Millaista on kasvattaa lasta Helsingissä ja lähiympäristössä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ehkä varsinkin vähän isompien lasten kanssa olisikin mukavampi asua jossain vähän sivummalla. Me asutaan kantakaupungissa, mutta tässä nyt ei ole ollut mitään ongelmaa vielä, kun muksu on niin pieni ja liikkuu siis vain meidän vanhempien seurassa. Sitten asia on hieman toinen kun lapsi kasvaa ja alkaa leikkimään yksin pihalla jne. Tällä alueella en välttämättä uskaltaisi päästää yksin ulos leikkimään.

Itseäni kiinnostaisi muuttaa Vantaan Ylästölle, siellä on kivaa omakotitaloaluetta, paljon uuttakin rakennettu ja alueella asuu paljon lapsiperheitä. Alueena vain aika kallis, niinkuin toki monet muutkin asuinalueet pääkapunkiseudulla.
 
Ihan kivaa on. Asumme keskisessä Helsingissä ja meillä on puolitoistavuotias lapsi. Elämä soljuu ihan tavallisella lapsiperherutiinilla, itse olen vielä hoitovapaalla jonkun kuukauden. Teemme varmaan ihan samoja asioita, kuin lapsiperheet muuallakin: ulkoilemme (kerrostalojen yhteispihoilla, leikkipuistossa, merenrannassa, ulkoilualueilla, metsissä jne.), käymme muskarissa, näemme kavereita. Minusta on superhelppoa saada lapsiperhekavereita juuri Helsingissä. Senkun tälläytyy leikkipuistoon aamupäivällä ja aloittaa jutut paikallaolijoiden kanssa. Oma-aloitteisuudesta se on varmasti kaikkialla kiinni. Lapsista on NIIN helppo puhua ja keskustelun voi aina aloittaa kysymällä toisen lapsen nimeä ja ikää.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että tahdon elää lapsiperhearkeni juuri täällä. Kaikki on lähellä, verkostoja on helpohko luoda, kymmenen minuutin päässä on Lastenklinikka. Itse hakeutuisin aika keskiseen Helsinkiin, koska uskon kaupungin laitamilla saattavan olla aivan yhtä ankeaa ja yksinäistä, kuin missä tahansa suomalaisessa nukkumalähiössä. On tärkeää, että kulkuyhteydet toimivat ja mieluusti on ratikan päässä palveluista: niihin on niin paljon helpompi päästä vaunujen kanssa, kuin busseihin joiden vaunupaikat saattavat olla tosi varattuja, ellei tule päätepysäkin läheltä.

Tuttavia täällä on todella vaikea saada baareista, koska ihmiset lähinnä viettävät niissä aikaa omissa porukoissaan tai iskumeiningeissä. Kun otat harrastuksen tai pari (vaikka lapsen kanssa), saat taatusti uusia kavereita. Olen itse aikanaan viisitoista vuotta sitten muualta muuttanut ja paljon maata reissanneena sitä mieltä, että helsinkiläiset suhtautuvat pääosin todella asiallisesti muualta tulleisiin. Olin siitä yllättynytkin, koska minulla oli tyypillinen Helsinki-vihaajan identiteetti nuoresta pitäen ja odotin tylyä, kylmää kyytiä.

Paljon on siitä omasta asenteesta kiinni. Täytyy rohkeasti vaan mennä mukaan ja avata itse sitä keskustelua. Lapsestasi en myöskään olisi huolissani: Helsinki on täynnä muualta tulleita, maalaisia, ulkomaalaisia, "erilaisia", joten sanoisin, että kyllä maalaisen on helpompi tähän joukkoon sulautua kuin päinvastoin.

Tervetuloa vaan!
 
Mä en oo itse ikinä asunut muualla kuin Helsingissä, ei siis lapsetkaan.
En tiedä millaista muualla olis lapsia kasvattaa.

Itse en missään tapauksessa muutais kehyskuntiin ja rupeis istumaan tuntitolkulla aamu- ja iltaruuhkissa päästäkseni töihin/ kotiin.
Mä tykkään että julkiset yhteydet pitää pelata, palvelut, lasten harrastukset, koulut, hoitopaikat yms. ovat järkevän matkan päässä ja valinnanvaraakin on mukava olla.

Kouluja vaihdetaan täällä monesta muutakin syystä kuin muuton takia, varsinkin juuri 3.lle mennessä, joten siinä on hyvä kohta päästä joukkoon mukaan.
Pienemmät lapset saavat kavereita hoitopaikasta, kerhoista, leikkipuistoista jne.
Aikuinen löytää kavereita duunin, uusien harrastusten, lasten jne.. kautta.
Netistäkin voi löytää ystäviä.

Tervetuloa Helsinkiin! :) Täällä ON mahtavaa ;)
 
En nyt plärää koko keskustelua läpi vaan vastaan vaan omasta puolestani. Olen asunut Helsingissä koko ikäni. Suurimman osan ikääni (lapsuuden ja nuoruuden) asuin Länsi-Helsingissä "junaradan varrella". Se oli mielestäni levotonta aluetta ja näin jälkikäteen ajateltuna en siellä haluaisi itse asua lasten kanssa. Ylipäätensäkin nuo junaradanvarsilähiöt tuntuu olevan levottomia... :xmas: Me nyt asuttiin tuolla koska äitini oli kolmen lapsen yh ja tuo oli sellaista aluetta missä hänellä oli varaa asua.

Tuossa teinivuosina kiertelin pitkin Helsinkiä ja päädyin lopulta tänne Itään. Olin hirveän ennakkoluuloinen tästä, mutta auta armia täällä sitä asustellaan edelleen lasten kanssa. Meillä on lähellä luontoa, palvelut ja mulle niin tuiki tärkeä meri! :D Alue ei ole musta koskaan vaikuttanut pelottavalta tai epämukavalta. Keskustaan pääsen nopeasti metrolla, mutta harvoinpa siellä tulee käytyä kun kaikki on lähellä.

Ainoa on että noista kouluista en tiedä... Kyllä nuo "stadilaiset" tuppaa kai olemaan aika julmia jo (tai varsinkin) kouluiässä... Olisihan se hurjan hyvä jos olisi kavereita alueelta ennestään... Mutta riippuuhan tuo varmasti myös ap:n pojasta itsestään...

Mulle tuli nyt ajatuskatkos... Meidän pikkunen heräilee tukkosena... :xmas: Palaan jos keksin vielä jotain "fiksua"...
 
Se ehkä vielä, että työpaikan sijainti määrää hyvää asuinaluetta pk-seudulla. Esim. pitkältä Espoosta ei ole järkeä käydä töissä Itä-Helsingissä. Ruuhka-aikana liikkuminen vie liikaa aikaa, varsinkin poikittaisliikenne.
 
Suosittelisin jonkun lähikunnan kirkonkylää, esim. Hyrylä (Tuusula) tai Nikkilä (Sipoo).
Lapsille oma kylä riittää varsin pitkään, ja kuntakeskuksissa on samat palvelut lähellä kuin mihin olette kotipuolessa tottuneet = paremmat palvelut ja lähempänä kuin monissa Espoon / Vantaan lähiöissä.
Hyrylässä on n. 20.000 asukasta ja Nikkilässä varmaan 10.000, joten ei ihan pienimmistä pieniä kyliä.
 

Yhteistyössä