Milloin oppii syömään leipää yms. itse, niin ettei tukehdu.

[mehitähti]

Tää voi olla vähä tyhmä kysymys, mut...? Miten saada taapero tajuamaan että kun sille antaa leipä siivun niin et ei sitä tarvii tunkea kerralla kokonaan suuhun? Eli meillä on tyttö 1,4 v. Ruokaillessa/välipalana olen antanut hänelle pienen pieniä palasia leipää. Ne täytyy antaa tosi pieninä palasina, tai muuten tukehtuu. Sitte jos laitan leipäsiivun pöydälle josta hän itse voisi haukata paloja aina kun haluttaa, niin hänpä ottaa leivästä ensin palasen ja sitten heti perään uuden palasen jne. kunnes koko leipäsiivu on suussa ja sitten sitä saa kaivaa sieltä suusta ettei tukehdu.
Jotenkin vaan tuntuu että muiden lapset (samanikäiset) osaavat jo syödä leipää niin että eivät tunge sitä kokonaan suuhun kerralla, vai olenko väärässä?
Kieltänyt olen silloin, kun tyttö yrittää tunkea leipää lisää suuhun. Eli suu on vielä täynnä, mutta silti vaan tunkee lisää. Sitte jos ottaa sen leivän pois kädestä, niin johan tulee huuto.
Joka aterialla ei toki saa leipää, mutta silloin tällöin. Pitäisköhän sitä olla tarjolla joka kerta vai onko sillä mitään merkitystä?
Olisi vaan niin kiva antaa hänelle leipäsiivu ja hän itse haukkaisi siitä paloja. Eikä tarvitsisi pelätä että hän tukehtuu siihen että puskee kaikki suuhun kerralla. Niin ja tämä pätee myös kaikkeen muuhunkin, esim. jos antaa viinirypäleen, niin hän vetää sen kerralla suuhun. Elikkä sekin täytyy antaa niin että hän puraisee puolet rypäleestä, syö ensin sen, ja sitten vasta toisen puoliskon.
Voi tietenkin olla että tämän ikäiset eivät vielä välttämättä tajua että ruokaa ei tarvii puskea suuhun hulluna tai oppivat sitte vähän myöhemmin, mutta ainakin mun siskon poika n. 3 kk nuorempi osasi jo syödä leipää itse, joten se tässä vähän hämääkin että olenko tehny jotain väärin syömään opettelussa?

 

[sleeping]

Meidän 1,5 vuotias kuopus myös ahmii kaiken ruokansa suuhun. On se sitten yksi leipä siivu tai pieniä paloja. Suu täytyy tunkea täyteen. Ja jos yritän antaa vain yhden murun kerrallaan, hän suuttuu. En nykyisin anna leipää kovinkaan usein. En muista milloin esikoinen oppi syömään maltillisemmin, mutta muistan kyllä, että hänkin oli joskus tukehtua leipäänsä. Nyt sentään 3,5 vuotiaana syö kunnolla

 

[Vadelma71]

En oikein tiedä, kait sen lapsi oppii jossain vaiheessa. Meillä poika alkoi syödä itse leipää vuoden ikäisenä tukehtumatta, banaania osaa nyt kohta 1,2v syödä jo hyvin ja viinirypäleetkin menee (ostan niitä pieniä siemenettömiä). Joskus röhäsee, mutta osaa jo itse ottaa isoimmat palat suustaan pois (ja tarjoaa ne koiralle). Pojalla on hampaita 8 kpl. Onko teillä tytöllä monta hammasta?

 

[Vadelma71]

Ai niin sellanen tuli mieleen, et ahmiiko teillä joku aikuinen ruokansa? Lapset ottaa mallia

 

[mehitähti]

Kiitos vastauksista. Hampaita tytöllä on 12 kpl. Eli poskihampaatkin ovat jo puhjenneet, että ei luulis siitäkään olevan kiinni. Mielestäni syömme aterian ihan normaaliin tahtiin, emmekä ahmi (paitsi silloin jos on tajuton nälkä :x ) Yritän myös näyttää tytölle esimerkkiä syömällä leivästä palasen ja pureskelen sen loppuun ja huikkaan maitoa päälle ennen kuin otan uuden palasen, mut ei näytä kyllä sitä esimerkkiä matkivan :headwall:

 

[sartsa70]

meillä alettiin ennen vuoden ikää syödä leipää ensin vähän muruja ja sit sitä lisättiin ja tuossa 1 vuoden jälkeen alkoi onnistua ihan itse leivästä alkuun sai kyllä vahtia että ei liian isoja paloja tunge mutta nopeesti kyllä oppi

 

[nyyrikki]

Meillä taas leipä on suurinta herkkua ja luulen että siksi ahtaa suunsa niin täyteen.
Mutta kun taas kerran on kakonut niin oppiihan se joskus sen syyn ja seurauksen että miksi yskittää. Kas siksi kun suussa liikaa tavaraa

 

[Annastiina1977]

Meidän ipana taisi vedellä leipää ja banaania jo joskus tyyliin 10 kk ikäisenä. Kyllähän se aika isoja satseja tunkee kerralla suuhunsa, ja joskus yrittää nielaista liian vähän pureskeltua palasta ja kyökkäisee sen sitten takaisin. :$ Mutta sitten taas hänellä on sellainen ongelma, että jos hänelle antaa vaikka viinirypäleen kokonaisena tai puolikkaana, niin hän nielaisee sen sellaisenaan. Eli hänelle nimenomaan täytyy antaa syötävää tuollaisina isompina leipäpaloina tai kokonaisena banaanina, että ymmärtää pureskella.

Kai jokainen sitten omaan tahtiinsa oppii, kuka sitten missäkin järjestyksessä ja aikataulussa.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Aluksi pilkoin ruuan pieneksi, mutta myöhemmin se jäi. Minä korostin pojalleni pureskelemista (eli sanoin että "muista pureskella" ja esitin samalla pureskelevani ruokaa). Aina kun mukula söi isoja paloja, niin samalla muistutin pureskelusta. Poika oppi sen hyvin - suurieleisesti ja innokkaasti jauhoi käskystä ruokaa. Meillä on kyllä ollut aina paljon hampaita.