Milloin vauva hoitoon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Meillä on nyt 2 kuukauden ikäinen vauva. Vauva-arki on lähtenyt meillä muuten loistavasti käyntiin, imetys sujuu ja kaikki on muutenkin mallillaan paitsi...
Miehen sukulaiset, anopit ja sisarukset soittelevat jatkuvasti mitä vauva tekee, saako sen jo hoitoon, joko imetys loppuu. Mies haluaisi antaa mieluusti vauvan hoitoon, jotta saataisiin omaa aikaa, mutta minä taas en.
Miehen sukulaiset ovat sitä sorttia, että tarpeeksi kun jankataan niin saadaan tahto läpi. Juuri eilen mies puhui siskonsa kanssa puhelimessa ja sisko jo totesi, että tulee hakemaan vauvan tiistaina ja päätti jo ajat ja kaikki. Totesin miehelle että ei käy, meillä on silloin menoja ja toisekseen siskosi ei päätä, milloin hakee vauvan ja ottaa hoitoon. Mies vähän näytti loukkaantuneelta, mutta ilmoitti siskolleen että ei käy. Kuulin sitten puhelimessa miten tämä sisko alkoi huutamaan, ettei koskaan saada hoitaa vauvaa ja olen sitä ja tätä ja tuota.
Olen ylpeä siitä että en ole antanut asiassa periksi vaan pitänyt pääni ja sanonut suoraan että ei käy, mutta alkaa pikku hiljaa rassaamaan tämä ainainen moukuminen. Pitäisikö vauva antaa sitten hoitoon kun muut vaativat vai kuuntelenko tätä valitusta siihen asti että vauva on tarpeeksi iso sanomaan itse kun haluaa hoitoon?
 
Kauheita sukulaisia! Anteeksi vaan.
Mutta siis et todellakaan anna hoitoon, jos et itse koe sen olevan tarpeellista/hyväksi. Ja 2-kuinen vauva on vielä todella pieni! Mä en todellakaan olisi raaskinut antaa omaa lastani niin pienenä hoitoon (varsinkaan kun oli imetysaika, eikä suostunut pullolla ottamaan mitään). Esikoisen ensimmäinen "hoidossa olo" oli varmaan joskus vähän alle vuoden ikäisenä ja sekin oli ollut lapsen osalta melkein pelkkää itkua, kun oli niin kova ikävä omia vanhempiaan. En silti sano, että omat metodini olisi sen parempia kuin toisten..:D Itselleni on vain tärkeää, että lapsi tuntee olonsa aina turvalliseksi. Isompana taaperot osaavat jo vähän hahmottaa minne mennään ja kenen kanssa ollaan.
Anna kälyjen ja mummojen vinkua, vauva on teidän, ei sukulaisten.
 
Tunti tai maksimissaan kaksi tuntia olisi ollut aika, jonka olisin voinut olla erossa tuon ikäisestä. Onneksi kukaan ei inttänyt, että pitäisi saada vaiva hoitoon.
 
Tämän tyylisiä aloituksia on aina vähän väliä. Ei sama sisältö aina mutta melko likelle liippaa. Ja aina on anoppi ja miehen sisko. Mikä mättää? Jollakin pipi päässä?
 

Yhteistyössä