Minä pelkään ja vihaan kyykäärmeitä :-(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Käärmeiden vihaaja!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Käärmeiden vihaaja!

Vieras
Aina kun lähden kotoani ulos minä pelkään, että koska asun aika lähellä metsää ja kun tässä on muutenkin luontoa ympärillä, niin että siellä on jossain puun takana tai kiven kolossa kyykäärme vaanimassa ja että kun se näkee minut, niin se hyökkää minun kimppuuni nähdessään minut tai että kun nukun asunnossani, niin että tuolta metsästä hyökkää suoraan ikkunan läpi sisälle valtavan kokoinen, raivohullu karhu, joka raatelee ja syö minut vaikka ensi yönä :-(
 
Ehkä käy niin, että kun se karhu juoksee kohti sinun asuntoa sieltä metsästä, niin se sinua vaaniva käärme puree sitä karhua ja se karhu kuolee sen käärmeen myrkkyyn. Sitten se käärme kuolee repeämällä halki yrittäessään niellä sitä karhua :-)
 
[QUOTE="Morrison";30812845]Tulee kuule sakkoja semmoisesta tappamisesta.[/QUOTE]

Höpö höpö :)
"Muista Länsi-Euroopan maista poiketen kyy ei ole Suomessa rauhoitettu laji[7], joten sen tappamisesta ei rangaista. Tappaminen voikin joskus olla perusteltua lapsiperheen pihapiirissä, mutta ei luonnossa. Euroopan luonnonsuojelusopimus edellyttää kaikkien matelijoiden rauhoittamista, mutta Suomi teki kyyn kohdalla varauksen liittyessään sopimukseen vuonna 1983."
 
Käärmeet on kivoja. Just tossa yks päivä taaperon kanssa seurailtiin kyyn etenemistä. Poika oli kyllä turvallisesti mun sylissä.

Hämähäkit taasen, hyi himpura!
 
En oo ikinä kyyhyn törmännyt, mutta taatusti säikähtäisin ja sinkoisin jokasuuntaan samaanaikaan. :D Siitäkin huolimatta, että meillä asustaa aivan ihana viljakäärme. :)
 
Täällä niitä Helsinginkin lähiöissä luikertaa. En tykkää, mutta en myöskään tapa. Ällöttää kyllä jos näen. Olkoot rauhassa, kunhan pysyisivät minun reiteiltä poissa, ovat vielä kesyjäkin, siis tärinään ja töminään tottuneita toisin kuin maalla.
 
Onneksi minä olen puusilmä. Olen luonnossa tavannut tasan kerran kyyn ja senkin joku toinen näytti mulle, olisin muuten vaan lompsinut sen ohi.
Toisella kerralla mulle näytettiin vaskitsa, sitäkään en ollut aikaisemmin nähnyt.
 
Mitä turhaa pelätä luonnon eläimiä. Kun liikkuu luonnossa verkkaisesti, ehtii hyvin huomioida kaikki siellä olevat luontokappaleet. Mehän olemme siellä vähän niinkuin kylässä. :)
 
Minäkin pelkään käärmeitä, jopa rantakäärmeitä. Olen kuullut niin monta käärme tappoi koiran-juttua, että rupean keväisin näkemään painajaisia, enkä uskalla liikkua kuin keskellä tietä.
Viime tai toissa kesänä koiran jalkojen väliin jäi käärme pyörimään useamman askeleen verran. Jestas kun kiljahin niin, että vastaantulijakin säikähti. Onneksi se oli joko kuollut tai rantakäärme. Tai kuollut rantakäärme.
 
Ei oo kivoja ei. Koko ikäni olen niitten kanssa "elelly". Saaristossa niistä ei pääse. Keväällä ovat tietty vähän kohmeisia, mutta kyllä ne yleensä säikkyy ja tuntee maan töminän hyvissä ajoin. Saappaat on vaan oltava helteelläkin ja joku hyvä kepakko, jos lähtee vaikka rantakivikoille lasten kaa.
 

Yhteistyössä