MILLOIN JA MITEN OLETTE KERTONEET LAPSELLE, ETTEI JOULUPUKKIA..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pippuri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja provo:
Alkuperäinen kirjoittaja Helena:
Kerroin viime jouluna ja minulla lapset silloin vajaa 4 ja 5 1/2 vuotta. Istuttiin kaikki sohvalla kyljetysten ja kun joulupukin kuuma linja oli loppunut, sanoin, että tuo on satuhahmo ja että nyt ollaankin isoja poikia eikä enää lahjoja. Lievensin kyllä pettymystä, olin tehnyt paljon nekkuja ja suklaita niissä pienissä foliovuoissa, saivat syödä ennen ateriaa.

ihan varmasti joo... kukaan ei oo tuollainen äiti, saati että tulisi sen myöntämään...

Kiitos ja hyvää joulua myös sinulle.........
 
Alkuperäinen kirjoittaja Helena:
Alkuperäinen kirjoittaja provo:
Alkuperäinen kirjoittaja Helena:
Kerroin viime jouluna ja minulla lapset silloin vajaa 4 ja 5 1/2 vuotta. Istuttiin kaikki sohvalla kyljetysten ja kun joulupukin kuuma linja oli loppunut, sanoin, että tuo on satuhahmo ja että nyt ollaankin isoja poikia eikä enää lahjoja. Lievensin kyllä pettymystä, olin tehnyt paljon nekkuja ja suklaita niissä pienissä foliovuoissa, saivat syödä ennen ateriaa.

ihan varmasti joo... kukaan ei oo tuollainen äiti, saati että tulisi sen myöntämään...

Kiitos ja hyvää joulua myös sinulle.........

Kiitoksia. Samaa ei ilmeisesti voi toivottaa sinun pienille pojillesi, joista kasvoi tv-ohjelman aikana niin isoja, etteivät enää lahjoja saa.... Hitsi, itse olen jo lähempänä neljääkymppiä ja edelleen lahjotaan.
 
Mistä ap päättelet että tuo on totuus? Joulupukki on olemassa niille jotka häneen uskovat. Vertaa vaikka enkeleihin.
Jokainen saa uskoa jos haluaa, ja keltään ei saisi uskoa viedä.
 
Täällä oli lehdessä juuri eilen aiheesta ja siinä lastenpsykologi ensinäkin suositteli lapsille joulupukkiin uskomista ja myöskin, että lapsi saa itse salaisuuden selville, eikä vanhempien tule kertoa ettei joulupukki olekaan totta. Eskarissa kyllä vielä suurin osa uskoo pukkiin ja esim. ystäväperheemme 8- vuotiaskin vielä uskoo, mutta on alkanut pikkuhiljaa epäillä. Tämä psykologi oli vielä sitä mieltä, että satumaisuutta voi jatkaa vielä vuosia joulupukkiin uskomisen jälkeenkin, kun lapselle ei suoraan sanota ettei joulupukkia ole olemassa, vaan lapsi saa itse pikkuhilja selvittää asian. Ettehän te jokaisen lastenkirjan luettuannekaan sano lapselle, että tämä ei sitten ollut millään lailla totta. Akuisetkin saattavat keskustella televisiosarjojen henkilöhahmoista kuin omista tutuistaan. Ihmisen mielikuvitukselle ja älylle tekee ihan hyvää, että on myös "toisia ulottuvuuksia", ilman että niihin tekee liian tiukkaa rajaa.
 
ei olla koskaan uskoteltu, että joulupukki olisi todellinen. Lapset tietävät, että siellä on ihminen pukinvaatteiden sisällä. Kyllä lapset silti innolla pukkia odottavat, kun tietävät sen tuovan lahjoja. Mä en vaan ole yksinkertaisesti pystynyt kirkkain silmin valehtelemaan lapsille. Se tuntuisi niin pahalta ja väärältä.
 
Meillä ei ole kerrottu, on itselle pikkuhiljaa valjennut. Aika moni ekaluokkalainen ainakin täällä päin uskoo vielä osittain joulupukkiin.
Ei näytä mitään traumoja jääneen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vv:
Täällä oli lehdessä juuri eilen aiheesta ja siinä lastenpsykologi ensinäkin suositteli lapsille joulupukkiin uskomista ja myöskin, että lapsi saa itse salaisuuden selville, eikä vanhempien tule kertoa ettei joulupukki olekaan totta. Eskarissa kyllä vielä suurin osa uskoo pukkiin ja esim. ystäväperheemme 8- vuotiaskin vielä uskoo, mutta on alkanut pikkuhiljaa epäillä. Tämä psykologi oli vielä sitä mieltä, että satumaisuutta voi jatkaa vielä vuosia joulupukkiin uskomisen jälkeenkin, kun lapselle ei suoraan sanota ettei joulupukkia ole olemassa, vaan lapsi saa itse pikkuhilja selvittää asian. Ettehän te jokaisen lastenkirjan luettuannekaan sano lapselle, että tämä ei sitten ollut millään lailla totta. Akuisetkin saattavat keskustella televisiosarjojen henkilöhahmoista kuin omista tutuistaan. Ihmisen mielikuvitukselle ja älylle tekee ihan hyvää, että on myös "toisia ulottuvuuksia", ilman että niihin tekee liian tiukkaa rajaa.
Aivan näin meilläkin, olen huomannut että lapset alkaa pikkuhiljaa siirtyä sieltä sadun maailmasta 6-7-vuoden tienoilla pois ja osa haluaa uskoa vähän pidempään osa taas ei. Meilläkin ovat yhdistelleet asioita, ei joulupukki voi ehtiä kaikkialle, äiti ja isä ostavat ja kummitkin tuovat lahjoja jne. Ei hirveästi salailla esim. jouluostoksia itsekään, mutta annetaan uskoa.
 
Meidän tokaluokkalainen uskoo edelleen joulupukkiin ja annetaan uskoa niin kauan kun haluaa =) Myös luokkakaverit tuntuu uskovan! Suloista se on että lapset saa olla lapsia!
 
selvisi itselleni vasta 10 vuotiaana silloin aikoinaan, kun joulupukki halusi tanssia isän äidin kanssa. Olin hieman katkera juuri sillä hetkellä, että eikö sitä ketään vierasta löytynyt sitten esittämään pukkia.

En ikimaailmassa halua itse kertoa lapsilleni, etteikö muka joulupukkia ole olemassa. Jos heille se joskus selviää, niin sitten selviää omalla tavallaan. Mitä kauemmin uskoo, niin sitä parempi minun mielestäni.
Ja jos kaverit siitä alkaa kiusaamaan, niin sitten täytyy käsitellä sitä asiaa jotenkin. Mutta epäilenpä, ettei tuo ole se perimmäinen syy kiusata ketään. Eiköhän silloin lapsesta löydetä jotain muutakin kiusaamisen aihetta...
 
Meillä tulee aina olemaan joulupukki, mutta se on niin kiireinen että kerkeää tuoda vaan pienille lapsille lahjat ja sitten isommille ostetaan ja aikuisille, ja tulee yöllä aattoa edeltävänä yönä tuomaan lahjat kun kaikki nukkuu. Ja ne ketkä on kaupoissa niin on pukin palkkaamia apulaisia kun se ei kerkee itse joka paikkaan. ettekö te hyvät ihmiset katso huomenta suomea? sielä oli pukki haastattelussa tänään. Ei oo kyllä koskaan pilkattu koulussa vaikka pukkiin vielä uskonkin aikuisena.
 
Eikai sitä tarvitse kertoa...
Miehen tyttö nyt 9v, tänä vuonna lopetti uskomisen..
Sekin kävi niin helposti, että sanoi ettei enää usko ja sitten täti kertoi koko jutun.
Mä vaan totesin tytölle että kannattais uskoa, sillon menee sitä rahaa kun ei usko ja joutuu ostamaan niitä lahjoja..
 
Minä olen päälle kolmekymppinen ja silti uskon vielä joulupukkiin. Pakkohan se on uskoa, kun se on oma isäni, niin tiedän varmasti hänen olevan olemassa. Ja joka joulu edelleen käyn pukin polvella istumassa kuulumiset kertomassa. Nykyään on samassa sylissä oma tytär mukana. :xmas: Isommat lapsenlapset jo tietävät tämän perhesalaisuuden, että pukki on ukki, mutta pienemmät eivät lie hahmottaneet sitä. Vaikka helposti se nimi tuolla pienelläkin taipuu joulu-ukiksi.
 
ole oikeasti olemassa?
Meillä nyt sellanen tilanne, että lapsi jo 6v ja uskoo vieläkin Joulupukkiin. Kohta on kerrottava, kun menee eskariin ja kouluun. Tuntuu kurjalta toisaalta rikkoa tämä uskomus, kun itse muistan, että sen jälkeen Joulu ei enää tuntunut samanlaiselta ja itkin sitä pitkään.
Kertokaa milloin ja miten olette kertoneet, jospa minä saisin niistä jotain apua tähän tilanteeseen. En aio nyt ennen Joulua sitä kertoa kuitenkaan, nauttikoot tästä Joulusta vielä hyvässä uskossa ;)
Mä huomasin että joulupukilla oli samanlaiset sukat ku isällä olin 8v ja sit sanoin isälle miks joulupukilla oli samat sukat kun sulla ja sit isä sanoi että joo no joulupukkia ei ole olemassa isä on pukeutunut joulupukiksi
 
Minä olen päälle kolmekymppinen ja silti uskon vielä joulupukkiin. Pakkohan se on uskoa, kun se on oma isäni, niin tiedän varmasti hänen olevan olemassa. Ja joka joulu edelleen käyn pukin polvella istumassa kuulumiset kertomassa. Nykyään on samassa sylissä oma tytär mukana. :xmas: Isommat lapsenlapset jo tietävät tämän perhesalaisuuden, että pukki on ukki, mutta pienemmät eivät lie hahmottaneet sitä. Vaikka helposti se nimi tuolla pienelläkin taipuu joulu-ukiksi.
Jahaa yli komekymppinen on "joulupukin sylissä" nice sit sä toivot teko pillu joululahjaksi ehkä
 
Meillä ei oo ikinä valehdeltu lapsille joulupukista. Vaikka tietävät joulupukin olevan olevan tavallinen ihminen pukeutuneena rooliasuun, niin silti joulupukin vierailu on lapsista mukavaa ja jännittävääkin.
 

Yhteistyössä