Millaisista asioista sinun äitiyttäsi/isyyttäsi on kritisoitu?

["Vieras"]

Äitini mielestä: En tunne lastani, kun lapseni ei viihtynyt kylpyammeessa ollenkaan vaan huusi aina kun sinne yritti laittaa. Lapsemme ei vaan tykännyt kylpemisestä vaikka äitini mielestä kaikki vauvathan tykkäävät kylpeä!

 

[2good2be4gotten]

Siitä kun ulkoilin lapsen kanssa päivittäin.
Kun esikoinen oli vauva niin kävimme vaunulenkeillä talvella -> väärin.
Ja kun hän oli n.7kk niin rupesimme käymään päivittäin puistossa keinumassa, leikkimässä hiekkalaatikolla jne. -> myöskin väärin.

Siitä kuultiin kommenttia että meillä oli niin vaarallinen koira(pitbull/amerikan staffordshiren terrieri) lapsiperheessä ja kuljetamme lapsiamme vaarallisessa autossa( chevy van).

 

[maitovara]

Siitäkin on kritisoitu aika paljon, etten laita lastani mummolaan yöksi jotta pääsen viihteelle. Jos taas tekisin niin, sataisi kritiikkiä siitä, kuinka olen tyypillinen nuori (21v) äiti joka on hankkinut lapsen liian aikaisin.

Ja siitä, että lapsemme oli suunniteltu. Ilmeisesti tässä iässä on hyväksyttävämpää ja vastuullisempaa saada vahinkolapsi

 

[Viikate]

Ai niin. Olen pukenut kaikille lapsilleni liian vähän vaatteita ja antanut heille liian vähän ruokaa. Rintamaitoni on kurria, koska lapseni ovat hoikkia (ovat sitä edelleen vaikka imetys loppui vuosikaudet sitten...) Korviketta olisi pitänyt antaa. Esikoinen, koliikkivauva, itki kuulemma nälkäänsä. Kaikki tämä omalta äidiltäni :heart:

 

["diana"]

Liiasta tarkkuudesta ja lapsen ehdoilla elämisestä. Meillä on toiminut hyvin neuvolan ohjeet ja opit ja olen siks niitä noudattanut vauvan syöttämisessä, ruoka-ajoissa, saunaan menemisessä yms. Samoin noudatin niitä odotusaikana. Toki jos jokin neuvo ei olisi toiminut, niin olisin miettinyt toisen tavan. Mutta siis liiallisesta nipotuksesta yleensäkin.

 

[maitovara]

Vielä unohtui se, että puemme lapsen liian hienoihin vaatteisiin

 

[moekoe]

Mä imetin samanaikaisesti liian kauan ja liian vähän aikaa. (3kk)

Mä olin edesvastuuton, koska en hävittänyt kaikkia lemmikkieläimiä sinä päivänä kun tein positiivisen raskaustestin. Ja olen edelleen, koska meillä on edelleen eläimiä ja aina tulee olemaankin.

En ole vienyt lastani muskarin/vauvauintiin/ mihinkään harrasteeseen, edelleenkään, vaikka muksu on jo 3, joku kieroutunut erakko siitä varmaan tulee.

Meillä eletään liian lapsentahtiin, ei saa antaa lapsen määrätä asioita, edes vauvana, tulee ihan terroristi siitä. (muksu alkoi nukkua yönsä kokonaan vasta kahden vuoden kieppeillä, eikä nähty tarvetta unikoululle)

Meillä ollaan liian tiukkoja ja vaativia vanhempia, lapsen pitää saada olla lapsi. (ihan kuin toisten huomioon ottaminen ja muutenkin hyvät käytöstavat söisivät lapsuutta. Tai se, kun ei olla huomaavinamme ton uhma dramaqueenin näytöksiä)

Voi, näitähän riittäis vaikka kuinka. 98% asiat on mulle kertonut oma äitini.

 

[nöppönen]

Siitä, että olen lapsivapaanani mennyt ulos tai jopa juonut alkoholia. Siitä, että olen ollut väsynyt joskus. Siitä, ettei ensimmäinen avioliittoni onnistunut.. eron jälkeen lapsethan olisi pitänyt ottaa huostaan tms. Siitä, ettei meillä välttämättä ulkoilla päivittäin. Lisäksi olen tehnyt lapset liian nuorena jne..

 

[-]

[QUOTE="Minttu";26049256]No ei nyt suoraan arvosteltu, toki "hyviä" neuvoja tulee joka tuutista koskien mm. lapsen syömistä, pukemista, nukuttamista, lattialla pitämistä yms.

Mutta monet tuttavat jaksaa kerta toisensa perään ihmetellä, miksi minä en enää halua mennä baariin tms? :O
Näissä ihmettelijöissä on sekä lapsettomia, sinkkuja, perheellisiä. Vastaus on, EI minua kiinnosta! Enkä jaksakaan. Miksi pitäisi jos ei halua? Mulle riittää vallan hyvin lenkki koiran kanssa, shoppailureissu, ruokailu ravintolassa tai muu mukava piriste, mistä pääsee hyvässä kunnossa ja ajoissa kotiin oman lapsen viereen.
Aina joku jaksaa marista ja voivotella ja sanoa, että "kyllä kuule sillä lapsella on myös isä ja tekee ihan hyvää lähteä vaikka yhdeksikin yöksi jonnekkin kavereitten kanssa!" Miten se voi tehdä hyvää, jos en nauti koko reissusta? No, en ole menossa minnekkään bilepaikkoihin, baareihin ta muihinkaan ryyppyreissuille kun ei kerta kiinnosta. Hyvin yksinkertaista.

Tuo on oikeastaan ainut asia, mistä muutamat tyypit jaksaa jankuttaa ja ihmetellä kuinka jaksan kotona jos en väliin käy "tuulettumassa"...[/QUOTE]

Mulle rutistaan aina ihan samasta asiasta. Itse en oikein käsitä, miten se baarissa ravaaminen ja kännien vetäminen voi olla ainut oikea tapa tuulettua? Onko dokaaminen oikeasti niin tärkeää?

 

["..."]

noo.. mä kuulemma hösään liikaa, ja olen ylihysteerinen (äitini ja mummuni mielestä)
omasta mielestäni se ei oo ylihysteerisyyttä että kattoo ettei muksu lyö päätänsä pöydänkulmaan, tai lähde omin nokkineen rappusiin. (lapsi kohta 10kk ja opettelee tukea vasten kävelemistä)
sitten tuon ikäisen kuulemma KUULUU syödä jo ruisleipää, ja ruokaa, jossa suuria paakkuja. (lapsella ei ole hampaita, eikä suostu syömään mitään, missä on pienempääkään ruokakökköä. oksentaa samantien. olemme päättäneet miehen kanssa, ettei ole kiire tuputtaa möykkyistä ruokaa vielä, koska lapsi ei siihen selvästikään ole valmis.)

nämä nyt tuli äkkiseltään mieleen..

 

["..."]

[QUOTE="Vieras";26049504]Äitini mielestä: En tunne lastani, kun lapseni ei viihtynyt kylpyammeessa ollenkaan vaan huusi aina kun sinne yritti laittaa. Lapsemme ei vaan tykännyt kylpemisestä vaikka äitini mielestä kaikki vauvathan tykkäävät kylpeä![/QUOTE]

joo hei.. meillä sama. tyttö pruttaa mieluummin mun kanssa suihkussa, ja kylpeminen on vaan pelkkää tuskaa ja huutoa. suihkussa kyllä viihtyis vaikka tunnin! oon saanu ihan samasta asiats sellasta hienovarasta vihjailua, että onko nyt ihan varma, ettei lapsi tykkää olla kylvyssä -.- enköhän mä sen ihan varmaks tiedä..

 

[-]

Ja siitä on kritisoitu, kun jouduin lopettamaan koiran, joka suhtautui vauvaan aggressiivisesti. Olin kuulemma juurikin niitä hysteerisiä äitejä, joka lopettaa heti koiran vauvan tultua taloon, kun ei koira kiinnosta enää. Moni muuhan tiesi paremmin, miten koirani lapsen seurassa käyttäytyi käymättä edes paikanpäällä.

 

["Neiti"]

Siitä, että vauva (9 kk) nukkuu yöt omassa huoneessa, omassa sängyssä. Oli ainut vaihtoehto, sillä kun nukuttiin aamasaa huoneessa, perheessä nukkui vain mies. Nyt nukutaan kaikki pitkät, hyvät yöunet, eikä lapsi herää kertaakaan.

On arvosteltu tai kommentoitu myös liiallista tarkkuutta (kyllä se voi jo karkkia syödä jne. Ei se lapsenkaan suu tuohesta ole. Vissiin monia on tästä arvosteltu. Myös ulkona nukuttamist ihmetellään.

Miks ei saisi noudattaa neuvolan ohjeita, jos ne toimii ja niitä viitsii noudattaa? Suurin osa arvostelijoista menee itse sieltä, missä aita on matalin...

 

["tuuli"]

Imettäminen. Ventovieras nainen kävi kaupan jonossa mulle asiasta vittuilemaan. Eli mulla on lapsi syntynyt keskosena, raskausmyrkytyksen vuoksi rv 29+2, painoa 1,1kg. No lapsi oli alkuun pitkään niin heiveröinen ettei ajatustakaan imetyksestä ollut. Jotan "imetys" oli yhtä kuin maidon pumppaaminen. Teinkin sitä ja alkuunsa maitoa alkoikin herua. Sain tuntuvasti ennemmän maitoa tulemaan kuin rääpäleinen vaati. Pumppasin 2-3h välein yötä päivää. Pari viikkoa meni vielä hyvin. Sitten maidon tulo vaan alkoi hidastua. Pienestä ei todellakaan vielä silloinkaan ollut imijäksi. Pumppasin ja pumppasi. Koitin kaikki mahdolliset keinot, sain jopa lääkettä jonka pitäisi heruttaa lisää maitoa. Vaan ei heruttanut. Päivän kokonaissaldo oli alle 30 ml....

Jatkoin kuitenkin vaikka tulos alkoi olla nolla ja lapsi sai luovutettua äidinmaitoa keskolassa. Ajattelin että kun lapsi tulee kotiin niin sitten osaa rentoutua ja maitokin alkaa herua. Lapsi tuli kotiin mutta ei jaksanut paljoa imeä, eihän hän ollut kuin 2kg painava. Niinpä tilanne meni sellaiseksi: Ensin yritin imettää ja tämän jälkene annoin korviketta/omaa maitoa mitä sattui olemaan. Kun lapsi oli syönnyt aloitin pumppaamisen, 30minuttia vähintään... Tulos noin 5ml maitoa jonka sitten asian mukaisesti säilöin.Pesin pumppausvehkeen ja keitin ja kattos, lapsella oli taas nälkä. Niinpä tilanne meni sellaiseksi että mä vaan itkin ja pumppasin, tissit verillä...

No sitten tämä rouva suoraan saatanasta tulee eteeni. Kaupan jonossa ihasteli niin pikkuista vauvaa...Kun kuuli että on keskonen niin seuraava kysymys oli: KAI imetät? Mä totesin että ei tule enää maitoa (en vieraalle ala koko pumppaus rumbaa selostaa) Vastaukseksi sain tämän: JOPA adoptioäidit kykenee imettämään. Kyse ei ole muuta kuin laiskuudesta. Minä pillahdin itkuun.

 

[La Paset]

Anoppi ihmetteli, miksi vaihdan kesken päivän lapselle puhtaita vaatteita. Ei toinen miniä moista tehnyt.
Jos lapsi mätti mustikkasopat rinnuksilleen, vaihdoin puhtaan puseron.
Muusta en ole kritiikkiä KUULLUT.

 

[Minni:)]

Ei hirveästi ole kritiikkiä tullut, lähinnä täältä ja jotain omilta vanhemmilta. Mm. isäni mielestä olen täysin vastuuton jos en ajoissa huomaa tiellä pientä kuoppaa johon lapseni sitten kompastuu. Pistän vanhuudenhöppänyyden piikkiin. Täällä kritiikkiä on tullut lähinnä siitä, että julkesin laittaa lapseni omaan sänkyynsä sen ollessa noin vuoden ikäinen. Samaten en valmistanut soseita. Kantoliinat ja kestovaipatkin koin hankaliksi ja epämukaviksi, omalla kohdalla toimimattomiksi ratkaisuiksi.

 

[samuelinäiti]

hmmh
-joidenkin mielestä lapsi tuli liian aikasin tähän huusholliin, viitaten siis ikääni. näitä kommentteja on onneksi tullut erittäin vähän.
-tutin syönnistä tällä hetkellä kuulen eniten. poika on 1v4kk ja ei kuulemma enään tuttia sais syödä..
-kun en ole vielä aloittanut pottailua
-hetki sitten vielä oli tuttipullo käytössä, sekin oli väärin kun olisi pitänyt jo nokkamuki olla
-miksi lapsi ei nuku meillä öisin kunnolla kun kyllä kaikki muutkin yli yksivuotiaat nukkuvat?
-pojan pitäs kuulemma mennä johonki päiväkotiin osa hoitoon, sillä on kuulemma liian tylsää oman äitinsä eli minun kanssa päivisin leikkiessä ym. illemmalla kun naapurissa asuvan siskon muksut tulee hoidosta niin heistä on tosi paljon seuraa pojalle, joten missä vika, ei ainakaan mun mielestä missään? ja siis oon nyt kotona hoitovapaalla ja tässä puolessa välissä raskautta odotan toista mukulaa..
-lapseni ei myöskään kuulemma syö hyvin mun takia. oon yrittänyt rakentaa ruokailu rytmejä, maitoa en anna usein litkittäväks mutta silti nirsoilee, taitaa olla yleistä tossa iässä mitä nyt oon huomannu lukevani täältä palstalta. mutta mä kuulemma hermostutan mun lasta ja plaah.

en jaksa muistaa muita mutta kovasti on neuvojia, osa osaa kertoa asiansa hyvin ja asiallisesti, se toinen osa sitten nälvii ikävästi ja kertoo asiat aika hirveellä tavalla muutenkin. ja huomio tässä vielä se että melkein kaikki nämä asiat on kommentoinut meidän yks naapuri joka on siskon parhaimpia ystäviä. se että joku on tehnyt joskus jotenkin asiat niin ei tarkoita että muidenki pitäis, se kyllä näyttää olevan todella hankalaa ymmärtää naapurin. että tollasten saarnojen jälkeen tulee kyllä henkisesti suhteellisen hakattu olo.

 

[madametussu]

isoäitini mielestä vauvani itkee, koska syötän sitä liikaa, vaikka joudun nimenomaan rajoittaa syömistä, kun söisi muuten itsensä hengiltä.
Hänen mielestään myös vettä pitäisi antaa vauvalle.
Olen myös vastuuntunnoton kun ajan autolla vauva kyydissä niin ettei turvakaukalon päällä ole jotain ritilää mitä entisaikaan käytettiin!?!?!

Kaikkien muiden mielestä olen huono äiti, koska en nukuta lasta ulkona, vaikka olen perustellut, että vauva ei nuku paikallaan seisovissa vaunuissa vaan joutuisin niitä kokoajan heiluttaa tuossa parvekkeella ja en halua myöhemmin ongelmia sisälle nukkumaan siirtymisessä. Meillä ihmiset nukkuvat sisätiloissa, piste.

 

[34v]

Olin kuulemma melko iäkäs. Okei en nyt mikään ihailtavan nuori äiti ehkä ollut, mutta pitääkö tuo sanoa ääneen kuin en tietäisi itse? Eikä siitä minusta ollut mitään haittaakaan, joten pitääkö sanoa paheksuvasti?

 

["jep"]

Siitä kun vein 5v lapsen 10 päivänä kuussa päiväkotiin ja olin vauvan kanssa kotona. Anoppi oikein itki asiaa.

 

[mitää]

Koska en ruokkinut lastani suositellun aikataulun mukaisesti- hän ei siis syönyt kiinteitä siinä iässä kuin äitipiirin muut samanikäiset, vaan täysimetin vielä 4kk ikäistä lastani...
Sain aika suoraa kommenttia ja pari äitiä eivät millään uskoneet että pelkkä maito voisi riittää tai että sitä vielä ylipäätään edes kunnolla erittyisi tuon ikäiselle lapselle.
Useamman kerran hienovaraisesti tyrkytettiin pilttipurkkia, koska multa näköjään oli unohtunut ruuat kotiin.

Anoppilassa mua usein kritisoidaan siitä, että kiellän lapsiani, komennan enkä salli kaikkea.

Misää oikein asutte? Meillä ainakin suositus on ollut täysimettää 6kk, ja aloittaa kiinteät vasta puolivuotiaana, eikä kukaan ole ihmetellyt, kun näin olen tehnyt.

 

[plucie]

Vain siitä kun en imettänyt. Tuon ikäisen pitäisi olla tissilä ja niin ees päin. Juu, niin pitäisi, mutta aina ei mene niinkuin Strömsössä...

 

[Keittiönoita]

Piti pinnistellä muistia. Annoin taaperolle ruuassa sinappia (hyydyttää ex-anopin mukaan veren) enkä pukenut kuumeiselle lapselle villavaatteita sisällä (kuumeinen lapsi täytyy äitini mukaan pitää lämpimänä). Ei tule mieleeni muita asioita, josta mua olisi kritisoitu. Lapseni ovat tosin jo aikuisiakin eikä aiemmin ollut tapana päin näköä laukoa omia mielipiteitään muiden lastenkasvatuksesta.

 

["vieras"]

Kun olen tehnyt lapset "tämän ikäisenä" eli yli kolmekymppisenä, ehkäpä jo lähempänä 40-kymmentä.

 

["vieras"]

Niin ja yhdestä tuonne toiseen ketjuun kirjoitinkin. Olin siis suunnittelemassa muutaman päivän reissua esikoiseni kanssa, joka tuolloin oli puolivuotias. Tarkoitus oli mennä laivalla merten yli Tukholmaan, yöpyä maissa yö tai pari, ja taas sitten laivalla takaisin. Tämä kuitenkin oli yhdelle ystäväpiiriini kuuluvalle ihmiselle ihan liikaa, ja sain kuulla olevani hyvinkin vastuuton ja typerä, "Miten sä noin pienen kanssa, mä en ainakaan noin pienen kanssa uskaltaisi vielä ULKOMAILLE. Ja vielä kaksin." (Hmm, just just... Meillä nyt tuon matkailun ja Tukholman suhteen muutenkin hieman erilaiset lähtökohdat, joten...) Jäi tuolloin menemättä nimenomaan tuon kritisoinnin takia, mutta koska se harmitti jälkikäteen kovasti, seuraavan reissuni tuonne ko. paikkaan teen ihan oman mielipiteeni mukaan - joka ei tohdi niin ei sitten tohdi, mutta ei pitäisi tyrkyttää tapojaan muille.

Kannattaa parantaa itsetuntoa, jos kaverin mielipide vaikuttaa niin paljon, että jätät reissun väliin sen takia.