuvan, ettei hän ole kuunnellut ohjeita.
  • Häiriintyy helposti.
  • Liiallisen levoton tai hermostunut käytös. Vaikeaa istua aloillaan.
  • Impulsiivinen käytös (tekee ennenkuin ajattelee).
  • Varomaton.
  • Häiriköivä käytös.
  • Kykenemätön noudattamaan opettajien tai vanhempien ohjeita.
  • Vaikeus odottaa omaa vuoroaan ryhmässä.
  • Vaikeus keskittyä esimerkiksi peliin, projektiin tai kotitehtävään. Aloittaa monta asiaa, muttei saa mitään päätökseen.
Monilla ADHD:sta kärsivillä lapsilla on lisäksi myös muita käytös- tai psykiatrisia oireita. Näitä ovat muun muassa oppimisvaikeudet ja aggressiivinen käytös.

.............................................

Minun lapsellani ei ole yhtäkään näistä oireista. Pelkkää positiivista palautetta päiväkodista, ja näkeehän sen nyt kauas ettei ole ylivilkas. Todella kiltti, seurallinen ja empaattinen lapsi, joka keskittyy hyvin siihen mitä tekee. Ainoastaan dysfasia eli kielellinen erityisvaikeus on, lievänä, ja siihen saa apua puheterapiasta.
 
Meillä adhd epily, vaikkakin lapsi vasta 3½. Siitä asti kun lähti kävelee n. 1v on menoa, meininkiä ja vaarallisia tilanteita piisannut. Pelkkää uhmaa en usko olevan, koska käytös on tasaiseen ollut tätä älytöntä menoa, itsesuojeluvaistoa ei ole ollut eikä ole edelleenkään. Juoksee vieläkin tielle hullunlailla vaikka asia on puhuttu sata kertaa läpi, ei pysy eikä ole koskaan pysynyt penkillä paikallaan, 2 vuotiaaseen oli syöttötuolissa valjaat, joista luovuttiinnkun syöttötuolistakin luovuttiin, nyt "istuu" penkillä miten sattuu, tippuu siitä aika ajoin kun pyörii ja sit istuu kohta ohi.. On villi, mutta villiintyy erittäin helposti äärettömiin mittalukemiin jos vähänkin saa siitä huomioo. Hypppii, pomppii, kiipeilee, juoksee aamusta iltaan, päiväunet nukkuu, hyvin 2h, yöunet nukkuu hyvin 10h, mutta ne ajat ovat ainoat kun on paikallaan, hyvä että edes silloin on :) Ei keskity leikkiin kauan päiväkodissa, jos ei aikuista ole "ohjaamassa" leikkiä, leikit menee alta viiden ihan överiksi ja kaveria aletaan tuuppimaan ja leluja viemään, jos aikuinen ohjaa sivussa niin leikit voi kestää suht kauankin. Tykkää kiikkua, on aina tykännyt, nyt vaan siihenkin on kiinnitetty huomioo kun se sinut ilo ulkoillessa päiväkodissa, kiukku, sama se on kotioloissakin, puistoon liikkumaan ja olisi siinä vaikka ulkoiluajan, mutta kun niitä höyryjäkin on päästeltävä. En juoksi puistoo ympäri, kiipeili ja touhusi, nykyään pysähtyy ja keskittyy siihen koukkuun ja siihen pääsemiseen.. Kotona kiusaa olemassa olollaan sisaruksia (8 ja 11 vuotiaat) siis ei ehkä(??) tarkoitakaan pahaa mutta kun menee läsnä samaan huoneeseen niin jo alkaa tapahtua.. Sisaruksilla on hyvät välit kaikesta huolimatta, 8 vuotias leikkikin vielä tämän pikku termiitin kanssa, välillä onnistuu välillä taas ei (mut se kai on ihan normaalia :) )

Vasu keskustelussa päiväkoti otti puheeksi nämä samat asiat mitkä mättää kotonakin, ja sanoivat että VUOSI jos katotaan ja seurataan ja sitten jos ei tapahdu muutosta niin aletaan miettiä jatkotoimenpiteitä. Mitään epäilyä eivät antaneet suuntaan tai toiseen, vaan sen, että asioita on laitettu merkille. Minä olen neuvolassa ja päiväkodissa puhunut tietyistä asioista 1- vuotiaasta asti. Nyt eka kerran päiväkoti sanoi ääneen asiat joita olen itse miettinyt muutaman vuoden.

Olen lukenut adhd:stä ja aspergeristö, voisiko olla jotain niihiin suuntaavia oireita?
 
Meillä adhd epily, vaikkakin lapsi vasta 3½. Siitä asti kun lähti kävelee n. 1v on menoa, meininkiä ja vaarallisia tilanteita piisannut. Pelkkää uhmaa en usko olevan, koska käytös on tasaiseen ollut tätä älytöntä menoa, itsesuojeluvaistoa ei ole ollut eikä ole edelleenkään. Juoksee vieläkin tielle hullunlailla vaikka asia on puhuttu sata kertaa läpi, ei pysy eikä ole koskaan pysynyt penkillä paikallaan, 2 vuotiaaseen oli syöttötuolissa valjaat, joista luovuttiinnkun syöttötuolistakin luovuttiin, nyt "istuu" penkillä miten sattuu, tippuu siitä aika ajoin kun pyörii ja sit istuu kohta ohi.. On villi, mutta villiintyy erittäin helposti äärettömiin mittalukemiin jos vähänkin saa siitä huomioo. Hypppii, pomppii, kiipeilee, juoksee aamusta iltaan, päiväunet nukkuu, hyvin 2h, yöunet nukkuu hyvin 10h, mutta ne ajat ovat ainoat kun on paikallaan, hyvä että edes silloin on :) Ei keskity leikkiin kauan päiväkodissa, jos ei aikuista ole "ohjaamassa" leikkiä, leikit menee alta viiden ihan överiksi ja kaveria aletaan tuuppimaan ja leluja viemään, jos aikuinen ohjaa sivussa niin leikit voi kestää suht kauankin. Tykkää kiikkua, on aina tykännyt, nyt vaan siihenkin on kiinnitetty huomioo kun se sinut ilo ulkoillessa päiväkodissa, kiukku, sama se on kotioloissakin, puistoon liikkumaan ja olisi siinä vaikka ulkoiluajan, mutta kun niitä höyryjäkin on päästeltävä. En juoksi puistoo ympäri, kiipeili ja touhusi, nykyään pysähtyy ja keskittyy siihen koukkuun ja siihen pääsemiseen.. Kotona kiusaa olemassa olollaan sisaruksia (8 ja 11 vuotiaat) siis ei ehkä(??) tarkoitakaan pahaa mutta kun menee läsnä samaan huoneeseen niin jo alkaa tapahtua.. Sisaruksilla on hyvät välit kaikesta huolimatta, 8 vuotias leikkikin vielä tämän pikku termiitin kanssa, välillä onnistuu välillä taas ei (mut se kai on ihan normaalia :) )

Vasu keskustelussa päiväkoti otti puheeksi nämä samat asiat mitkä mättää kotonakin, ja sanoivat että VUOSI jos katotaan ja seurataan ja sitten jos ei tapahdu muutosta niin aletaan miettiä jatkotoimenpiteitä. Mitään epäilyä eivät antaneet suuntaan tai toiseen, vaan sen, että asioita on laitettu merkille. Minä olen neuvolassa ja päiväkodissa puhunut tietyistä asioista 1- vuotiaasta asti. Nyt eka kerran päiväkoti sanoi ääneen asiat joita olen itse miettinyt muutaman vuoden.

Olen lukenut adhd:stä ja aspergeristö, voisiko olla jotain niihiin suuntaavia oireita?

Olipahan kirjoitusvirheitä :) tässä vähän korjausta tuohon kiikku hommaan :)

"Tykkää kiikkua, on aina tykännyt, nyt vaan siihenkin on kiinnitetty huomioo kun se on ainut ilo ulkoillessa päiväkodissa, kiikku, sama se on kotioloissakin, puistoon kiikkumaan ja olisi siinä vaikka koko ulkoiluajan, mutta kun niitä höyryjäkin on päästeltävä. Ennen juoksi puistoo ympäri, kiipeili ja touhusi, nykyään pysähtyy ja keskittyy siihen kiikkuun ja siihen pääsemiseen.. "
 

Yhteistyössä