Milloin ja MITEN tavalliseen sänkyyn?

[Anita71]

Hei,
Minkäikäisen taaperon olette laittaneet nukkumaan tavalliseen (ei-pinnasänkyyn) ja MITEN saatte lapsen nukahtamaan sinne suht koht pienellä vaivalla? Meidän 1v9kk poika nukahtaa oikein hyvin itsekseen sekä päivä- että yöunille pinnasänkyyn, mutta nyt olisi ajatus laittaa hänet tavalliseen sänkyyn, kun pinnasänkyä tarvitaan pian pikkusiskolle tai -veljelle. Päiväkodissa poika nukkuu tavallisessa sängyssä, mutta siellä hänet "nukutetaan" silittämällä/laulamalla yms. En halua joutua nukuttamiskierteeseen ("tunti iltaisin lapsen vankina"), mutta jotenkin siirto olisi saatava toimimaan. Vinkkejä ja kokemuksia otetaan vastaan! Selailin viestejä, mutta en löytänyt tästä aiheesta ihan tuoretta ketjua eli jos sellainen löytyy, niin antakaa ketjun nimi.

 

[:(]

<<tunti iltaisin lapsen vankina>>

Hui, mikä "rangaistus"!

 

[linni]

Hae "Vauvan hoito"-osiosta hakusanoilla "Pois pinnasängystä" ja "Tavallinen sänky",sieltä löytyy ainakin jotain jutun juurta.Muuten en ikävä kyllä osaa neuvoa.Ja älä välitä edellisestä kommentista,ainakin minä ymmärsin mitä tarkoitit eli et varmaankaan mitään pahaa,mutta kaikilta ei löydy huumorintajua...Lapsen kanssa voi viettää muutenkin aikaa kuin taistelemalla nukkumaan käymisestä!Ei siitä nauti lapsikaan.

 

[anneli76]

Meillä tyttö 1v10kk siirrettiin viikko sitten tavalliseen sänkyyn ja se tuomalla kokemuksella vastailen. Joka päivä päiväunet ovat jäänneet väliin, kerran yritin, mutta siitä tuli taistelua eikä unesta tietoakaan. Koska päivällä ei ole nukuttu, illalla on sitten ollutkin niin väsynyt, että on pienen itkun jälkeen nukahtanut. Jostain syystä neiti ei tuohon sänkyyn tykästynyt ainakaan vielä. Ja joka yö/aamuyö on sitten siirtynyt meidän väliimme ja laiskoina vanhempina olemme sitten antaneet siinä nukkuakin. Vaihtoehtona olisi tietysti, että yöllä viettäisimme sitten aikaa hänen sänkynsä vierellä jotta ei sieltä tulisi meidän väliimme.

 

[Aurora Vee]

Tästä on kyllä säännöllisesti juttua täällä, hae myös sanoilla jatkettava tai lastensänky.

Pientä vinkkiä mitkä olivat meillä hyödyksi:
- ensin uusi sänky leikkipaikkana/ihasteltavana
- ekat unet kannattaa olla päiväunet, katsokaa miten viihtyy. Jotkut nukkuvat päivällä isossa sängyssä, yöt pinniksessä, meillä tehtiin vaihto kerralla kun toimi hyvin.
- ruuvatkaa pinnasänky kasaan yhteisvoimin kun olette päättäneet vaihtaa. Se otetaan takaisin vain äärimmäisessä hätätilassa.
- olkaa johdonmukaisia ja kärsivällisiä jos lapsi rupeaa karkaamaan sängystään. Joka kerta viette takaisin. Parina ekana kertana sanotte "nyt nukutaan", sitten viette sanaakaan sanomatta takaisin. Voi tapahtua 1-50 kertaa, mutta tämän taiston voittavat vanhemmat.
- tehkää siirto viikonloppuna, jolloin kummatkin vanhemmat jaksavat osallistua (kts yllä oleva viesti).

 

[Entäs näin?]

Itselläni ei siis vielä kokemusta asiasta, poika kohta vuoden vanha... Mutta oman korteni kannan kekoon. : ) Teilatkaa jos idea typerä!
Tuossa lähempänä kahta vuotta lapsi ymmärtää jo asioita paljon. Entäs jos lähtisitte yhdessä ostamaan uusia lakanoita isojen tyttöjen/ poikien sänkyyn? Lapsi saisi valita mieluiset, toki vanhempien antamista vaihtoehdoista. Tai sitten uusi pehmolelu sänkyyn?
Enkä nyt tarkoita, että lapsi valitsee kaupan kaikista vaihtoehdoista mieluisan, vaan tosiaan vanhemmat antavat muutaman vaihtoehdon valittavaksi.
Sitten yhdessä laitatte pedin kuntoon ja keskustelette asiasta. Voi kehua, että oletpa jo " iso" kun siirryt isojen sänkyyn nukkumaankin.
Jos perheeseen tulossa vauva, niin silloinhan syyksi voi hyvin sanoa, että vauva tarvitsee sängyn itselleen ja sinä saat uuden isojen tyttöjen / poikien sängyn.
Tässä nämä mitä mielessäni liikkui!
Toki alku uudessa sängyssä saattaa olla hankalaa, mutta sitkeys palkitaan varmasti!

 

[meillä]

vinkki uudesta sängystä ensin leikkipaikkana ei ole mielestäni oikein hyvä. lapsi mieltää uuden sängyn leikkipaikaksi eikä nukkumispaikaksi.
ja aika harvoilla lienee lastenhuoneessa tilaa pitää kahta sänkyä (pinna- ja lastensänkyä)... parivuotiaalle voi tosiaan jo selittää asiaa etukäteenkin...

nimim poika 2v4kk = kokemusta on

 

[hghgh]

Kolme lastani síirtyi pinnasängystä pois puolentoista vuoden ikäisenä. Aina kun ne tuli sieltä pois, kannoin rauhallisesti takaisin sänkyyn, peittelin ja sanoin hyvät yöt ja lähdin olohuoneeseen. Aluksi sai käydä peittelemässä tosi monta kertaa mutta viikon kuluessa helpotti.

 

[Elina1]

Ei ole ehkä hyvä idea sanoa, että vauva tarvitsee entisen sängyn, se voi lisätä mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan, tyyliin "nyt se vie mun sängynkin (ja varmaan kaiken muunkin)."

 

[Lina*]

Meillä poika on kaksi vuotta ja neljä kuukautta ja vasta nyt siirsimme hänet isoon sänkyyn, kun alkoi kiipeilemään pinnasängystä ylitse iltaisin uhmaikään liittyvien nukkumistaisteluiden seurauksena.

Aluksi oli pakko pötköttää pojan vieressä, jotta saimme hänet rauhoittumaan isoon sänkyyn. Parina iltana suostuimme siihen. Seuraavaksi kävin yhden illan taistelun siitä, että istuin sängyn reunalla nukahtamiseen saakka. Seuraavana iltana istuin tuolilla sängyn vieressä. Ja siitä eteenpäin olen siirtänyt tuolia joka ilta lähemmäksi ovea niin, että nyt istun ovensuussa. Tarkoitus on vähitellen siirtää tuoli oven ulkopuolelle ja tällä tavalla taas opettaa poika nukahtamaan itsekseen isoon sänkyyn.

Ongelmana tässä nukuttamisessa on se, että yöllä poika sitten tulee melkein joka yö etsimään äitiä istumaan tuoliin Mutta onneksi vain kerran yössä eikä joka yö ja oletan tämän olevan väliaikainen vaihe, joka helpottaa sitten, kun taas pääsen ulos huoneesta illalla niin, että lapsi on vielä hereillä. Me olemme kantaneet hänet takaisin omaan sänkyynsä sitkeästi joka yö, koska meillä on tulossa kohta kaksi vauvaa ja sitten on sänky aika täynnä, jos kaikki nukkuvat samassa pedissä

Kannattaa muuten hakea netistä artikkelia hakusanalla uniassosiaatio-ongelma. Se on oikein hyvä juttu, jossa selitetään tarkemmin esim. tuo malli, jolla koitan omaa poikaani taas opettaa nukahtamaan itsekseen.

Tsemppiä kaikkien taaperoiden ja uhmaikäisten vanhemmille tässä nukkumisjutussa! On hupaisaa huomata, että helposti ja hyvin nukahtaneista vauvoista tulee omapäivisä uhmaikäisiä, joille nukahtaminen on suuri tahtojen taistelu ja äidistä luopuminen juuri siinä vaiheessa erittäin traumaattinen kokemus (joka ilta!).

 

[Aurora Vee lisää]

Niin se vinkki sängystä leikkipaikkana oli hieman hassusti muotoiltu. Meillä se oli "leikkipaikkana" olohuoneessa yhden päivän, siis että siihen sai mennä istuskelemaan, lueskelemaan tai vaikka sitten leikkimään leluilla. Niin tyttö totuutteli sänkyynsä. Kerrottiin siinä ohessa että hän voisi mennä omaan isoon sänkyyn nukkumaan. Eli sängystä ei tullut mikään vakituinen olohuoneen kaluste.

Minustakin olisi hyvä siirtää lapsi kertaheitolla isoon sänkyyn eikä vuorotella pinnasängyn kanssa. Jotkut taas kokevat asteittaisen siirtymisen parempana.

 

[meillä]

olisiko jollakin vinkkejä ongelmaan, joka meillä on tullut isoon sänkyyn siirrettäessä.
melkein joka ilta poika nukahtaa itsekseen, tulematta ulos (koskaan ei ole "nukutettu"), mutta aamuisin nousee noin 5.30-6.15 ylös virkeänä päivää aloittamaan. ei halua enää sänkyyn, kuitenkin päivä on liian aikaista silloin aloittaa. muuten uni- ym rytmit on olleet ok. nyt ongelmaksi tulee, että on liian väsynyt, kun olisi päiväruoan aika ja sen jälkeen päiväuni... poika on 2v3kk.

 

[Kolmen Äippä]

Kolme lastani síirtyi pinnasängystä pois puolentoista vuoden ikäisenä. Aina kun ne tuli sieltä pois, kannoin rauhallisesti takaisin sänkyyn, peittelin ja sanoin hyvät yöt ja lähdin olohuoneeseen. Aluksi sai käydä peittelemässä tosi monta kertaa mutta viikon kuluessa helpotti.

Näin myös meillä.
Vaikka ei kovin usein tarvinnutkaan kanniskella,
olivat ylpeitä, kun olivat jo niin "isoja", että oli ison sänky... ;o)

 

[Nessu.]

Esikoinen meni tavalliseen sänkyyn 1,5v koska meinasi tippua pinniksestä harva se päivä.

Nukkumaanmeno on ollut vaihtelevaa...joskus on nukahtanut sinne heti, useimmiten ei. Vaeltaa sängystään pois n. 5-20 kertaa illassa ja sitten me vaan viedään poika takas sänkyyn, joskus menee ite kun käsketään.

Eräässä viestissä oli "- olkaa johdonmukaisia ja kärsivällisiä jos lapsi rupeaa karkaamaan sängystään. Joka kerta viette takaisin. Parina ekana kertana sanotte "nyt nukutaan", sitten viette sanaakaan sanomatta takaisin. Voi tapahtua 1-50 kertaa, mutta tämän taiston voittavat vanhemmat."
Noh, tätä on nyt "harrastettu" meillä puolitoista vuotta.

Useimmiten sitten yöllä VIIMEISTÄÄN kömpii meidän keskelle nukkumaan.

Ei ole aikaa roikkua tuntitolkulla sängynvieressä nukuttamassa koska talossa on myös kaksoset 4kk jotka myöskin vaativat aikaa.

 

[meillä']

Meidän tyttö siirtyi 1,5v matalaan jatkettavaan sänkyyn. Ajttelin myös itse, että annetaan sängyn ensin vaan olla pari yötä pinniksen vieressä, jotta tottuu. Mutta tyttö ottikin sänkynsä heti omakseen. (Pinnistä ei olla edes purettu, on meidän makkarissa odottamassa uutta nukkujaa Nukahti heti ilman nukutuksia eikä ole pinnistä sen koommin kaivannut. Pari viikkoa sängyn vaihdosta, tyttö keksi tulla sieltä illalla pois. Kolme kertaa jouduttiin palauttamaan takaisin sänkyyn ja ihan rauhallisesti sanoin, että nyt on nukkumisaika ja sitten aamulla taas leikitään. Seuraavana päivänä jouduin yhden kerran palauttamaan päiväunille mentäessä. Sen jälkeen on joskus aamuisin tullut vanhempien makkariin. Mutta nykyään odottaa omassa sängyssään, että menen paikalle kun on herännyt. Meillä puhuttiin uudesta sängystä moneen kertaan ennen sen hankkimista, vaikkei ton ikänen vielä välttämättä ymmärräkään kaikkea. Ja osaltaan varmasti joka ilta tasan samanlaiset rutiinit antavat lapselle sen käsityksen, että tosiaan on aika nukkua. Meillä myös ostettiin uudet peitot ja lakanat ja niitä ihasteltiin useempana iltana ennen sängyn vaihtoa.

 

[Kotiäippä]

Meillä ei ole vielä siirrytty "isoon" sänkyyn, mutta en ole aatellut siitä koituvan isompia ongelmia, kun lapsi osaa kumminkin nukkua ainakin omassa pinnasängyssä, mummolan pinnasängyssä, matkasängyssä ja meidän vanhempien sängyssä. Miksi juuri se oma uusi sänky aiheuttaisi ongelman? Ymmärrän, että sieltä pääsee kiipeämään pois, mutta niinhän parisängystäkin pääsee. Ja vaikka pinnasängystä ei pääse itse pois niin jos herää keskellä yötä niin huutaa kyllä koko talon hereille, joten yöunien kannalta voisi olla helpompikin vaihtoehto jos lapsi itse kipittäisi sitten aamuyöllä isän ja äidin viereen jatkamaan unia. Vai meneekö ajatteluni jossain kohtaa metsään, ts. onko asiassa ongelmia joita en oo ottanut huomioon? Meillekin pikkukakkonen tuloillaan...

 

[meillä]

edelliselle:
meidänkin poika on erittäin hyvä nukkuja eri paikoissa, mutta pinniksestä tavalliseen sänkyyn on vain iso... ilman pinnoja ei rauhoitu niin hyvin, ja aamulla nousee ylen aikaisin...
esim jo kesällä nukkui mummolassa oikein hyvin nuorisosängyssä, ilman "karkaamisongelmaa"... kotona vaan ei rauhoitu...