Minä en ole ikinä ollut kehenkään näin pettynyt kuin mieheeni nyt.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "xxx"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
X

"xxx"

Vieras
Olen kyllä ollut vittuuntunut ja suuuttunut, loukkaantunut ja käärmeissäni ja ties mitä muuta.

Mutta ensimmäistä kertaa elämässäni olen näin pettynyt. Ja mie tiedän ylireakoivani. Mutta ei sen väliä.
Mun tekisi mieli heittää ukko ulos ja toivottaa se alimpaan helvettiin vaikka sinänsä tämä ei ole iso juttu.

Mua ärsyttää myös omat tunteeni sillä tähän voisi suhtautua paljon paljon asiallisemminkin.

Lyhyesti siis, meillä ollut rankka ja kiireinen syksy, läheisen kuolema, sairasteluja ja ihan vain kiireitä.

Nyt piti olla viikko yhteistä lomaa, oli suunnitelmia ja aikaa.

Mutta niin vain ukko lähti aamulla töihin. Ja mie olen siihen niin pettynyt, se oikeasti valitsi mielummin työt kuin yhteisen ajan meidän kanssa.
Vituttaa jo valmiiksi sen selitykset kunhan kotiutuu, kun ei hän tahtoisi ja mielummin olisi meidän kanssa mutta oli pakko.
Ja paskat, se firma ei mene konkkaan eikä maailmasta lopu vesi vaikka ukko olisi muutaman päivän lomalla. Ja kun tämä ei ole eka kerta kun kesken loman tulee hirvittävän pakollisia työkeikkoja

Tätä lomaa oli odotettu ja suunniteltu, tai ainakin minä ja lapset oltiin.

Omaa oloa ei paranna se että 4v kysyy aamulla miksi isi meni töihin vaikka lupasi olla meidän kanssa? 6v kysyy nuotiolla makkaraa grillatessa miksi isi halunnut tulla mukaan?

Mitäpä siihen sanomaan.

Ei toi äijä ollut ennen tuollainen, ennen se perhe tuli ykkösenä.


Ja mie en tiedä mitä tekisin, mie olen vain helvetin pettynyt nyt siihen.


Lasten kanssa ollaan kyllä nautittu tästäkin päivästä ja huomisellekkin on suunnitelmia vaikka ei ole aavistustakaan mitä se rakas isi aikoo tehdä. Eikä kiinostakkaan.

Anteeksi sekava ja pitkä selostus. Tää pettynyt tunne on vain jotenkin niin, noh sekava.

Kunhan sai purkaa.
 
Jospas se ei vaan voinut jättää työtään tai päättää itse ettei mene. Mä toisaalta ymmärrän miestäsi, en taitais jäädä itsekkään tuohon tilanteeseen. ei makkaran paisto ja mamman mäkätys työoloja voita.. no nyt sä voit antaa vaikka videokameran lapsellesi ja käskeä kuvata kotia, sillä usein paljastuu millaisesti ihmiset käyttäytyy.. ja miettiä sitte onko kaikki ok :)
 
kuules haista paska, onko sulla pahojakin ongelmia kun pitää masentaa valmiiksi suruista ihmistä??

sä voi ihan itse miettiä onko päässäsi kaikki ok vai onko tyhjää täynnä.
 
Taitaa olla parisuhteessa pieni ongelma jos huomaa vasta aamulla että mies on lähtenyt töihin.

Taitaa olla pomollakin pieni ongelma kun tarvii ukkoasi töissä :)

Nyt äiti asetu siihen oven pieleen odottamaan miestäsi ja sitte itkupotkuraivari ja mykkäkoulua loppuviikko. :)
 
Niin, ei saa sanoa, että perhe on tärkein, jos kuitenkin työ menee edelle. Ja lapset ovat juuri siinä iässä, että tarvitsevat isää just nyt, enemmän kuin koskaan.

En tiedä mitä teet, sillä olet varmaan jo tehnyt kaikkesi pakottaaksesi hänet olemaan enemmän perheensä kanssa, mutta jos ei niin ei. Tsemppiä.
 
Tavallaan mä ymmärrän sua (ja varsinkin lapsia), mutta tavallaan en.

Sulla tulee ehkä olemaan vielä paljon opittavaa elämästä jos tää on totta. Eli siis tarkotan sitä, ettet ole koskaan ollut niin pettynyt keneenkään ihmisen kuin mieheesi nyt.
Hirvittävän paljon pahempia asioita voi ihmiset tehdä toisilleen, olivat ne sitten ystäviä tai sukulaisista puhumattakaan.
 

Yhteistyössä