minkä ikäiset lapset hetkeksi yksin kotiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huhhahhei
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huhhahhei

Vieras
Kertokaahan mielipiteenne, minkä ikäiset lapset jättäisitte hetkeksi yksin kotiin käydäksenne 300-400m päässä pienessä lähikaupassa/elintarvikekioskissa pikaisesti hakemassa pari perusjuttua tyyliin maitoa ja leipää. Hetkellä tarkoitan max 15-20 min. Lapsilla puhelin ja osaavat käyttää sitä. Iät 3,4,8 ja 9.
 
On jo niin pimeä, että en tohdi laittaa vanhempia lapsia kauppareissulle. Ovat jo iltapalalla. Ja juuri huomasin, että aamuksi ei olekaan maitoa ja leipää tms aamupalaa. Harmittavaa tuollaisen pikareissun vuoksi pukea lapsia turvaistumiin.
 
Minustakin tuntuu, että lapseni sen aikaa pärjäisivät aivan mainiosti. Mietin vain, että mikä on yleisesti hyväksyttävää :) että olenko siis aivan hakoteillä tuntemuksineni. Näyttää ainakin nyt, että ei mikään hirmuteko olisi, vaikka kaupassa kipaisisinkin. Ella en minäkään yksin alle eskari-ikäistä jättäisi, mutta tässä on nyt sisaruskomppaniasta kysymys :)
 
[QUOTE="alkup";25433760]Minustakin tuntuu, että lapseni sen aikaa pärjäisivät aivan mainiosti. Mietin vain, että mikä on yleisesti hyväksyttävää :) että olenko siis aivan hakoteillä tuntemuksineni. Näyttää ainakin nyt, että ei mikään hirmuteko olisi, vaikka kaupassa kipaisisinkin. Ella en minäkään yksin alle eskari-ikäistä jättäisi, mutta tässä on nyt sisaruskomppaniasta kysymys :)[/QUOTE]

Itse varmasti tunnet lapsesi parhaiten, ja uskon kyllä, että jos mietit tuota, niin varmasti pärjäävät! Lapsia on niin monenluontoisia, mutta kyllä itse olen jättänyt muutamaksi toviksi keskenään juurikin esim. 3 ja 8-vuotiaan... Turha kait tehdä suurempaa numeroa kauppareissusta; lapset katsomaan vaikka dvd:tä ja tuot jädeä tullessas..Hyvin se menee, ja oppivat lapsetkin luottamaan siihen, että pärjäävät tovin ja äiti luottaa heihin<3!
 
Hyvin voit jättää,jos tiedät että lapsesi pärjäävät =) minä kipasin kaupassa ja 2 alle 4 vuotiasta jäi kotiin kattomaan filmiä siksiaikaa...kypsiä lapsia ikäsekseen ovat. Jokainen äiti lapsensa tuntee paraiten ja tietää mihin he pystyvät! Niin ja siis miettikääpäs missä lapset olivat ennenaikaan kun vanhemmat esim.navetalla piipahtivat....nykysin on ihme hössötystä tullu tälläsestäkin. Nii ja meillä kauppa on 200 m päässä ja viivun sillä reissulla n.10 min. ja aina on hyvin mennyt =)
 
Mitä jos äidille sattuisi jotakin kun on ulkosalla pikaisesti käymässä. MItä tuon ikäiset osaisivat tehdä ja mitä tapahtuisi. Saattaisi kestää kauankin ennen kuin tiedettäisiin että lapset yksin kotona esim. äiti tajuttomana tms. auto voi tönäistä tai mitä vaan. Minusta silloin voi jättää yksin kun osaa soittaa puhelimella äidille, mummille tms ja pyytää apua ja ymmärtää että äiti on kaupassa ja että jos ei ala kuulua niin voi soittaa ja kysyä perään.

Mitäpä jos lapsille tapahtuu jokin onnettomuus esim lieden, pistorasian ts. kanssa. Nyt kun oli sähkökatkoja niin mitenhän olisi alle 4-vuotiaat käyttäytyneet kun telkku meneekin pimeäksi.

On kyllä todella vastuutonta ja e ihme että huostaanotot ja psyykkiset ongelmat lisääntyy yhteiskunnasssa.

Maatalousyhteiskunta oli hyvin erilainen ja lapset oppivat pienestä pitäen tilan säännöt. Jos äiti meni navettaan niin aika pienetkin lapset jo osasivat itse kulkea perään jos huolestuivat. Miten kaupungissa lapset pääsevät öidin perään jos huolestuvat?

Television käyttö lapsenvahtina on aika kurjaa. Lapset passivoidaan jo pienestä ja sitten ihmetellään miksi nuoret aikuiset istuvat pelaamassa pelejä....
 
no tota jos huolestuuvat niin minun lapset kyllä osaavat jo soittaa puhelimella vaikka sitä ikää onkin vähän vajaa 4 vuotta ja sikstoiseksi nämä lapset kyllä osaavat myös perässä reitin kaupalla niin ja selvennykseksi,että kauppareitti on yhtä turvallinen kuin navettapolku...edelleenkin lapset on erilaisia ja jokainen äiti tai ainakin melkein jokainen tuntee omansa ;)
 
meillä on ollut rauhallinen 3v joko 10v:n tai 12v:n kanssa max.puoli tuntia, villimpi 5v on joskus ollu tuon ½h 10v:n kanssa, he ovat hyvä pari.
JA on muuten kerran ollu molemmat pienet 10v:n kanssa n.10-15min kolmestaankin!
Riippuu tosiaan niin paljon lapsesta, tuo meidän 10v on paljon luotettavampi j vastuullisempi kun 12v. Ja 3v uskaltaa ja haluaa jäädä, 5v vasta harjoittelee
 
minulla on jo isoja lapsia(16v) mutta aikoinaan he myös jäivät katsomaan jotakin filmiä siksiaikaa, kun äiti kipasi pouolen tunnin kauppareissulla sillontällö...ei sillontällön television tuijotus vielä passivoi pöljät! Ja eikö se ole parempi,että sillävälin katsovat rauhassa filmiä kun se että riehuisivat ja riitelisivät? Olen samaa mieltä,että lapset on erilaisia ja näköjään aikuisetkin :D Voihan ne asiat tehdä hankalaksikin,jos tahtoo!
 
niin ja jos lähdetään tolle jossittelu linjalle,joka elmästä hankalaa tekee niiin voihan sille äitille sattua vaikka vessa reissulla jotakin tai postin haku reissulla taikka kipastessa yläkerrassa tai....ja jos lapsesi ei osaa soittaa puhelimella tai mennä naapuriin pyytämään apua niin eihän niitä pieniä laps raasuja kukaan löydä hetkeen....elkää hyvät ihmiset jossitelko vaan käyttäkää sitä maalaisjärkeä siinä lasten hoidossa...jos sulla kauppareissulla ei mene kun korkeintaan 15 min. ja lapsesi on rauhallinen ja ymmärtää sekä uskaltaa jäädä siksiaikaa yksin kotiin katsomaan esim.sitä filmiä ni siitä vaan...ei äitiyden mitta ole se,että olet lapsesi vieressä joka sekuntti!!!!!!! vaan se,että opit tuntemaan oman lapsesi ja näkemään mihin hän on valmis ja kykenevä ja tuet sekä kannustat häntä...kasvatat hänestä pärjäävän ihmisen!
 
Juu, en kyllä itsekään jättäisi alle 4-vuotiaita hetkeksikään yksin. On minusta todella edesvastuutonta. Ikinä ei voi tietää mitä ne sillä aikaa keksivät. Mieleen tulee vain se tapaus jossa pikkulapsi oli jätetty hetkeksi yksin kotiin ja hän oli kiivennyt ikkunasta ja pudonnut asfalttiin :(

Omat lapseni ovat 6v ja 10v ja heidät olen jättänyt ensimmäisen kerran kahdestaan viime syksynä. Tosin vain vartiksi.
 
Jos joku 3-4v pärjää yksikseen, niin siinä kohtaa voi miettiä onko vaatinut pieneltä pikkasen liian aikuismaista käytöstä.Joidenkin on pakko selvitä suuristakin asioista ihan pieninä, heidän vanhempiaan ei vain kiinnosta...
 
Ei elämää aina voi eikä kannata järjestää niin että ajattelisi juuri sitä pahinta vaihtoehtoa aina. Menisin kauppaan yksin tuossa tapauksessa. On teoriassa mahdollista että sillä aikaa kotona tapahtuisi jotain kamalaa, mutta todennäköisesti ei tulis tapahtumaan mitään sen kummempaa. Eihän ihminen voi KOSKAAN tehdä miyään jos aina ajttelee sitänhurjinta vaihtoehtoa. Ei voi mennä lentokoneeseen koska se voi pudota. Ei voi ajaa autolla, koska voi tulla kolari. Ei voi käydä sairaalassa vuerailulla koskasiletä voi saada sairaalabakteerin. Ei voinottaa synnytyksessä puudutetta koska siitä voi vaikka halvaantua. Ei voi elää koska voi kuolla.
 
Niin ja lisään vielä että meillä ne muutamat katastrofit ja tapaturmat lapsille on sattuneet kun olen ollut välittömässä läheisyydessä enkä ole silti voinut niitä estää. Ja sit vuel se et ap ei ollut jättämässä 3- ja 4- vuotiaita YKSIN vaan kouluikäisten sisarusten kanssa.
 

Yhteistyössä