Minkä ikäisenä lapsi on "parhaimmillaan"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pöhlö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pöhlö

Vieras
Siis, jos ei saa valita lapsen nykyistä ikää vain sen takia, että niin kuuluu sanoa.

Mä olen itse huono vastaamaan tähän, koska mulla on vain tämä yksi 9kk ikäinen, eikä muusta iästä omakohtaista kokemusta. Ja joo, mun mielestä tämä on nyt mukavassa iässä, kun oppii kommunikoimaan esim. vilkuttamalla yms. ja osaa jo "kertoa"mitä on vailla tai sitten olen vaan oppinut tulkitsemaan hänen viestejään paremmin. On tämä ainakin parempi kuin ekat 3kk, se oli mulle haastavinta aikaa tähän mennessä.

Muiden lapsia kun olen seurannut, niin musta paras ikä on ollut ehkä 2-3-vuotiaana, kun lapsi alkaa ottaa enemmän kontaktia muihinkin kuin vanhempiinsa. Onhan ne sitten vanhempanakin mukavaa seuraa, kun alkaa tulla juttua enemmän, mutta jos yksi ikävuosi pitäisi valita, niin mä sanon 2-3-v. Niin ja ymmärrättehän etten ole aivan vakavalla mielellä ;)
 
Sellainen ihan pieni vauva. Tai yleensäkin niin pieni ettei vielä konttaa tai muuten liiku.

*muoks. minulla on hieman alle 2v. ja sitten 2kk ikäinen ja täytyy myöntää että 2kk ikäisen kanssa on paljon helpompaa. Tykkäsin esikoisenkin vauva-ajasta enemmän kuin tuosta uhmaiästä... :/
 
Meillä 8½kk ja 2½v ja sanoisin et toi vanhempi on paremmassa iässä. Omatoiminen, puhuu, lähes kuiva, syö ja pukee itse, helppo lähteä jokapaikkaan sen kanssa, nukkuu yöt läpeensä omassa huoneessa jne jne. Siis kaikkea mitä tuo vauva ei tee. Odotan että tuo vauva tuosta saavuttaa saman. Ja vaikka uhma välillä paha niin uskon että parempaan ollaan menossa koko ajan. Se tietty riippuu mistä tykkää, mä en tykkää vauva-ajasta...
 
Meillä 5v., 3v. ja 10 kk:den ikäiset. Rakastan kaikkia lapsia tietenkin, ja jokainen omalla tavallaan parhaassa iässä. MUTTA jessus että kaipaan jo sitä ihan pienen vauvan tuntua, kun sai lapsen tuohon rinnalle, iholle, makoilemaan. Nyt tuo 10:den ikäinenkin on siihen jo liian vanha, ei kovinkaan usein jää kanssani enää hipuuteltavaksi, kun on niin kiire joka paikkaan... :heart:
 
Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta nyt kun poika on 3-vuotias, hän alkaa olla ns. ihminen, joka osaa puhua ja kertoa mikä mättää, ei vaadi vahtimista 24/7, nukkuu yöt ja osaa itse yhtä sun toista. Minusta ihana ikä!
 
Mun mielestä aina se ikä on ollut paras mikä on sillä hetkellä, ihan oikeasti.

Mutta sanotaan nyt että kuudesta vuodesta ylöspäin. On mukavaa kun lapsen kanssa voi tehdä niin monenlaisia asioita.
 
Kyllä toi 2v 7kk on aika mainio, on jo yhteistyökykyinen ja oppii ja oivaltaa uutta niin paljon ja jutut onhauskat. Vaikka uhmakohtauksiakin tietysti on mutta meillä ei ole ihan mahdotonta ollut sen suhteen.
 
Höh, 2-3v on uhmaikä!!! Mä sanoisin että 1,5v, silloin lapsi on aurinkoinen, kaikki kelpaa, elämä on ihanaa. Tosin senikäinen ehtii jokapaikkaan muttei osaa varoa vielä. 4v on jo aika omatoiminen, viihtyy ja leikkii itsekseenkin. 7v on jo oikeasti apua. 9v haluaa vielä miellyttää mutta senjälkeen meneekin mooooonta vuotta taas "ihanaan kauteen" :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Höh, 2-3v on uhmaikä!!! Mä sanoisin että 1,5v, silloin lapsi on aurinkoinen, kaikki kelpaa, elämä on ihanaa. Tosin senikäinen ehtii jokapaikkaan muttei osaa varoa vielä. 4v on jo aika omatoiminen, viihtyy ja leikkii itsekseenkin. 7v on jo oikeasti apua. 9v haluaa vielä miellyttää mutta senjälkeen meneekin mooooonta vuotta taas "ihanaan kauteen" :D

Se 2-3-v. onkin varmaan vanhemmille paha ikä, mutta näin ulkopuoliselle just kiva:D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Höh, 2-3v on uhmaikä!!! Mä sanoisin että 1,5v, silloin lapsi on aurinkoinen, kaikki kelpaa, elämä on ihanaa. Tosin senikäinen ehtii jokapaikkaan muttei osaa varoa vielä. 4v on jo aika omatoiminen, viihtyy ja leikkii itsekseenkin. 7v on jo oikeasti apua. 9v haluaa vielä miellyttää mutta senjälkeen meneekin mooooonta vuotta taas "ihanaan kauteen" :D
Meidän neidillä alkoi jonkun sortin uhmaaminen jo vähän ennen 1v. Ei ollu kovin aurinkoinen 1½v... Mutta lapsia on moneksi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jahvetti:
Mulla esikoinen nyt 10v ja kyllä tää koko ajan tästä paranee, eli sanon 10v :flower:

Mutta jos nyt katsotaan tuonne pikkulapsi ikään, niin sanoisin n. 3v =)

Mun vanhemmat on 9 ja 10 ja mä olen tippunu ihan kelkasta. ne muuttuu koko ajan hankalammaksi, ne vaatii multa enemmän, ne tarvii muo enemmän...joo, siis mun mielestä tuommoinen noin 2 vuotas on paras. Se osa jo kommunikoida monella tapaa mutta ei viellä esitä kysymyksiä maailmankaikkeuden synnystä tai aurinkokunnan rakenteesta ja laittaa päällensä mitä vaan.
 
Mahdoton sanoa.
Joku puolivuotias on "helppo" kun on säännöllinen rytmi ei valvo öitä jne ( meillä siis mennyt noin)
Nykyisen kuyopuksen ikäinen 2,5v on tosi hauska tapaus kun juttuja kuuntelee saa nauraa monta kertaa päivässä on pikkuapulainen jne... toki välillä uhmaa
Pikkukoululaisessa on omat hyvät puolensa mukava katsoa sitä innostunutta koululaista joka oikeesti osaa jo vaikka mitä. Ei tarvii enään vahtia pihalla jne...
Toisaalta taas esikoisen ikäinen 12v. On oikein mukava kaveri voi jutella jo monista asioista tosi syvällisesti. Ja oppii välillä itsekkin jotain uutta. Toisaalta alkava murrosikä alkaa iskeä päälle ja joinain päivinä ollaan aivan kauheita
En osaa valita. Kaikissa on jotain hyvää.
 
Meidän lapset ovat 7-13 -vuotiaat, ja kyllä viimeiset pari vuotta ovat olleet todella mukavaa aikaa, kun lapset ovat isompia. Mä sanoisin, että 8-12 -vuotiaana lapsi on parhaimmillaan.
 
Omilla lapsilla jokainen ikä on hyvä, omine hyvine puolineen sekä haasteineen...

Sen sijaan jos aattelen asiaa työn kannalta, työskentelisin mieluiten esiteinien kans, eli semmosten 10-13 vuotiaiden kans.
 

Yhteistyössä